Tero Tanner: Vaikka maailmalla myllertää, sokeritoimiala katsoo positiivisesti tulevaisuuteen
Siemenkaupan perusteella voi ennustaa, että ensi kesänä sokerijuurikasta kasvaa Suomessa ennätysalalla.
”Maailmanlaajuisesti sokerin kysyntä ja tuotanto on viime kaudella ollut tasapainossa. Tulevasta kaudesta ennustetaan alijäämäistä. El Niño -ilmiö heikentää Intian ja Thaimaan satonäkymiä, eikä Brasilian erinomaiseksi povattu sato pysty sitä kompensoimaan”, eurajokelainen maatalousyrittäjä ja MTK:n sokerijuurikkaan neuvotteluryhmän jäsen Marja-Leena Siiri kertoi Sucroksen Viljelypäivillä Säkylässä.
Sokerintuotanto on pääosin pystynyt vastaamaan siihen kulutuksen kasvuun, joka tulee väkiluvun kasvusta. Vientiin kykeneviä maita on vähän, Brasilia on niistä suurin.
Sucroksen toimitusjohtaja Tero Tanner sanoo, että rajasuojan takia meillä sokerin markkina on hyvin eurooppalainen.
”Kulutus Euroopassa on noin 17 miljoonaa tonnia vuodessa. Sato on vaihdellut 13-21 miljoonan tonnin välillä.”
Euroopassa viljelyala on noin 1,3-1,7 miljoonaa hehtaaria. Suomessa juurikasta viljeltiin viime kesänä 11 400 hehtaarilla.
Ukraina näkyy markkinassa
Sokeria ei varastoida elintarvikelaatuisena ylivuotiseksi. Tehtaiden uuden käyntikauden alkaessa syyskuun lopussa varastossa pitäisi olla kaksi miljoonaa sokeritonnia, jotta markkina toimii. Tanner sanoo, että viime vuosina sokeria ei ole ole ollut riittävästi.
”Se on johtanut hintojen voimakkaaseen nousuun. Etelä-Euroopan kuivuus on aiheuttanut markkinahaasteita. Täällä pohjoisessa emme niin miellä haasteita, koska meillä on vettä.”
Eurooppalainen sokerisato on pikku hiljaa pienentynyt. Kuivuuden lisäksi Tanner näkee syyksi myös politiikan. Kasvinsuojeluaineiden uudelleenrekisteröintejä on jätetty tekemättä, ja se näkyy sadoissa.
Markkinaan on vaikuttanut myös Ukrainan tilanne. Ennen sotaa siellä tuotettiin ja kulutettiin 1,7 miljoonaa tonnia sokeria. Nyt kulutus on vähentynyt, mutta tuotanto pysynyt suunnilleen samana.
”Ukrainan tukemiseksi sokerilta on otettu tulli pois, jotta he saavat siitä valuuttaa. Vuonna -22 Ukrainasta tuli Eurooppaan 700 000 tonnia sokeria ja se sekoittaa eurooppalaista hintatasoa. Totta kai haluamme auttaa Ukrainaa, mutta se näkyy markkinassa”, Tanner sanoo.
Vertailun vuoksi: Säkylän tehdas tuotti viime vuonna 60 000 tonnia sokeria.
Markkinataloudessa lisääntyvä tarjonta laskee hintoja. Tanner toivookin, että Ukrainan tukemiseen löytyisi joku muu malli kuin päästää tuotteet eurooppalaiseen markkinaan.
Juurikkaalle tulossa ennätysala
Sucroksessa on tavoitteena kasvattaa suomalaista sokerintuotantoa. Tanner muistuttaa, että se on kansallinen huoltovarmuusasia.
Juurikkaan kylvöalaa ennustetaan tässä vaiheessa vuotta siemenkaupasta. Siemenmyynnissä ollaan jo nyt 10 prosenttia viime vuoden kokonaissiemenkauppaa edellä.
”Ensi kesänä tulossa on ennätyspinta-ala juurikasta viljelyyn. Tilanne Suomessa on aika hyvä. Vaikka markkinassa moni asia myllertää ja lähellä soditaan, sokeritoimiala katsoo positiivisesti tulevaisuuteen.”
Sucroksen maatalousjohtaja Fanni Heinonen kertoo, että viime vuonna juurikasta viljeltiin 560 tilalla.
”Siinä oli mukana sata uutta tai tauon jälkeen juurikkaaseen palannutta viljelijä. Nyt jo on tälle vuodelle yli 90 palaavaa tai kokonaan uutta viljelijää.”
Uusien viljelijöiden lisäksi maatalouden rakennemuutos näkyy viljelyaloissa: keskimääräinen juurikasala ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa 20 hehtaarin rajan.
”Haastava kasvukausi -23 koetteli, mutta pitkän matkan juoksijana juurikas hyödynsi myös loppukesän sateet. Keskisato oli 38,5 tonnia hehtaarilta, eli päästiin melko lähelle viiden vuoden keskisatoa. Harva olisi uskaltanut toivoa niin hyvää lopputulosta kesän helteiden keskellä.”
Vuosien 2019-2023 keskiarvona juurikkaan keskisato on ollut 40,4 tonnia hehtaarilta. Keskisokerisato on ollut 6,7 t/ha.
Vaikka viljely näyttää kasvavan, sekä Heinonen että Tanner toteavat, että tähän ei jäädä. Suomalaiselle sokerille on kysyntää ja Säkylän tehtaalla on kapasiteettia tuottaa enemmän, joten tavoitteena on kasvattaa viljelyä edelleen.
”Haluamme pitää kaikki nykyiset viljelijämme porukassa mukana, ja lisäksi saada uusia sopimusviljelijöitä mukaan”, Heinonen toteaa.
