Uskaltaako navettainvestoinnille näyttää vihreää valoa?
Kasvaneet kustannukset muuttavat tapaa rakentaa. Asioita pitää tehdä eri tavalla, jotta taklataan 20 pinnan kustannusten nousu, Jouni Pitkäranta sanoo.
”Meiltä kysytään usein, että rakentaako joku nyt”, eläinlääkäri Virpi Kurkela kertoi 4dBarnin webinaarissa Kuka rakentaa nyt? Kurkela heitti webinaarissa arkkitehti Jouni Pitkärannan kanssa täkyjä ajattelun laajentamiseen. Hintojen noususta huolimatta vaihtoehtoja löytyy, ja niitä kannattaa etsiä.
Kaikki navettarakentaminen ei ole seisahduksissa.
”Tosiasia toki on, että hankkeita on selvästi vähemmän menossa mitä yleensä”, Pitkäranta sanoo.
”Mutta edelleen tehdään joitakuita pihattoprojekteja, tehdään vasikkaloita ja nuorkarjarakennuksia.”
4dBarn on ollut mukana 130 navettaprojektissa yhdeksässä eri maassa. Sama haaste rakentamiskustannusten kanssa on vastassa joka puolella. Esimerkiksi Japanissa maidontuottajilla on nyt todella hankalat ajat. Baltiassa menee vähän paremmin.
Pitkäranta sanoo, että rakennuskustannukset ovat vuoden 2020 jälkeen nousseet noin 20 prosenttia riippuen vähän siitä, keneltä kysyy ja millaista tarjousta pyytää. Jos kysyy avaimet käteen -tarjousta, rakennusliike voi laittaa hintaan omaa riskivaraansa ja loppusumma voi olla 25 prosenttia kalliimpi kuin pari vuotta sitten.
Koulun penkille
Molemmat korostavat, että nyt on hyvä aika kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja yritystään. Tehdä tilavierailuja, kasvattaa osaamistaan.
Suunnitella omaa investointipolkuaan ja miettiä, minne on matkalla ja millaisin askelein.
”Rakentamiskustannuksissa on tosi iso merkitys, että pysyy sillä polulla eikä lähde harhailemaan sivuraiteille”, Pitkäranta sanoo.
Tulevaisuuden hintakehitystä ei kukaan uskalla suoraan ennustaa. Pitkäranta arvioi, että vuoden 2020 lähtötasoon hinnat eivät tule palaamaan. Siihen pitää varautua, että hinnat ovat pysyvästi nousseet.
Tulevaisuudessa ne kuitenkin voivat laskea muutaman prosentin, jotkut rakennuskomponentit enemmänkin.
Muuttuvia asioita on hintojen ja maailman myllerryksen ohella paljon. Yksi on uusi alkava tukikausi. Jotta hankkeet lähtisivät liikkeelle, tukiehtojen pitää olla tiedossa.
Paineita tulee myös kuluttajilta, jalostavalta teollisuudelta ja lainsäädännöstä. Jokaisessa hankkeessa pitää ottaa huomioon lehmien laidunnus, ulkoilu ja vierihoito.
”Onhan niitä toki jo huomioitukin”, Kurkela sanoo.
Entä jos aloittaisi vasikkalasta?
Millä eväillä uskaltaa investointia miettiä?
Kurkela muistuttaa, että jos ei ole päättänyt sammuttaa valoja, yritystä pitää kehittää. Aikoja tulee ja aikoja menee. Kun Valion tuotantosopimuskuvio tuli julki, moni ajatteli että tämä on tässä. Pian kuitenkin projekteja taas käynnisteltiin.
Tapana ehkä on rakentaa navetta, laakasiilo ja lietesäiliö.
Pitkäranta toteaa, että nyt menossa olevat rakennusprojektit ovat pääasiassa parin vuoden takaisten investointien häntiä, tehdään laakasiiloa tai vasikkatiloja. Asian voi kuitenkin ajatella myös toisinpäin, aloittaa vasikkalasta.
”Nyt voi miettiä pienempiä investointeja, kuten vasikkalaa tai nuorkarjatilaa. Ne eivät suoraan tuo kassavirtaa, mutta ovat valmistavia investointeja ennen isompaa investointia. Vasikkalaan voi ostaa lehmävasikoita kasvamaan, hyöty tulee sitä kautta, jos navetta rakennetaan myöhemmin”, Kurkela sanoo.
