Sudaninruohosta rehua lypsylehmille
Kahden viljelijän edut kohtaavat Nulton tilalla. Toinen tila saa maan vihreäksi varhaisperunan jälkeen ja toinen rehua lypsylehmille.
Nulton tilalla Paraisilla viljellään muun muassa varhaisperunoita, vadelmia, viljaa, härkäpapua ja öljykasveja. Tänä vuonna tilalla kasvaa myös sudaninruohoa.
”Varhaisperunat istutetaan maaliskuussa ja niiden nostaminen aloitetaan toukokuun lopussa. Juhannuksen tienoilla perunasesonki on ohi”, Roger Lindroos kertoo.
Sesongin jälkeen Nultossa on kylvetty perunalohkoille kerääjäkasveja.
”Meillä on ollut jo monta vuotta tapana käyttää kerääjäkasveja. On ollut raiheinää, sinappia, saneerauskasveja ja mitä milloinkin. Rikkakasvit pääsevät valloilleen, jos perunamaan jättää loppukesäksi mustaksi”, Lindroos sanoo.
”Kerääjäkasveja on noin 150 hehtaarilla ja niistä osa on sudaninruoholla. Pitää vaan suunnitella silloin kun tekee tukihakemuksia, että mihin niitä kannattaa laittaa.”
Yhteistyössä rehua karjalle
Sudaninruoho on kylvetty heti juhannuksen jälkeen 10 hehtaarin alalle yhteistyössä Kim Ekströmin kanssa.
”Minun tilani on ihan uusi, se on perustettu neljä vuotta sitten ja kaksi vuotta sitten lypsin ensimmäiset omat lehmät”, Ekström kertoo. ”Minulla on sopimuskumppaneita, jotka viljelevät nurmea. Roger on yksi heistä.”
Ekström kertoo saaneensa ajatuksen sudaninruohon viljelemisestä YouTubesta.
”Näin videon, missä varhaisperunanviljelijä kylvi perunannoston jälkeen sudaninruohoa ja oli tosi tyytyväinen. Sitten mietin missä täällä on varhaisperunanviljelijä.”
”Kim soitti ja kyseli tästä ideasta. Koska hän takaa, että tästä ei synny rikkaruohoa, vaan se kuolee syksyllä, niin mikäs siinä”, Lindroos jatkaa.
”Tottakai, nyt on ollut kuiva vuosi ja on pulaa rehuista. Tämä on win-win. Minulla on pellot vihreänä kerääjäkasvia ja hän saa toivottavasti rehua.”
Sudaninruoho on nopeakasvuista ja tuottaa paljon kasvustomassaa. Se voi kasvaa kasvukauden aikana jopa kaksimetriseksi.
Kaksimetristä kasvustoa Paraisilla ei jäädä odottamaan vaan kasvusto on tarkoitus niittää, kun se on kasvanut yli 60 senttiä pitkäksi ja paalata pyöröpaaleihin.
”Jonkun palstan voimme testata, jos se kasvaa niin pitkäksi”, Ekström sanoo.
”Kaverin emolehmätilalla sudaninruohoa käytetään myös ja siellä se niitetään kun kasvusto ylettyy traktorin hytin yläreunaan. Hän tarvitsee kuitua emolehmien vatsantäytteeksi”, Ekström jatkaa.
Lypsylehmille tarkoitetun rehun sopiva niittoajankohta on, kun kasvusto on 60-80 senttiä korkeaa.
Säilönnässä on tarkoitus käyttää tavallista AIV Pro NC -säilöntäainetta.
Kuivuutta kestävä kasvi
Nulton tilan varhaisperunamaat ovat hyvin hiekkaisia ja kuivia.
”Sudaninruohon pitäisi kestää kuivuutta, mutta osittain kasvuunlähtö on ollut hidasta”, Lindroos kertoo.
Miehet pohtivat, että kasvuunlähtö olisi saattanut olla nopeampaa, jos maa olisi ollut kylvöaikaan kosteampi.
”Hiekkainen maa kuivuu nopeasti, vaikka varhaisperunoita on kasteltu säännöllisesti koko kevään ajan”, Lindroos kertoo.
Kymmenen hehtaarin alasta noin hehtaaria on kasteltu kokeilumielessä.
”Aurinkovoimalla. Kun paneelit tuottavat riittävästi sähköä, pumppu lähtee päälle. Kyllä kasteltu osa pellosta lähti ihan eri tavalla kasvuun”, Lindroos kertoo.
Kastelu on sujunut vaivattomasti ja edullisesti, sillä samalla lohkolla on aiemmin kasteltu perunaa.
”Se on ollut käytännössä ilmaista, energia on tullut auringosta ja vesi viereisestä neljän hehtaarin lammesta.”
Sudaninruoho on lyhyen päivän kasvi. Kesä-heinäkuussa ei vielä tapahdu paljoa, mutta kun päivä lyhenee, se alkaa kasvaa vauhdilla, Ekström kertoo.
Suomessa viljeltävä sudaninruoho on sudaninruohosta ja durrasta jalostettu yksivuotinen rehu- ja viherlannoituskasvi.
”Hallaa se ei kestä yhtään ja paleltunutta suodaninruohoa ei saa siinä syntyvien toksiinien takia käyttää rehuna.”
Jatkuuko sudaninruohon viljely tulevaisuudessa?
”Miksei, jos Roger on valmis jatkamaan. Minä tarvitsen rehualaa”, Ekström sanoo. ”Mikäs siinä, näyttää siltä, että kuivia kesiä riittää”, Lindroos jatkaa.
