Joel Puhakainen kävi rottasotaan, kun navetan pehkuja tyhjentäessä etukuormaajan aisalla juoksi rotta
Jos näkee päivällä rotan, niitä on piilossa jo vähintään sata.
Juvalainen Joel Puhakainen uskoi, että kissa hoitaa emolehmätilalla mahdolliset rotat. Kunnes tuli kouriintuntuva havahtuminen:
”Nähtiin päiväsaikaan pihalla satunnaisesti yksittäisiä rottia. Siitä tuli mieleen, että tämä ei ole normaalia, ei näitä ole ennen näkynyt.”
Vanha sanonta on, että jos näkee päivällä yhden rotan, niitä on piilossa jo vähintään sata. Niin arka ja uutta vieroksuva eläin se on.
Puhakaisella on emonavetassa vinokuivikepohja ja kuivalanta. Hän oli tyhjentämässä pehkuja ja nosti etukuormaajalla lantaa.
”Kun etukuormaajan aisalla juoksi rotta, tajusin, että nyt on paha tilanne.”
Tilanteen tajuamisen myötä tuli ahdistus ja monta muuta tunnetta.
”Perusviljelijänä tiedän, että rotat jyrsivät ja tuhoavat vaikka mitä, ne ovat myös tulipaloriski. Kun tajusin niiden määrän, piti kiireesti tehdä jotain. Otin yhteyttä ammattitorjujaan ja saatiin torjuntaan riittävän vahva aloitus.”
Tarpeeksi tehokas alku
Ammattitorjuja kartoitti tilanteen. Jälkeen päin selvisi, että rottapopulaatio oli muuttanut naapurista, jossa oli lopetettu lypsykarjan pito ja navetta jäänyt kylmäksi vaille ylläpitoa.
Tyhjät tuotantotilat, joita ei siivota kunnolla, voivat olla omiaan lisäämään rottapopulaatiota ja aiheuttamaan ongelmia myös naapurustossa.
Puhakainen sanoo, että hän ei tietenkään halunnut, että tuotantotiloissa leviäisi tauteja.
”Mutta johtoajatus ripeässä torjunnan aloittamisessa oli se, etten halua rottien tulevan taloon ja aiheuttavan siellä vahinkoja.”
Torjunnan ammattilainen kartoitti pihanpiirin ja kaikki rakennukset. Hän huomasi laakasiilon maapenkoissa reikiä, joten siellä oli varmaan pesiä. Jo ensimmäisellä käynnillä laitettiin 16 syöttölaatikkoa navettojen reunoille, kylmäkuivuriin ja vanhaan lypsykarjanavettaan. Samoin konevarastoihin, joissa säilytetään traktoreita ja pyöröpaalainta.
”Niissä on johtosarjoja, joita rotat jyrsivät poikki. Joka vuosi facebookin Maajussit-ryhmässä kerrotaan näitä tarinoita”, Puhakainen toteaa.
Hän on tyytyväinen siihen, että otti ammattilaisen hoitamaan ongelmaa.
”Ite tosiaan luulin, että meillä on häijy ja nälkäinen kissa. En olisi ymmärtänyt lähteä näin isolla volyymillä alkutorjuntaan.”
Puhakainen sanoo, että ammattitorjuja on hyvä ratkaisu oman mielenrauhan ja stressin kannalta
”Monesti ihminen on laiska, eikä osaa tai jaksa tai kehtaa hoitaa asiaa niin hyvin, että se tulisi hoidettua. Pitää rohjeta myöntää itselleen, että on vajavainen eikä osaa kaikkea. Ammattitorjuja ei myöskään ollut niin kallis mitä pelkäsin.”
Myrkyllisiä ja myrkyttömiä syöttejä
Puhakaisen tila on luomutila. Luomutarkastajan kanssa käytiin läpi, missä syötit olivat ja mitä myrkkyjä torjuntaan käytettiin, eikä siitä ollut luomuun ongelmaa.
Ehtivätkö rotat tehdä vahinkoa?
”Ne söivät heinänsiemensäkkejä ja puhkoivat suursäkkejä, joissa oli viljansiementä. Säkit olivat varastossa, johon pääsi kosteutta, joten siementä pilaantui muuttaman tuhannen euron edestä.”
Puhakainen kertoo työntekijänsä kokemuksen. Työntekijä asuu vanhassa maatilan päärakennuksessa. Eräänä aamuna hän ihmetteli, mistä keittiössä kuuluu suhinaa.
”Keittiön kaappien alta nousevat vesijohtoputket oli syöty puhki, ensin suojaputket ja sitten varsinaiset vesijohdot. Siitä tuli hirsitalossa kymmenien tuhansien eurojen vesivahinko.”
Rottien jatkuva myrkytys on Suomessa kielletty. Myrkkysyöttejä voi olla maksimissaan 35 päivän ajan tarjolla. Ammattitorjujien lisäksi ne maatalousyrittäjät, joilla on kasvinsuojelututkinto, saavat myrkkyjä käyttää omalla tilallaan.
