”Ei viljellä vain kasveja, vaan maata” – Riuttaskorven Tila on mukana ReGen AGRI -hankkeessa
Riuttaskorven tila on mukana kansainvälisessä ReGen AGRI -hankkeessa, jossa etsitään keinoja vähentää ravinnehuuhtoumia ja parantaa maan kasvukuntoa. Yhtenä toimenpiteenä syysvehnäkasvustoon kylvettiin kerääjäkasviseos droonilla.
Loimaalainen Riuttaskorven Luomutila Oy on yksi kuudesta suomalaisesta pilottitilasta, jotka ovat mukana Suomen, Viron ja Latvian yhteisessä ReGen AGRI -hankkeessa. Tilalla uudistava viljely ei kuitenkaan ole uusi asia, vaan monet hankkeessa esillä olevista menetelmistä ovat olleet käytössä jo vuosia.
”Melkein koko meidän viljely on uudistavaa. Mutta aina tulee jotain uutta, ja haluamme olla kaiken tiedon ytimessä”, yrittäjät Pasi ja Miika Riuttaskorpi sanovat.
Uudistavan viljelyn perusajatus sopii hyvin tilan omaan ajattelutapaan: ”Ei viljellä vain kasveja, vaan viljellään maata.”
Tilalla hyödynnetään monipuolisia viljelykiertoja, nurmia, syväjuurisia kasveja ja typensitojakasveja. Samalla maanmuokkausta on pyritty vähentämään.
”Kyntöä on vähennetty jonkin verran. Se lisää vähän rikkapainetta, mutta pintamaat paranevat selvästi.”
”Nurmen lopettaminen kevytmuokkaamalla on maan kannalta hyvä ratkaisu. Siihen pitää kuitenkin ottaa aikaa, että se onnistuu. Oikea aika on ensimmäisen niiton jälkeen”, veljekset kertovat.
Nurmen jälkeen lohkoille kylvetään syyskasvi.
Kerääjäkasvit osana viljelykiertoa
Tänä vuonna hankkeen koetoimenpiteenä Riuttaskorven Ibarra-syysvehnälohkolle kylvettiin kerääjäkasviseos droonilla. Viereen jätettiin vertailua varten kontrollialue ilman kerääjäkasvia.
Kerääjäkasveja tilalla käytetään jonkin verran.
”Enemmänkin voisi käyttää, mutta usein haluamme päästä puinnin jälkeen muokkaamaan peltoa rikkakasvien takia. Toisaalta hyvä kerääjäkasvi kilpailisi myös rikkakasveja vastaan”, Miika Riuttaskorpi pohtii.
Kerääjäkasviseos suunniteltiin tilalla itse. Mukana on timoteita, nurminataa, Westerwoldinraiheinää, puna-apilaa, valkoapilaa ja valkomesikkää.
Kasvukauden alku on ollut poikkeuksellisen kuiva.
”Toukokuun puolivälissä tuli 14 milliä vettä. Vuoden alusta tähän asti sadetta on kertynyt vain 48,2 milliä. Talvikin oli vähäluminen, joten sulamisvesiä ei juuri tullut”, Pasi Riuttaskorpi kertoo kesäkuun 3. päivänä.
Ravinnevalumia ja uudistavan viljelyn käytäntöjä
ReGen AGRI -hankkeen tavoitteena on vähentää typen ja fosforin huuhtoutumista Itämereen sekä tuoda uudistavan viljelyn käytännön ratkaisuja viljelijöiden käyttöön.
”Pilottitiloilla tehdään erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ravinnepäästöjä ja samalla parantamaan maan kasvukuntoa”, kertoo hankepäällikkö Satu Paananen MTK-Varsinais-Suomesta.
Hankkeessa seurataan ravinteiden liikkeitä pellossa muun muassa hartsipussimenetelmällä.
