”Huoltovarmuuden nimissä ihan jokaisen olisi kylvettävä kaikki hehtaarit”

”Minua ihmetyttää, kun viljelijöiden keskusteluryhmissä moni miettii, kannattaako mitään viljellä. Nyt laskin käteen”, sastamalalainen maatalousyrittäjä Juha Sipilä sanoo painavasti.

Jos käyttää viljapellolla 90 typpikiloa hehtaarille, se on aiemmin maksanut noin 120 euroa. Syksyn lannoitteiden hinnoilla samaan meni 250 euroa. Lisälaskua siis 130 euroa.

Polttoaineiden kustannusten nousu ja mahdolliset kasvinsuojeluaineiden kalliimmat hinnat tekevät ehkä 70 euroa lisää kustannuksia. Yhteensä viljelyn lisäkustannus on luokkaa 200 euroa hehtaarilta.

”Jos ei halua ottaa markkinariskiä, hinnan voi nyt kiinnittää jo melkein 300 euron hintaan. Se on 150 enemmän kun pitkään aikaan on ollut. Huonohkolla neljän tonnin sadolla viljasta saa 600 euroa enemmän kuin pitkään aikaan. Kustannukset ovat nousseet 200. Tuotto kalliimmilla panoksilla on silti 400 euroa parempi.”

Hehtaarimääristä saa kertoimen. Sipilällä peltoa on viljelyssä runsaat 400 hehtaaria. Mahdollisuus olisi 160 000 euron plussan tuottamiseen, jos olisi viljanviljelijä.

”Viljan viljely on nyt kannattavinta koskaan EU-aikana.”

Kallis rehuvilja kaataa lihatiloja

Sipilän tilalla tuotantosuuntia on useita. Hän kuitenkin sanoo olevansa sikafarmari. Sen lisäksi juuri on valmistumassa ternistä teuraaksi -nautakasvattamo. Hänellä on myös osuus kaverin lypsykarjatilasta.

”Suomessa on se ongelma, että aika moni ei ymmärrä kokonaisuutta. Jos ei ymmärrä, että nyt on hyvä bisnessauma, se ei ole minulta pois. Mutta iso uhkakuva maataloudelle on se, että jos nyt ei kylvetä viljaa riittävästi, ei ensi talvena ole viljaa, jolla tuottaa lihaa.”

Viljaa ei välttämättä ensi syksynä ja talvena saa Euroopastakaan. Siksi Suomessa pitäisi ottaa maksimisato pelloista.

Viljan viljely on nyt kannattavinta koskaan EU-aikana.
– Juha Sipilä

Sitä ei saada, jos ei kylvetä kaikkia peltoja tai viljellään sinne päin ja saadaan huono sato.

”Olen sitä mieltä, että tänä vuonna kaikilta hömppäheinälohkoilta pitäisi ottaa kaikki tuet pois. Jos et viljele tuottavaa kasvia, ei tukia”, Sipilä sanoo.

Jos viljasato jää pieneksi ja viljan hinta nousee, kotieläintilat ovat ensi talvena mahdottoman edessä.

”Seuraavana vuonna menee paljon ovia kiinni kannattamattomuuden takia. Sekä maidon- että lihantuotannossa.”

Suomen viljasadosta päätyy iso osa rehuksi. Yliaktuaari Anneli Partala Lukesta sanoo, että viime syksyn sadosta suoraan tiloilla käytetään ja yrityksissä rehuntuotantoon menee yhteensä 66 % viljasadosta.

Jos lihantuotanto vähenee, rehuksi menevän viljan tarve pienenee.

”Seurauksena tulevaisuudessa viljan hinnat ovat todella matalia. Vaikka nyt pienellä viljasadolla saisi piikkihinnan, siinä kustaan tulevaisuuden muroihin. Se on pointti, jota ei ymmärretä”, Sipilä sanoo.

Jos lihantuotanto loppuu tai vähenee selvästi, tulevaisuudessa viljaa on tarjolla liikaa. Se laskee hintaa.

”Eikä ole kenenkään etu. Parasta olisi, että kotimarkkinasta saisi ensi syksynä riittävästi viljaa.”

”Nyt ei ole oikea aika viedä viljaa”

Sipilä kritisoi kovasti niitä, jotka nyt vievät viljaa.

”Esimerkiksi Hankkija vei Kanadaan kaksi laivallista kauraa, vaikka rehuviljasta on Suomessa pula. Ja Lantmännen ostaa nyt Turkuun vientivehnää. Ulkomaisilla toimijoilla ei ole isänmaallisuudesta tietoakaan. Minusta on moraalitonta tehdä pieni bisnes ja viedä viljaa, miettimättä, minkä ahdingon aiheuttaa suomalaiselle viljelijälle toista kautta.”

Kaikille tavoitteeksi kova sato

Jutun alussa Sipilä laski, mitä nykyhinnat vaikuttaisivat viivan alle neljän tonnin sadolla.

Samaan hengenvetoon hän korostaa, ettei neljä tonnia voi olla tavoite. Panostamalla voi ainakin yrittää kuuden tonnin satoa.

”Sillä saa kiinteitä kuluja yksikköä kohti laskettua. On ihan eri asia, jos jakajana on 4 tai 6 tonnia. Insinöörikoulutuksen saaneena sanon, että jakaja on 50 prosenttia suurempi. Ja se on laskun asia, ei uskon asia. Vaikka siihen joutuisi panostamaan 20 prosenttia enemmän, paljon jää vielä itselle.”

Siksi hänestä nyt pitää lähteä tekemään kuuden tonnin satoa. Jos kesän mittaan näyttää että siihen ei päästä, jätetään lisälannoituksia ajamatta tai vähennetään tautiaineiden määrää.

Tautiaineita ei hänestä kannata ikinä jättää pois.

”Viime vuosi oli itselle torjuntavoitto. Keskisato oli alle neljä tonnia 300 hehtaarilta, mutta mitä ostin muilta pystyyn eikä oltu käytetty tautiaineita, puin 1-2 tonnia hehtaarilta. Ja näkyy se laadussakin. Jos ei saa kauppakelpoista viljaa, polttohinta on huono. Minusta pitää aina varmistaa, että tuottaa kauppakelpoista tavaraa.”

Sipilä ei myöskään innostu nyt valkuaiskasveista. Tuontivalkuaista ne eivät korvaa kuitenkaan, ja viljelyvarmuus on heikko. Riski on iso.

Hän on kokeillut myös kuminaa ja syysrapsia. Siitä tuli kerran neljä tonnia, kerran 1 500 ja neljä kertaa kasvusto on keväällä rikottu.

”Tällaisessa tilanteessa pitää keskittyä niihin, joista oikeasti saa sadon niin varmasti kuin sen voi saada.”

Iso uhkakuva maataloudelle on riippuvuus Venäjän lannoiteraaka-aineesta.

Sipilä toteaa, että nyt on vajaat puoli vuotta aikaa ennen kuin taas ostetaan lannoitteita. Kriisi ehtii toivottavasti laueta ja tilanne selvitä jotenkin.