Ahlvik Gård – Mitä kuuluu kaksi vuotta avajaisten jälkeen?
Faban Lypsikit Lännessä-tapahtumaan oli saapunut runsaasti väkeä. Ohjelmassa kuultiin myös europarlamentaarikko Elsi Kataisen puheenvuoro.
18.8. vietettiin Ähtävällä Lypsikit Lännessä -tapahtumaa ja samalla tuli täyteen kaksi vuotta lypsyä Bror, Jeremias ja Zackarias Ahlvikin uudessa navetassa.
AGRImedia haastatteli kolmikkoa jo puolen vuoden jälkeen. Tässä aiemmassa jutussa pääset tutustumaan paremmin navettaan ja sen ratkaisuihin.
Paikkoja navetassa on 180 lehmälle. Puolen vuoden kohdalla lypsäviä oli 100, nyt niitä on 160. Kolmas robotti on myös otettu käyttöön.
Nurmea tilalla on viljelyssä noin sata hehtaaria, viljaa on ostettu pystystä ja kokoviljasäilörehuna. Kokoviljaan haetaan tärkkelystä liki 30 prosenttia niittopöytää nostamalla. Sitä on hyvä sekoittaa nuorena korjattuun säilörehuun, jossa tavoitellaan Zackariaksen mukaan raakavalkuaista vähintään 170 g/kg ka ja energiaa yli 11 MJ/kg ka.
Eläinaines uuteen navettaan on hankittu huuhteluhiehoina Hollolasta ja ostohiehoina ja -lehminä lähialueen tiloilta. Ensikkojen ja kaksi kertaa poikineiden osuus karjasta on noin 80 % ja karjan keskipoikimakerta on vielä alle 2.
Hiekasta tasaiset kulut ja tasainen kulutus joka pinnalla
Nuori karja vaikuttaa lupaavalta ja Jeremias sanoo, että ensikotkin saadaan lypsämään yli 40 kiloa, kun antaa paljon hyvää karkearehua. Kaikki tilan hiehot genomitestataan.
”Hiekkaparret ovat edelleen tilan paras juttu, mutta myös huonoin”, Jeremias heittää.
Lantaraappojen kulutuspaloissa riittää hitsaamista joka vuosi ja myös vetopyörät kuluvat nopeasti.
”Hiekka kuluttaa kaikkea ja kaikki navettaan ajettu hiekka pitää ajaa myös ulos. Kuitenkin näkymätön hyöty tulee lehmien pitkänä makuuaikana ja sen tuomana tuotoksen nousuna”, Zackarias lisää.
Hiekka on myös niitä harvoja panoksia, jonka hinta on pysynyt tasaisena. Ainoastaan rahdin hinta on noussut.
Utareterveys on edelleen todella hyvä, solut ovat hieman alle sata ja vain yksi KNS on lääkitty. Riskitekijänä utaretulehduksille veljekset pitävät hellejaksoja ja navettaan onkin tulossa viilennyspuhaltimet.
Sorkkaterveys on parantunut, kun raappoihin on saatu oikeat säädöt. Tällä hetkellä raapat siivoavat käytävät 2,5 tunnin välein. Sorkat hoidetaan itse.
Vakuuttavia tuloksia vahvalla appeella ja jalostustyöllä
Navetan aurinkopaneeleille laskettiin rakennusvaiheessa takaisinmaksuajaksi noin 6-8 vuotta. Hyvään aikaan tehty ostos on nykyisillä hinnoilla kuitenkin maksettu jo aiemminkin.
Tällä hetkellä karjan viimeisen 12 kuukauden tuotos on 13 500 kiloa EKM ja päivämaito noin 45 kg EKM. Toisen ja kolmannen kerran poikineet ovat nostaneet päivätuotostaan edellisestä kaudesta noin kymmenellä kilolla.
”Ai miten tähän on päästy? Annetaan lehmille mitä ne haluaa”, veljekset naureskelevat. ”No ei vaan, meillä on aika vahva ape ruokintapöydällä ja robotilta saa vain vähän väkirehua, joten tuotostaso ei notkahda 150 päivän kohdalla, vaan ne pitävät tuotoksensa melkein umpeenpanoon asti”, Zackarias sanoo.
Seuraava isompi tavoite voisi olla 15 000 kg keskituotoksen saavuttaminen, mutta tulosta tärkeämpänä Ahlvikit pitävät sitä, että hoitaa lehmiä joka päivä paremmin.
Erimielisyyksiä ei tule, kun faktat puhuvat puolestaan
Jos Ahlvikit olisivat saaneet tehdä navetan suunnittelussa jotain toisin, vasikkakarsinoita olisi enemmän, että myös poikimaruuhkista selvitään. Puhaltimet olisi myös pitänyt laittaa heti alusta asti puhaltamaan makuuparsiin.
Työvoimaa tilalla on omasta perheestä miesväki ja yksi palkattu työntekijä. Perheen äiti on navetalla sivutoimisena ulkopuolisten töidensä ohella.
Kahden sukupolven yhteisyrittäjyys on toiminut hyvin. Bror kertoo vanhempana toimivansa jarruna ja pojat juoksevat. Jeremias kertoo, että päätöksissä ei yleensä tule erimielisyyksiä, kun levitetään kaikki paperit ja laskelmat pöydälle ja päätökset tehdään niiden faktojen pohjalta. Välillä päätösten tueksi konsultoidaan myös asiantuntijoita.
Katainen korostaisi vielä enemmän aktiiviviljelyä
Tapahtumassa puheenvuoron piti europarlamentaarikko ja entinen lypsykarjatilan emäntä Elsi Katainen. Heidän tilallaan Pielavedellä Pohjois-Savossa tehtiin sukupolvenvaihdos 2,5 vuotta sitten.
Katainen on Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja. Hän sanoo, että suomalaiset vaatimattomana kansana eivät aina muista tarpeeksi kehua laadukkaita tuotteitaan muualla Euroopassa.
”Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat sekä Euroopan nuorimpia, että pisimmälle koulutettuja tällä alalla.”
Vaikka hallituksen päätöksiä usein kritisoidaan, Katainen muistuttaa, että 300 miljoonan lisätuki maataloudelle on eurooppalaisittain todella merkittävä. Vaikka sen maksuaikataulussa tulikin muuttujia, summa oli ehdottomasti suurin Euroopan jäsenmaissa. Monet maat eivät tukeneet viljelijöitään lainkaan tai paljon pienemmillä summilla.
Iso muutos tulevassa CAP-uudistuksessa tulee todennäköisesti olemaan, että viljelijöiltä vaaditaan todellista satoa maahan niiton sijaan.
”Jos ilmoitat alan säilörehunurmeksi etkä korjaa sitä, tulee sanktio. Suoraa korjuuvelvoitetta ei kuitenkaan tule. Itse korostaisin kansallisesti vielä enemmän aktiiviviljelyä ja oikean ruuan viljelyä pelloilla”, Katainen sanoo.
Hän kertoi myös EU:n komission esittämistä lakihankkeista. Kasvinsuojelulainsäädännössä Suomelle ehdotetaan tavoitetta vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä 44 prosenttia tilanteessa, jossa korvaavia tuotteita ei käytännössä ole. Katainen todella toivoo, että jäsenmaiden neuvosto torppaa esityksen.