Myrkkysyöttien lisäksi voi käyttää myrkyttömiä syöttejä.
Nurkat siistiksi
Rottien ennaltaehkäisyssä korostetaan aina yleistä siisteyttä.
Puhakainen sanoo, että toki se vähentää niiden esiintymistä, mutta siihen ei voi tuudittautua.
”Meillä oli vanha tapa, että vietiin avokuivalantalaan biojätteet. Kaikki tällainen lopetettiin ja kerrottiin myös avoimesti naapureille tilanteesta, että olisi hyvä, jos ei jätettäisi kalanperkeitä näkösälle.”
Puhakainen myös vesoi rakennusten reunojen pusikoita, vaihtoi seinänvieren mullan sepeliin ja teki verkotuksia rakojen tukkimiseksi.
Emolehmien ruokinnassa käytetään rehupaaleja. Paalimuovia tulee paljon. Nyt se mätetään roskiksiin eikä jätetä kasoja kertymään.
20-25 salmonellaa vuosittain
Eläinten terveys ETT ry:n toiminnanjohtaja Ina Toppari toteaa, että rotat levittävät useita karjan ja ihmisten sairauksia, esimerkiksi salmonellaa ja kampylobakteereja.
Rotta lisääntyy otollisissa oloissa hyvin nopeasti. Suomessa kovat pakkastalvet tappavat rottia, mutta lämpimien talvien jälkeen rottakanta voi lisääntyä erittäin nopeasti.
”Ensimmäisenä rotista tulee mieleen salmonellariski, mutta ne levittävät montaa tarttuvaa tautia. Nautapuolella viime vuosina noin 20-25 paikkaa on saanut vuosittain salmonellatartunnan, joka on rotta- tai pikkulintutyyppiä.”
Salmonella on lakisääteisesti vastustettava tauti. Jos se tilalle tulee, tiedossa on mittavia saneerauksia tartunnan hävittämiseksi tilalta.
Puhakaisen tilalle salmonellaa ei onneksi saatu, kun rottaongelmaan tartuttiin heti, kun sen laajuus ymmärrettiin.
Toppari kertoo, että Nasevaan on tullut työkalu ympäristöperäisen salmonellariskin arviointiin. Se on eläinlääkäreiden käyttöön tarkoitettu lomake, jonka avulla tilallinen voi eläinlääkärin kanssa käydä läpi, millaisia jyrsijäperäisen salmonellan riskejä tilalla on.
”Haittaeläinten torjunnassa on kyse järjestelmällisestä asiasta. Jos rottia ei ole näkynyt, voi katsoa, löytyykö esimerkiksi rehusiilojen päältä papanoita. Ovatko paikat niin siistit, ettei rotille ole ravintoa eikä suojaisia pesäpaikkoja? Jos tilanne on kunnossa, voi seurata tai käyttää myrkyttömiä syöttejä. Jos tulee takapakkia, muutetaan toimintatapaa.”
Karseita kustannuksia
Kun nautoja on noin 7 000 tilalla, parikymmentä salmonellatapausta vuodessa tuntuu pieneltä todennäköisyydeltä. Mutta jos salmonella iskee, se iskee lujaa.
”Nautatilalla eläimiä voidaan usein säästää. Naudat kyllä puhdistuvat, mutta eläimiä ei saa myydä eikä uusia ostaa. Lypsykarjatiloilla on jouduttu lopettamaan vasikoita, kun niille ei ole tilaa.”
Arvioiden mukaan yhden lypsyrobotin tilalla salmonellan aiheuttama kustannus on 100 000 euroa. Vaihtelua on 20 000:sta 200 000:een.
Tuhannen emakon porsastuotantosikalassa kustannus on 1-2 miljoonaa euroa.
”Se on se realismi, missä sikaelinkeino kamppailee. Eikä kyse ole eläintaudista vaan ihmisten elintarviketurvallisuudesta.”
Näytteiden ja eläinlääkärin osuus kustannuksista on keskimäärin noin neljännes. Muu työ on 25 prosenttia, pesu ja desinfiointi 40 prosenttia ja eläinten hävityskustannus 10 prosenttia, Toppari sanoo.
”Henkisesti salmonellasaneeraus on todella raskas prosessi. Kannustan käyttämään ulkoista urakoitsijaa pesuihin, siinä riittää työtä itsellekin ihan varmasti.”
Jos rotat ovat jyrsineet jonkun johdon poikki ja tuloksena on tulipalo, kustannus voi olla ihan omaa luokkaansa.
Ammattitorjujan vuosikustannus on parin tuhannen euron kieppeillä.
Toppari sanoo, että ammattilainen kannattaa ottaa avuksi tilasokeuden takia.
”Hän katsoo asioita ulkopuolisen silmin.”
Joel Puhakainen allekirjoittaa tämän.
”Itsekin alitajuisesti ensin vähättelin tilannetta. Vanha uskomus on, että aina rottia on ollut ja aina niitten kanssa on pärjätty. Ei pidä paikkaansa.”
