Keskikesällä Kaarle Tavelan kaurapellot näyttivät paikoin siltä, ettei niiltä kannata odottaa ihmeitä. Syksyllä puimuri paljasti toisenlaisen todellisuuden. Vaikeasti alkaneesta kasvukaudesta tuli lopulta kahdeksikon arvoinen vuosi, joka vahvisti jälleen uskoa pellon kasvukuntoon, viljelykiertoon ja pitkäjänteiseen tekemiseen.