Joko olisi aika investoida navettaan?

4dBarnin arkkitehti Jouni Pitkäranta ja kotieläinagronomi Marjo Posio kertoivat ajankohtaiskatsauksessa maatalousrakentamisen tämän hetken tuulista.

”Aiemmin suurin osa hankkeista oli uusia robottipihatoita, nyt ehkä kolmannes on uusia ja kaksi kolmannesta laajennuskohteita tai hiehorakennuksia. Nyt mietitään tosi paljon hiehorakennuksia ”, Marjo Posio sanoo.

Se ei silti poista tarvetta uusista rakennuksista.

Korona ja Ukrainan sota nostivat rakentamisen hintoja, mutta nyt ne ovat kääntyneet laskuun. Silti ollaan vielä lähtötilannetta korkeammalla.

”Tiettyjen tarvikkeiden ja raaka-aineiden ennustehinnat ja käyrä ovat olleet alaspäin jo pidempään, LVI ja sähkö eivät ole niin paljoa laskeneet”, Pitkäranta toteaa.

Hän muistuttaa, että rakentamisinnokkuuteen vaikuttaa hintojen lisäksi moni muukin asiaa. Myös korot nousivat, mutta ehkä sielläkin on yläpiikki jo nähty, hän pohtii.

”Positiivinen asia on ministeriön tuetun rakentamisen ohjekustannusten päivitys. Nyt ne vastaavat nousseita oikeita kustannuksia ja se on äärimmäisen hyvä asia. Kun laskee näitä asioita yhteen, nyt voisi olla se sauma että laittaa hanketta liikkeelle.”

Hän ei näe rakentamisen hintakehityksessä lähitulevaisuudessa mitään äkillisiä liikkeitä.

Kun rakennusliikkeitä on viime viikkoina mennyt nurin, työvoimaa pitäisi hankkeiden toteuttamiseen olla saatavilla. Kokonaan eri asia tietysti on, sopiiko se maatalousrakentamiseen.

”Jotkut sanovat, että silloin pitää rakentaa, kun muut eivät rakenna”, Pitkäranta toteaa.

Hän pohtii, että kun Ukrainan jälleenrakentaminen joskus alkaa, se varmasti vaikuttaa hintatasoihin myös meillä.

Onko ympäristölupa tiukentunut?

Pitkärannan fiilis viimeisen vuoden ajalta on se, että kunnan ympäristöviranomaiset perustavat kantaansa armottoman tarkasti suositusmetrimääriin.

”Vähän kunnasta riippuen, mutta tämä on tuonut harmaita hiuksia hyville hankkeille. Jos haluaa laajentaa ja naapuri on lähellä, pitää löytää ratkaisu, että voi hankkeen toteuttaa.”

Toinen missä on Pitkärannan kokemuksen mukaan tiukennuksia, ovat AVI:n luvat.

”Tuntuu, että ympäristöviranomaiset ovat kiristäneet köyttä. Se on asia, joka pitää ottaa huomioon.”

Metsäkatoasetus tuli viime vuonna pommina. Tulkittiin, ettei yhtään puuta saa kaataa, jos rakentaa navetan.

”Keväällä ja kesällä ELY:t sanoivat, etteivät voi myöntää tukea, jos pitää kaataa puita. Nyt on tullut selittävä dokumentti, joka ei ole niin ehdoton. Puhutaan esimerkiksi puolen hehtaarin määräaloista. Mutta edelleen tilanne leijuu ja se on hankalaa.”

Pitkäranta kertoo tsekkiläisvieraista, jotka kävivät katsomassa suomalaisnavettoja. Porukka ihmetteli, miten puiden kaataminen voi olla täällä ongelma, kun täällä ei ole muuta kuin metsää.

Sekä Posion että Pitkärannan kokemuksen mukaan talousasiat ovat nyt suurin este rakentamiselle. Tahtotilaa yrittäjillä on, mutta pankki on tiukentanut rahoitusraameja. Kukkaronnyörit eivät enää avaudu niin helposti kuin aiemmin.

Edelleen myös peltoala on esteenä, samoin takaisinmaksuajan mietityttävät.

Kahden robotin ekomalli

Pitkäranta esitteli tilaisuudessa vähän provosoivasti kahden lypsyrobotin ekomallin, jonka hintalapuksi hän laski 1,1 miljoonaa euroa.

Hallin pinta-ala on 1 560 neliötä.

”Kaksi robottia on se koko luokka, jota monesti mietitään. Sama logiikka toimisi myös yhden robotin projektissa. Tässä on mietitty minimit, menty kustannus edellä mutta ei ole tingitty toiminnallisuudesta.”

Ekonavetassa on 108 + 5 partta, kuivikepohjalla 12 paikkaa. Navetta on kolmirivinen ja kapearunkoinen, ja siinä on visiiriruokinta ja avokouru.

”Kuivikepohjatila on mietitty meidän minimin pohjalta, mikä vielä toimii, mutta jonka alle ei voi mennä.”

Maitohuonerakennus on sivulla. Rakenteena on nippuristikkorakenne.

”Kuusirivisissä on leveät pöydät, ja helposti tuhat neliötä enemmän. Tämän paloluokka on P3 eli alhaisin, mitä tässä kokoluokassa voi toteuttaa.”

Laitteiden eli robottien, kalusteiden ja lantakoneen hinta on 425 000 euroa, joten itse rakennukselle jää 675 000 euroa. Neliöhinta on 430 euroa ja eläinpaikan hinta 8 800 euroa. Lantala ei sisälly hintaan.

”Tämä on osittain provo, mutta haluan haastaa miettimään, mitä maksaa lisää, jos tekee isomman.”

