IMG_9071

Pyry Mäkelä: Työn järkevä tehostaminen ei lopu koskaan

Nuori urakointiyrittäjä satsaa työn tehostamiseen. Se ei aina tarkoita uusia koneita.

PJM Service on hattulalaisen 25-vuotiaan Pyry Mäkelän koneurakointia tarjoava yritys. Urakoinnin hän aloitti jo kuutisen vuotta sitten.

”Hoidamme muun muassa kuivalannan, kalkin, kipsin ja biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen levityksiä tarkkuuslevittimellä. Korjaamme kuituhamppua ja sen perään rehua ja heinää. Teemme kaivinkonehommia ja talvisin aurauksia.”

Mäkelä on aloittanut nuorena ja kasvattanut yritystään vauhdilla. Hän kertoo olleensa aina kiinnostunut koneista. Isällä oli karjatila, joten hommia on tullut aina tehtyä.

Urakointi lähti pienestä liikkeelle, yhdestä traktorista ja paalaimesta. Hän teki itse kaiken. Pian traktoreita oli kaksi ja kolme.

Iso osa asiakkaista ostaa aluksi esimerkiksi rehunkorjuusta vain osan, vaikkapa paalauksen ja käärinnän. Se poikii jatkoa.

Nyt yrityksessä on palkattuja työntekijöitä ja yhteistyöverkostossa toiminimiyrittäjiä. Töihin lähdetään ympäri maata. Esimerkiksi kuituhampun paalausta tehdään pääasiassa Pohjanmaalla.

”Levitystyön volyymi on iso, ja se kasvaa joka vuosi. Kun asiakkaita ketjuttaa, huomaakin yhtäkkiä olevansa 300 kilometrin päässä”, Mäkelä toteaa.

Tuottavuuden kehittäminen on se juttu

Urakointiyrityksessä on paljon pääomaa kiinni koneissa. Mäkelä pitää tärkeänä miettiä työn kehittämistä nykyisen konekannan pohjalta. Laajentaminen ja yrityksen kasvattaminen ei aina tarkoita uusiin koneisiin investoimista.

”Työn järkevä tehostaminen ei lopu koskaan, siinä on aina tekemistä.”

Automaation ja uusien teknologioiden hän näkee auttavan itseään. Asiakkaat eivät välttämättä ole valmiita siitä maksamaan, mutta kun saa helposti tehtyä täydellä työleveydellä, urakointiyrittäjän työmenekki on pienempi.

”Tai voi ajaa pimeällä, kun tietokoneen näyttö kertoo, missä mennään. Mitkään työvalot eivät ole yhtä hyvät. Automatiikasta saa tarkat hehtaarit, mitä on tehty. Kyllä minä koen, että suurin hyöty teknologiaan satsaamisesta tulee itselle.”

Hänellä on käytössä lähes kaikki laskutusmuodot: laskuja lähtee tonnia, kuutiota, hehtaaria tai tuntia kohden.

”Jos on paljon siirtymisiä, pieniä lohkoja eikä tavaraa liiku paljon, silloin tuntihinta on paikallaan. Pääasiassa levitykset kuitenkin tehdään kuutio- tai tonnihintana, se on pääjuttu.”

Hän toteaa, että vaikka maatalouden taloudelliset haasteet ovat hyvin tiedossa, asiakkaat ovat yllättävän hyvin urakoinnit maksaneet.

”Isossa kuvassa se toimii.”

Puolen vuoden aurausputki

”Levityspuoli on meillä ehkä se isoin. Siinä tulee kasvua joka vuosi. Koneita on maakunnassa vähän.”

Viime talvena yritys aurasi puoli vuotta putkeen. Talvikunnossapito on kasvava ala.

”Samoin oheistoiminta, eli kuorma-autotyöt, pyöräkuormain- ja kaivinkonehommat ovat lisääntyneet.”

Onko sinulla itsellä suosikkitöitä?

”Vaihtelu on mukavaa. Levityshommat ja kuorma-autolla auraaminen eivät ole hassumpia, mutta minusta on tärkeää, että työt kiertävät vuoden kierron mukaan, eikä tehdä koko ajan samaa.”

Sesonkiaikana Mäkelä kumppaneineen tekee pitkää päivää, urakkaluonteisesti.

Hän sanoo, että tiloilla apukäsiä on vähän.

”Eikä ole järkevä palkata kuukaudeksi keväällä ja toiseksi syksyllä, eikä ammattimiehiä mistään niin saa irrotettuakaan. Siksi urakoinnin kysyntä kasvaa koko ajan.”

Kuvat Panu Mäkelä/ Drop In Media ja Saara Liespuu, teksti: Saara Liespuu

Vastaa

JOKO LUIT NÄMÄ?

Lisää artikkeleita