50 vuotta maatalousyrittäjänä toiminut Krister Huldén: Välillä on käynyt hyvä tuurikin
Jotta tällaiseen pääsee, tuhannen asian on osuttava kohdalleen, Krister Huldén sanoo.
Kruunupyyn Alavetelissä vietettiin Huldén Ab:n 50-vuotisjuhlia isosti. Isoa tilaa pyörittävät Krister, Dan, Jonas ja Markus Huldén halusivat näyttää, mihin sinnikkäällä ja määrätietoisella kehittämistyöllä pääsee – jos on myös tuuria.
Huldénin yritysryppäässä on viisi osakeyhtiötä. Kaiken ydin on maatalous, 850 peltohehtaaria, 7 600 lihasian ja 600 naudankasvatuspaikkaa. Tilalta myydään vuosittain 2,5 miljoonaa kiloa sianlihaa ja 150 000 kiloa nautaa.
Ensin naapurista 40 hehtaaria
”Alku oli traaginen: 50 vuotta sitten isä sai halvauksen ja kuoli kahdessa päivässä. Olin silloin nuori metallimies ja töissä Loviisan ydinvoimalassa. Meillä oli muutama lehmä, myin ne pois ja hommasin äidille tuhat kanaa, jotta olisi jotain tekemistä”, Krister Huldén muistelee.
Tilanne muuttui, kun hän heitti hitsauspuikon pois ja päätyi Hankkijalle myyntimieheksi.
”Siitä innostus kasvoi. Siinä sivussa oli vähän mulleja ja 7-8 hehtaaria peltoa.”
80-luvulla tilalla ryhdyttiin kunnolla investoimaan. 1984 ostettiin naapurista 40 hehtaarin tila ja siitä kasvu alkoi. Sianlihasta tuli aika pian päätuote.
Nykyisestä peltoalasta omaa on monta sataa hehtaaria, mutta mukana on vuokratilojakin. Paljon on myös itse raivattu.
”Kaikki täällä lopettaa. Ei ole sitä tuuria, että olisi jatkaja”, Huldén toteaa pellon tarjonnasta.
Halu kehittää
Liekö metallimiehen ammatin peruja, mutta Huldén on aina halunnut kehittää koneita. Hän kertoo tehneensä vuosien mittaan yhteistyötä monen konevalmistajan kanssa.
”Omasta tarpeesta se on tietysti lähtenyt. Junkkarin kanssa tehtiin monta vuotta yhteistyötä, ja viimeksi Vieskan Metallin kanssa. Koneiden testihomma ei ole helppoa, siinä on monta juoksemista edestakaisin.”
Halu kehittää ei liity vain koneisiin. Huldén ei suostu jämähtämään paikalleen, vaan sanoo miettineensä koko ajan, miten toimintaa voi tehostaa, miten kehitytään. Se onkin hänen mielestään tärkeää yrittäjälle.
Osittain EU:n vaatimusten takia Huldénin yritystoiminta on jaettu osakeyhtiöihin: Huldens Nöt Ab, Hulden K och D Ab, Södervik gris Ab ja Southbay pork Ab. Toimitusjohtajana toimii nyt Kristerin poika Jonas Huldén.
”Kuljetusyrityksessä meillä on kahdeksan autoa, jotka kuljettavat elementtejä. Kaikkein ylpein olen energialaitoksesta. Keräämme jätepuuta, jota murskataan ja saadaan energiaa. Sydäntä lämmittää, kun ei tarvitse polttaa öljyä.”
Oma viljasato on noin kolme miljoonaa kiloa. Sen kuivauksessa kuluisi öljylitra poikineen.
Tilan uusin kuivuri on Antin automaattinen kaksoiskuivuri, jossa on kaksi 70 kuution kuivuria: toinen kuivaa, toinen jäähdyttää.
Liikevoitto saisi tuplaantua
Huldénin yritysten liikevaihto on yli 11 miljoonaa euroa.
”Olen yrittänyt laskea, mitä se oli aloittaessa. Silloin melkein kaikki tuotanto tuli omaan käyttöön, rahaa liikkui vähän. Muistan, että maitotili oli tuhat markkaa. Olisiko liikevaihto ollut 20-30 000 markkaa.”
Nyt rahaa liikkuu enemmän, mutta työtä tehdään edelleen kovasti.
”En sanoisi, että se sen helpommalla tulee nytkään.”
Hän pitäisi hyvänä, jos liikevoittoprosentti olisi 10 %. Siihen ei päästä.
”Vaikka kuinka hyvin tehdään, se jää noin viiteen prosenttiin. Se on liian vähän, justiin ja justiin ettei tehdä tappiota vaan pysytään pinnalla.”
Huldén sanoo, että heidän tuotannonhaaroistaan sikala tuottaa parhaiten. Se on saatu siihen kuntoon, että se tuottaa.
”Täytyy sanoa, että joskus on käynyt kova tuurikin.”
Lietettä tehokkaasti
Yksi asia, johon Huldénit ovat panostaneet, on lietelogistiikka.
”Väitän että meillä on Suomen paras kapasiteetti. Sen olemme kehittäneet itse. Ajamme lietettä neljällä autolla. Olemme kehittäneet ulottuvaa pumppukuormainta niin, että tankit saa vaahtoamatta täyteen.”
Omalla tilalla on 10 lietekaivoa. Liete levitetään itsekulkevalla Vredolla suoraan, ei pumppailla välivarastoihin. Vuosittain Huldén laskee tilalta tulevan 30 000 kuutiota lietettä.
Lietteenlevitystä myös urakoidaan muille.
”Ruskolta soitetaan että pitäisi siirtää ja levittää lietettä 50-60 kilometriä pois tilakeskuksesta. Se levitetään tehokkaasti, liete on aina nopeasti oikeassa paikassa.”
Ruokaa tarvitaan aina
Tulevaisuudesta päättää Huldénin mukaan maailma ja EU.
”Ei täällä voi hortoilla, edellytykset ja rajoitukset tulevat sieltä. Varmaa on kuitenkin se, että kaikkien pitää syödä joka päivä. Ruokaa tarvitaan.”
Hän vertaa asiaa ruotsalaisten ydinvoimaan.
”Siellä oli muutama vuosi sitten kohua, että kaikki ydinvoimalat pitää laittaa kiinni. Miten on nyt? Halutaan halpaa energiaa eikä kukaan puhu ydinvoimaloiden sulkemisesta. Ihan niin kuin energiaa tarvitaan, tarvitaan myös ruokaa. Jos energia loppuu, kaikki on kallista. Jos ruokaa ei tuoteta täällä eikä muualta saa, mitäs teet?”
Omavaraisuus onkin hänen silmissään todella tärkeä asia.
