Viljelyä, yhteistyötä ja tarvikekauppaa – Hautalat ovat puhaltaneet yhteen hiileen jo koulun penkiltä saakka
Alahärmän yrittäjähenkiset naapurukset eivät kinaa keskenään. Pihasta löytyy rivi yhteiskoneita ja johdettavana on nyt myös yhteinen maataloustarvikekauppa.
Niko Hautala ja Mirko Hautala ovat serkuksia ja naapureita. Molemmat valmistuivat hiljattain agrologeiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja ovat nykyisin päätoimisia maatalousyrittäjiä.
Tällä hetkellä Niko tuottaa tärkkelysperunaa ja ottaa tulevalla kaudella viljelyyn myös sokerijuurikkaan.
Myös Mirkon pääkasvi on tärkkelysperuna, jonka ohella hän viljelee elintarvikekauraa.
Hautalat ovat pohtineet jo koulun penkiltä saakka, miten omaa viljelytoimintaa voidaan tulevaisuudessa kehittää tai mitä muuta viljelyn rinnalla olisi järkevää tehdä.
”Kun tuonne eläinpuolelle ei niin vain pääse mukaan, ollaan ajateltu jos sitä lähdettäisi kokeilemaan myyntihommaa tähän rinnalle”, Mirko kertaa.
Tämän vuoden alussa miehet rykäisivät tyhjästä Maataloustarvike Hautala Ky:n, joka myy maatalouden tuotantopanoksia kuten lannoitteita, siemeniä, kalkkeja, paalaustarvikkeita, happoja sekä polttoaineita.
Lisäksi miehet ovat sopineet myyvänsä peruna- ja vihanneslaatikon käsittelylaitteita. Kone- ja laite-edustusta on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa.
Kova kilpailu ei lannista
Hautalat myöntävät, että maataloustarvikekauppa on kilpailtu ala, mutta siitä huolimatta he uskovat omiin mahdollisuuksiinsa.
”Koko ajan toimijoita tippuu pois ja kyllä me uskotaan, että löydämme osittain sen myötä oman paikkamme”, Mirko pohtii.
Lannoitteiden myynti on sikäli helppoa, että asiakas tilaa sitä monesti täyden yhdistelmän kerrallaan, eikä tavara näin ollen tarvitse välivarastointia.
Maatalouskaupalla ei ole vielä omaa varastoa, joka sitoisi pääomaa. Siitä syystä Hautalat kokevat myyntityön riskit tällä hetkellä melko pieniksi.
Miehet eivät kuitenkaan aio jäädä paikalleen junnaamaan, vaan toimintaa on tarkoitus kehittää ja laajentaa.
”Suunnitelmissa on rakentaa lähivuosina sellainen varasto, joka palvelee samanaikaisesti sekä viljelypuolta että tarvikekauppaa”, Niko sanoo.
”Etenkin piensiementen tilausmäärät ovat niin pieniä, että jos tavaraa ei ole omassa varastossa, homma voi kaatua kalliisiin rahteihin. Kun tavaraa varastossa, asiakas saa sen nopeasti ja ilman kalliita rahteja”, Mirko täydentää.
Niko sanoo, että tarvikekauppa sopii hyvin sivuliiketoiminnaksi kasvinviljelyn ohelle monestakin syystä.
”Myyntihommat painottuvat pääasiassa viljelysesongin ulkopuolelle, jolloin me voidaan edelleen keskittyä tosissamme ydinbisnekseen eli viljelyyn”, hän toteaa.
Niko on työskennellyt muutaman vuoden perunantutkimuslaitoksella Ylistarossa.
Tutkimustoiminta siirtyi vuoden vaihteessa Satakuntaan Räpin koetilalle.
”Siinä yhteydessä päätin keskittyä täysipäiväisesti viljelyyn ja uuden yrityksen perustamiseen”, Niko sanoo.
Kokemukset viljelystä sekä tutkimustoiminnasta antavat myös muskeleita myyntityöhön.
Hautalat siis tietävät mitä myyvät. He ovatkin valmiita myös neuvomaan asiakkaittaan sopivien ratkaisujen löytämisessä.
Jo useiden vuosien ajan he ovat suunnitelleet omaa viljelytoimintaa yhdessä ja vieläpä niin sanotusti boxin ulkopuolelta.
Tiimipelillä kannattavuutta
Hautalat ovat hakeneet kilpailuetua viljelyyn ostamalla ja rakentamalla koneita ensisijaisesti yhdessä.
”Kun ittiään kattoo niin traktori ja housut on omat ja muut onkin sitten aikalailla yhteistä”, Mirko nauraa.
Perkiömäen kylällä on myös oma aktiivinen maamiesseura, joka vuokraa varastotilaa ja yhteiskoneita jäsenilleen.
”Yhteishankinnat ovat ehkäpä paras tapa pitää kiinteät kustannukset kurissa. Jos kaiken hankkisi yksin ja koneet ajaisi ne itse loppuun, on vaikea kehittää yritystoimintaa muuten”, Niko toteaa.
Mirko sanoo, että yhteiskoneiden myötä tavallisen kasvinviljelijän on mahdollista pysyä aallonharjalla, kun hankinnat voivat olla nykyaikaisia ja tehokkaita.
Traktori ja housut on omat ja muut onkin sitten aikalailla yhteistä.
– Mirko Hautala
Toki yhteishankinnat edellyttävät toimivaa henkilökemiaa ja joustavuutta jokaiselta.
”Hyvin on pystytty sopimaan myös se, kuka noita koneita saa milloinkin käyttää” Mirko toteaa.