Mihin investoinnilla pyritään?
Oman investointipolun varrella voi olla vanhojen rakennusten hyödyntäminen jollekin eläinryhmälle. Säästääkö siinä?
”Tärkeintä on, että rakennusta voi hyödyntää sellaisenaan, mahdollisimman vähin muutoksin. Jos korjaa liikaa, se maksaa, ja aina joutuu tekemään kompromisseja eläinten hyvinvoinnissa ja toiminnallisuudessa. Sitä kautta tulee takkiin”, Pitkäranta toteaa.
Toki jos muutos onnistuu pienin kustannuksin, rakennukset kannattaa ajaa loppuun.
Jos ei ole päättänyt sammuttaa valoja, yritystä pitää kehittää.
– Virpi Kurkela
Yhtenä esimerkkinä hän sanoo, että uuden yhden robotin pihattoinvestoinnin voi pilkkoa osiin. Ensin rakennetaan lypsylehmien osasto ja lehmät poi’itetaan alkuun vanhoissa tiloissa. Ensimmäisen lypsyn jälkeen ne tuodaan uuteen navettaan, tuotantoyksikköön.
Työteknisesti tilanne ei ole optimaalinen, mutta sillä voi saada homman käyntiin.
Takakierto rakennetaan navettaan sitten myöhemmin.
”Sitäkin kannattaa miettiä, mitä investoinnilla haluaa saavuttaa. Usein sanotaan vaikka että kaksi robottia, mutta entä ne asiat siellä takana? Paljonko haluat maitoa meijeriin, miten vaikutetaan eläinten kestävyyteen, tai miten teet työt”, Kurkela kyselee.
Rakennus ei loppupelissä ole se asia jonka haluat, vaan se on työkalu, jolla todelliset toiveet pyritään toteuttamaan.
Haasta oma käsityksesi
Navettarakentamisessa ei ole olemassa mitään automaattista hintalappua, vaan asioita, joihin voi vaikuttaa.
4dBarn kannustaa haastamaan oman käsityksensä pihatoista. Millainen rakennus voisi täyttää tavoitteen? Voiko rakentamista yksinkertaistaa?
”Kaupallisilla toimijoilla on omat konseptinsa, mutta kaipaan ajatusmaailman avartamista, uutta näkökulmaa. Voiko navetta olla jotain muuta mitä meille tarjotaan?”
Pitkärannalla on esimerkkejä: esimerkiksi betonikuitulevy katteeksi. Sitä myydään verollisena alle 10 euroa neliöltä, selvästi halvempaa siis kuin pelti, jonka hinta on noussut kovasti.
”On aika haastaa myös rakennusmateriaaleja.”
Hän vääntää vielä laskuesimerkin rautalangasta:
Jos pankista saa 620 000 euroa lainaa, siitä tulee investoinnin koko. Lietesäiliön ja pihan osuus on 100 000, laitteiden 250 000 euroa. Varsinaiselle rakennukselle jää 270 000 euroa.
Mitä halutaan, 540 neliötä 500 euron neliöhinnalla, vai 900 neliötä 300 euron neliöhinnalla? Jos vielä päätyy käytettyyn robottiin, rakennukselle jää 70 000 euroa enemmän, yhteensä 340 000 euroa. Sillä voi saada 680 neliötä, 850 neliötä tai 1 130 neliötä.
”Näitä kannattaa laskea. Pitää tietää pankin maksimisumman, sitten voi laskea, mitä sillä rahalla voi saada.”
Pankki mukaan jo alkumetreillä
Kurkela toteaa, että tulevissa projekteissa ollaan tiukasti pankin kainalossa – tai pankki on omassa kainalossa, miten asian haluaa ajatella.
Ongelma tulee siitä, että kukaan ei uskalla lukita hintaa.
On aika haastaa rakennusmateriaaleja.
– Jouni Pitkäranta
”Jos aikoo rakentaa vuonna 2023, rakennusliikkeen pitää tänä vuonna antaa lukittu hinta, eikä se osaa. Kukaan ei uskalla sanoa viimeistä hintaa, että tällä se lähtee varmasti”, Pitkäranta sanoo.
Siksi pankki pitää ottaa avoimesti mukaan suunnitteluun. On jo nähty niitäkin tilaisuuksia, että pankki on ollut mukana suunnittelupalaverissa kuuntelemassa suunnittelijan näkemyksiä. Se lisää ymmärrystä molemmin puolin.