Hän toteaa, että ristikot ovat tekninen ratkaisu, joista puhutaan nyt paljon. Syynä on kilpailukykyinen hinta nyt. Ensi vuonna voi taas vaikka teräspalkki olla edullisempi vaihtoehto.

Hiehokasvattamoissa paluuta parsiin

Pitkäranta ja Posio toteavat, että hiehokasvattamoissa ollaan ehkä menossa takaisin parsiin.

Kun tilakoot kasvavat ja rakennukset ovat isoja, kuivikkeen kulutus on niin suurta, että parsiratkaisu on taas alkanut kiinnostaa.

Kuivikkeen saatavuus ohjaa rakentamista.

”On nähty ettei parsi välttämättä ole sen kalliimpi ratkaisu kuin kestokuivike.”

Vinokuivikepohjia on viime aikoina tehty vähemmän, vaikka se on kuivikkeen näkökulmasta tehokkaampi vaihtoehto.

Ajoissa liikkeelle

4dBarnissa on rakennettu aikajana siitä, mitä pitää olla tehtynä ennen rakentamispäätöstä.

Liikkeelle lähdetään strategiasta. Se on visio siitä, miltä tilalla näyttää 15-20 vuoden päästä.

”Siihen kuuluu tilakeskussuunnittelu. Kun tiedetään kokoluokka, sijainti ja toiminnallinen periaate, voidaan arvioida hankkeelle noin-hinta”, Pitkäranta sanoo.

Strategian jälkeen tehdään esiselvitystä: ollaan alustavasti yhteydessä pankkiin, tehdään talouslaskentaa, selvitetään meijerin sopimusmääriä ja metsäkatoasetusta. Jutellaan paloviranomaisen kanssa palomääräyksistä, jos on tarkoitus laajentaa olemassa olevaa rakennusta.

Pitkäranta sanoo, että tämä vaihe on jutustelua ja tunnustelua. Kunnan ympäristöviranomaisen kanssa keskustellaan epävirallisesti, onko ok rakentaa. Tuleeko mahdollisesti määräyksiä metrimääristä ja muusta.

Tässä vaiheessa on tärkeä jutella myös naapureiden kanssa, siis jo ennen kuin ympäristölupahakemus jätetään.

”Strategian ja esiselvityksen tekemiseen menee noin vuosi. Vasta sitten tehdään päätös rakentamisesta ja laitetaan viralliset lupahakemukset menemään, aloitetaan toiminnallinen suunnittelu ja haetaan investointitukea.”

Siihenkin kannattaa varautua, että investointitukea ei välttämättä saa ensimmäisellä kerralla. Rahaa ei ole rajattomasti, ja jos tukihaussa on paljon hankkeita, oma tuki voi viivästyä.

”Meidän viesti tässä on se, että ennen kuin tehdään päätös rakentamisesta, asiaa on pyöritetty jo vähintään vuosi. Esiselvitysvaiheessa on asioita, jotka eivät tule sormia napsauttamalla. Varsinkin pankin kanssa neuvottelu on työstöä, se ei ole nopeaa.”

Siihen, kun strategia on tehty ja päästään varsinaiseen rakentamiseen, varataan ainakin pari vuotta.

Pienemmällä liikkeelle?

Posio toteaa, että tilan investointipolku tulee strategian myötä. Se voi lähteä umpparitilojen rakentamisesta ja vasikkalasta, vasta sitten seuraava steppi on ehkä kahden robotin pihatto.

Sitten voikin olla aika tehdä umpilehmätiloista rehuvarasto ja vanhasta pihatosta umpilehmähalli.

”Seuraava askel voi olla laajentaa vasikkalaa ja sitten tuplata lypsylehmien pihatto. Tilan investointipolkua kuljetaan askel kerrallaan.”

Sekä Posio että Pitkäranta muistuttavat, että navetan toiminnallisuus ei ole se paikka, josta tingitään.

”Navetalla ei ole automaattista hintalappua, vaan hintaan voi vaikuttaa. Ensin selvitetään, paljonko pihatto saa maksaa, ei niin että ensin suunnitellaan ja sitten tulee hinta.”

Pitkäranta haastaa miettimään omaa käsitystä pihatosta. Moni ajattelee, että jos rakennan navetan, siitä tulee tietynlainen tai ei rakenneta ollenkaan. Se ajaa suunnittelua, eikä edullisempia vaihtoehtoja edes haluta nähdä.

”Kannattaa miettiä, millainen rakennus voi täyttää tavoitteesi. Moni haluaa kaiken kerralla ja automaattisena, mutta siihen ei ehkä saa rahaa. Navettaa voi rakentaa myös askel askeleelta, lisätä vaikka automaatiota myöhemmin.”

Ehkä kannattaa ottaa haavetilasta askel taaksepäin ja tehdä navetta, joka täyttää tahtotilan 95-prosenttisesti.

Pakkasjaksot eivät tarkoita kylmäpihattojen loppua

Mitä tämän talven pakkasjaksoista voi oppia tulevia rakennusprojekteja varten?

Pitkäranta sanoo monen miettivän, menevätkö kylmäpihatot nyt arkistoon.

”Eivät mene. Ison laivan suuntaa ei tarvitse muuttaa. Isoissakin verhoseinäpihatoissa on pärjätty kohtuullisesti.”

Hän uskoo, että nyt ymmärretään entistä paremmin kriittisiä paikkoja, robottihuoneita, vesiputkien ja juomapisteiden sijaintia erityisesti ulkoseinillä, päädyissä ja ovien läheisyydessä.

”Plan B pitää olla olemassa, jos jotain tapahtuu. Esimerkiksi lanta pitää saada jotenkin muutenkin pois”, hän korostaa.