”Tämän vuoden juttu, jota joutuu jatkossa miettimään: ötökät”
Ei tästä yhtä katovuosi tule kuin viime vuodesta, Arto Alastalo sanoo. Tähkiä on enemmän ja niissä enemmän jyviä, vaikkei kasvusto olisi kovin tiuhakaan.
Toukokuun alussa kävimme katsomassa, miten hausjärveläisen Arto Alastalon ja hänen poikansa Tuomas Alastalon yli 400 hehtaarin kylvöurakka lähti käyntiin.
Nyt oli aika käydä kysymässä, miten kasvukausi on edennyt. Milloin teillä satoi ensimmäisen kerran kylvöjen jälkeen?
”Juhannuksen tienoilla. Ekat sateet olivat sellaisia rippasia, eivät ne maata kastelleet”, Arto Alastalo vastaa.
Hän toteaa, että yksi tämän vuoden juttu, jota joutuu tulevaisuudessa miettimään, ovat kaikki ötökät.
”Ensin olivat kirpat. Ne vikuuttivat aikaisia kylvöjä. Sitten tuli kirvoja ja oli kaskaita. Tuntui, että oli kaikkea, mitä suomalaisessa viljapellossa voi olla. Tulevaisuudessa niihin pitää keskittyä ja olla valmiina ruiskuttamaan.”
Hän on joskus ruiskuttanut kirppoja vastaan, mutta hyvin harvoin.
”En ole enää ollenkaan varma, kannattako ne jättää torjumatta. Jos on hankala ja kuuma kevät ja kirpat syövät ensimmäiset lehdet, kyllä vilja ottaa nokkaansa. Ei sille mahda mitään.”
Erityisesti kirpat vioittivat ohraa. Alastalolle tuli keväällä vuokralle peltoa, johon oli viime kesänä kylvetty nurmi. Hän kylvi siihen suoraan kauraa ja ohraa, ja ruiskutti nurmen vasta kylvön jälkeen.
”Siinä on nyt hyvä kaura. Olen miettinyt, että siinä voisi olla yksi kylvömenetelmä, antaa kerääjäkasvin olla kylvöön asti, vihreästä vihreään.”
Sitten tulee mutta: ohralla sama ei toiminut ollenkaan.
”Kirpat kuppasivat sen. Luulin että koko lohko kuoli, mutta kyllä sieltä nyt on jotain lähtenyt.”
”Heinämaassa kirppoja oli varmaan valtavasti. Jos olisi ajanut kirppa-aineen, siellä voisi olla hyvä kasvusto”, Tuomas Alastalo komppaa.
Kaura kärsii viroosista
Kirvat toivat tullessaan kääpiökasvuviroosia. Sitä on tänä kesänä näkynyt muillakin.
”Yhdellä lohkolla kauran lehdet menivät punaiseksi ja mietin, menikö joku ruiskutuksessa pieleen. Mutta raja ei ole ruiskun mukaan, siellä on selkeä viroosi. Kirvat olisi pitänyt ruiskuttaa.”
Juuri ennen vehnän tautiruiskutuksia havaintoja tehdessään hän totesi, että vehnässäkin on monenlaista öttiäistä. Siellä oli myös leppäkerttuja, joten hän kuitenkin jätti tuholaisten ruiskuttamisen väliin.
”Eikös sitä ole varoitettukin, että tuholaiset ovat viljassakin tulevaisuuden vitsaus, etelästä niitä tulee”, Alastalo kysyy.
Olisi saanut sataa enemmän
Vaikka on ollut kuivaa ja vaikka tuholaiset ovat kiusanneet, Alastalot pitävät tätä vuotta parempana kuin viime vuotta.
Vielä pensomisvaiheessa näytti pahalta, mutta onneksi kelit viilenivät.
”Onneksi oli se yksi jakso, että lämpötila putosi ja vähän satoi. Se pelasti paljon. Tällaista on, kun touhutaan luonnon kanssa.”
Vesi on kuitenkin ollut suurin jarruttava tekijä tänäkin vuonna. Kaikkiaan Alastaloilla on satanut noin sata milliä. Pellot ovat taas kuivia.