”Juuriston alapuolelle sijoitetaan hartsilla täytettyjä pusseja, jotka keräävät veden mukana liikkuvia ravinteita. Näin saadaan tietoa siitä, kuinka paljon ravinteita jää kasvilta käyttämättä ja huuhtoutuu pois pellosta”, kertoo MTK-Varsinais-Suomen kenttäpäällikkö Tero Sarkala.
Tilakohtaisesti kokeillaan myös erilaisia maanparannusaineita, kasvuston ravinneanalyyseihin perustuvaa täsmälannoitusta sekä erilaisia viljelykierto- ja viljelymenetelmiä.
”Haluamme osoittaa käytännön esimerkeillä, mitä jokainen tila voisi tehdä hieman uudella tavalla.”
Paananen muistuttaa, että monet uudistavan viljelyn periaatteista ovat lopulta hyvin perinteisiä.
”Tarkoitus on löytää keinoja, joilla ulkopuolisten tuotantopanosten tarve pysyy mahdollisimman vähäisenä. Lannan hyödyntäminen, vesitaloudesta huolehtiminen ja kasvin kasvukunnon ylläpito ovat monelle ihan tuttuja asioita. Tarkoitus on kertoa, että uudistava viljely on monesti ihan tavallista tekemistä.”
Droonilla oikeaan aikaan pellolle
Riuttaskorven lohkolla kerääjäkasvin droonilla kylvi huittislainen urakoitsija Jere Lindroos Drone Power Oy:stä.
Hänen mukaansa teknologian suurin etu on oikea ajoitus.
”Märkänä vuonna pellolle ei välttämättä päästä koneilla ollenkaan. Droonilla työ onnistuu ilman että peltoa tallataan.”
Ennen kylvöä droonilla tehtiin kiertokoe ja säädettiin levitysmäärä Riuttaskorpien toivomaksi kuudeksi kiloksi hehtaarille. Lindroos kertoo, että eri syöttöruuveilla voi levittää käytännössä mitä tahansa siementä.
Kerääjäkasvin kylvössä Lindroos käytti droonin työleveytenä 3,5 metriä. Lentonopeus on yleensä 30–40 km/h.
Vaikka tekniikka toimii hyvin, haasteitakin riittää.
”GPS-häiriöitä on nykyään paljon. Satelliittipaikannus löytyy välillä hyvin ja välillä ei ollenkaan.”
Turvajärjestelmät huolehtivat kuitenkin siitä, ettei työ keskeydy vaarallisesti.
”Jos signaali katoaa lennon aikana, drooni palaa lähtöpaikalle ja jää odottamaan, että yhteys palautuu”, Lindroos kertoo.
Droonilla on tänä keväänä levitetty siemeniä ja lannoitteita pelloille ja booria metsään. Erikoisimpana toimeksiantona Lindroos mainitsee kasvihuoneiden varjostusaineen levityksen, tiettävästi ensimmäisenä Pohjoismaissa droonilla tehtynä.
Teknologiaa viljelijän tueksi
MTK:n Paanasen mukaan droonit sopivat hyvin hankkeen tavoitteisiin, joissa yhdistyvät uudistavan viljelyn periaatteet ja uudet teknologiat.
”Peltoa ei tallata, töitä voidaan tehdä märissäkin olosuhteissa ja energiankulutus jää pieneksi. Vanhoja, hyväksi havaittuja menetelmiä voidaan tuoda nykyaikaan uuden teknologian avulla”, Paananen sanoo.
Sarkalan mukaan drooneista voi olla hyötyä myös suurilla tiloilla erityisesti silloin, kun työ on saatava tehtyä oikeaan aikaan.
”Lannoitetta tai siementä voidaan levittää silloin, kun kasvi sitä tarvitsee, eikä tarvitse odottaa pellon kuivumista. ”
Hänen mukaansa teknologian hyötyjä tarkastellaan usein vain työn tehokkuuden näkökulmasta, vaikka automaatioteknologialla on vaikutuksia myös viljelijän jaksamiseen.
