kuminan puinti5
Kuva: Jyrki Leppälä.

Kuminan keskisato on parempi kuin koskaan

Viime vuoteen verrattuna kuminan keskisato tuplaantui.

Kuva: Jyrki Leppälä.

”Tila- ja lohkokohtaisesti on saatu paljon kakkosella alkavia kuminasatoja. Keskisato on tosi kova, tonnin”, Trans Farmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä kertoo.

Kuminan keskisato vaihtelee kovasti. Viime vuonna jäätiin koko maassa 500 kiloon, sitä edellisenä vuonna tuli 800 kiloa hehtaarilta. Tämän vuoden tonni on paras kuminan keskisato koskaan.

”Kumina-ala on pienentynyt huippuvuosista, joten kokonaissato jää parhaista vuosista. Hinta pysyy hyvänä”, Leppälä sanoo.

Kuminaa on tänä vuonna viljelty 18 500 hehtaaria. Luvussa on mukana perustetut ja satovuosien lohkot. Isoimmillaan pinta-ala on ollut 27 000 hehtaaria.

Leppälä pitää noin 20 000 hehtaarin alaa sopivana. Maailmaan ei kuminaa määrättömästi mahdu, kun käyttö on pysynyt vakiona. Tällä hehtaarimäärällä ylituotanto ei pilaa hintaa.

Syväjuurisuus pelasti

Miksi kumina on pärjännyt kuivana vuonna?

”Sillä on syvä juuri, se pelastaa kuivuuden aikana”, Leppälä vastaa.

Hänellä on kolme pointtia hyvään kuminasatoon: onnistunut perustaminen, onnistunut talvehtiminen ja kukinta-ajan sää.

Viime kesän kuminankylvöt onnistuivat hyvin, talvituhoja ei ollut ja kukinta-aikaan kesäkuun alusta juhannukseen säät olivat hyvät.

Kuva: Lasse Matikainen.

”Jos juhannuksena olisi satanut, siemenistä olisi tullut isompia. Nyt siemenkoko on pieni. Mutta jos kukinta-aikaan ei ole pölyttäjiä, ei tule minkään kokoista siementä.”

Myös laatu on nyt kohdillaan. Kun sato on hyvä, kasvusto on tiheä eivätkä rikkakasvit pääse voitolle. Rikkapitoisuus pysyy pienenä. Kumina on puitu hyvillä keleillä, joten mikrobiologinen laatu on hyvä. Ainoa mistä pääsee sanomaan, on öljypitoisuus. Se on hiukan pieni.

Kuminanviljelyn kannattavuutta on Leppälän mielestä vaikea laskea, koska sillä on muitakin arvoja. Moni kylvää sitä hyvän esikasviarvon takia. Viljelymotiivi voi liittyä myös managementiin: aikaisen puinnin jälkeen saa kylvettyä syysviljoja ja saa konekapasiteetin hyvin käyttöön.

”Mutta jos sato on alle 500 kiloa hehtaarilta, niille pitää laskea aika iso arvo, että viljely on kannattavaa.”

Perustetut kasvustot osittain pipariksi

Ei niin hyvää, ettei jotain moitittavaakin. Uudet kuminakylvöt ovat osittain epäonnistuneet. Kuivana vuonna pieni siemen ei idä.

”Vaikka pinta-ala nyt on sopiva, lyhyellä tähtäimellä lisää kumina-alaa tarvitaan. Ensi kesänä sato tulee olemaan pienempi, vaikka tänä vuonna on kylvetty tavoitteiden mukaisesti”, Leppälä sanoo.

Kuva: Saara Liespuu.
Teksti: Saara Liespuu

Vastaa

JOKO LUIT NÄMÄ?

Lisää artikkeleita