Osa lohkoista on multamaita. Niillä riittää kosteutta ja siellä vilja kasvaakin hyvin.
Kaura kannattavin kasvi
Haastatteluhetkellä heinäkuun 30. päivä syysvehnien puinti oli vielä edessä. Alastalo sanoo, ettei niitä voi kehua. Jyvä ei jaksa täyttyä, jyväkoko ei ole iso.
Sokerijuurikas sen sijaan innostui 2-3 viikkoa sitten kasvamaan, kun sai vettä. Tuomas kertoi kylvöaikaan, että se on hänen tilansa rahakasvi, jos onnistuu. Sitä se voi olla tänäkin vuonna.
Arto Alastalo puolestaan piti kylvöaikaan rahakasvinansa mallasohraa.
”Nyt taidan sen kääntää, kyllä se taitaa sittenkin olla kaura. Se on pärjännyt kohtuullisesti, kasvustot ovat aika asiallisia, jopa hyviä jossain kohtaa.”
Kauran hinta on kiinnitetty noin 250 euroon ja kun satoakin näyttää tulevan enemmän kuin ohrasta, sen kannattavuus on todennäköisesti ohraa parempi.
Ohran osalta viiden tonnin sato jää haaveeksi. Arto arvioi, että keskisato on lähempänä kolmosta.
Kaurasta hän uskoo yli neljän tonnin satoon, vaikka siinäkin on abortoituneita jyviä.
”Luulen että vilja ei kestä alkukesän totaalista hellettä. Kuumuus on jopa pahempaa kuin kuivuus. Eikä ne alkukesällä kärsineet kuivuudesta, mutta kun pienellä oraalla on 25 astetta lämmintä, se ei kestä.”
Alastalot kylvivät jonkun verran suoraan. Ne kasvustot näyttävät nyt kohtuullisen hyviltä.
”Ainakin kun kuluja lasketaan, suorakylvö ei ole huono.”
Viljan hinta vie kannattavuutta
Alastalolla on terveisiä viljan ostajille:
”Kun viljan hinta lähenee 150 euroa tonnilta, minun isolla vuokrapinta-alalla se yhtälö ei toimi. Siinä mielessä ei voi kauhean positiivisella mielellä olla, vaikka satoa tulisikin. Hinta ei voi olla tuota tasoa. Sen ei tarvitse olla 450, mutta ei noin vähän.”
Hän toteaa, että kannattavuuden varmistamiseksi viljan hinnan olisi hyvä olla yli 200 euroa tonnilta.
”Jos usean sadan hehtaarin viljelijän pitää miettiä muiden töiden tekemistä, kuka maataloudella oikeasti pärjää? Saati pystyy siihen investoimaan?”
Alastaloilla on mietinnässä kuivurin uusinta. Se pitää jossain vaiheessa tehdä.
”Jos investoi kuivuriin pari miljoonaa tai investoi sen navettaan, kyllä navetta tuottaa paremmin. Tässä pitää todella miettiä, mitä tehdään. Tällainen viljan hinta ei kannusta kehittämään.”
Hän sanoo, että jos tarvitsee kolme kuormaa viljaa että saa kuorman apulantaa, yhtälö ei toimi. Kahden viljakuorman pitää riittää.
”On tämä hankala laji – ja silti mielenkiintoinen.”
Sadetus taitaa olla tulevaisuutta
Öttiäisten lisäksi viime vuodet ovat saaneet Alastaloja pohtimaan sadetusta. Vettä olisi monelle jokivarren lohkolle helposti saatavilla. Jos vaikka sadettaisi lisätypen päälle, se varmistaisi typen käytettävyyden.
”Tiedän, että jotkut ovat jo viritelleet ja ruvenneet rakentamaan sadetussysteemejä, vaikka joku sanoo, ettei se kannata. Rahaa se vaatii ja uskallusta”, Alastalo toteaa.
Alkukesän kuivuuden selättämiseksi on tarkoitus kylvää aika paljon ruista ja syysvehnää.
”Nyt on ollut niin kuivaa, että siinä saa muokkarit unohtaa”, Tuomas toteaa.
