Kova kehityshalu on iso draiveri viedä asioita eteenpäin – Anne Lukana näkee ympärillään mahdollisuuksia eikä romuvarastoja
”Tärkeää on arjen sinnikäs puurtaminen innolla, mutta järki päässä ja talous takaraivossa”, Anne Lukana sanoo.
Viljatuotteiden jatkojalostukseen ja suoramyyntiin erikoistuneen nurmijärveläisen Krannin tilan toimitusjohtaja ja yrittäjä Anne Lukana toteaa, että yksi onnistumisen edellytyksiä on palava halu yrittää: usko omaan juttunsa ja tekemiseen.
”Kannattaa keskittyä oman tilansa vahvuuksiin ja kehittää niitä rohkeasti. Jalostusastetta voi kasvattaa tuotteilla ja uusilla ketterillä palveluilla.”
Verkostot ovat tärkeitä
Lukana sanoo, että paljon on itsestä kiinni. Näkeekö vanhan navetan vintin rytövarastona ja romulana vai näkeekö siinä kehityspotentiaalia ja mahdollisuuksia?
Maatiloilla rakennuksia on paljon. Monia niistä voi hyödyntää, jos ajattelee positiivisesti ja katsoo asioita avoimin silmin.
Hän korostaa myös verkottumista muihin alan toimijoihin. Ei kannata yrittää tehdä kaikkea itse, vaan keskittyä siihen, missä itsellä on annettavaa. Kannattaa rakentaa verkostoja esimerkiksi alan asiantuntijoihin, oppilaitoksiin ja yritysten startti- ja kehityspalveluihin.
Jatkojalostus ja suoramyynti vaatii viljelyn lisäksi osaamista esimerkiksi tuotekehityksestä, pakkaussuunnittelusta, kirjanpidosta, somemarkkinoinnista, taloudesta.
Lukana heittää oppilaitoksille palloa: Suomessakin yrittäjyys voisi olla vahva osa maatalousalan koulutusta. Jatkojalostus ja palveluliiketoiminnan kehittäminen maatilan yhteyteen voisi hyvinkin kuulua oppikokonaisuuksiin Itävallan malliin.
”Siellä oman tilan yhteyteen perustettava lisäliiketoiminta oli koko koulutuksen ajan tiukasti mukana. Milloin se tarkoittaa juustolaa, milloin tislaamoa tai showroomia.”
Ensimmäiset etiketit Wordilla
Anne Lukana aloitti puolisonsa Olli Lukkarisen kanssa yrittäjinä tilalla kahdeksan vuotta sitten.
”Tilalla oli aiemmin viljelty pitkään viljaa. Se oli myyty teollisuuteen. Itseä alkoi kiinnostaa, miltä omat viljat mahtaisivat maistua ja kävin jauhattamassa niitä Töllin myllyllä Pusulassa.”
Jauhot maistuivat, niin itselle kuin kavereillekin. Siitä otettiin ensimmäinen askel suoramyyntiin viitisen vuotta sitten: paikallisissa syysmyyjäisissä oli tarjolla Krannin tilan tuotteita.
”Etiketit tein Wordilla, leikkasin ja liimasin liimapuikolla”, Lukana muistelee.
Seuraava askel oli Reko-lähiruokapiiri, joka oli silloin juuri startannut Etelä-Suomessa. Se oli hyvä ponnahduslauta eteenpäin.
Ensimmäisen työntekijän Krannin tila rekrytoi jo ennen omaa Y-tunnusta.
”Illat ja viikonloput menivät jauhoja pakatessa. Rekot kierrettiin 2-3 kertaa viikossa. Käsityötä oli julmetun paljon.”
Nyt Krannin tila tuottaa vuosittain 150 000 – 200 000 kiloa viljaa ja palkokasveja. Koko määrä jatkojalostetaan tilalla suoramyyntiin. Tuotevalikoimassa on yli 20 erilaista tuotetta. Olli vastaa viljelystä, tuottaa viljan siiloihin, ja Anne hoitaa sen siitä eteenpäin.
Sinnikkyydellä kaupan hyllylle
Iso harppaus Reko-renkaista eteenpäin oli oman tuotteen saaminen paikallisiin kauppoihin. Lukana kertoo, että se vaati sinnikkyyttä.
”Kun se onnistui, se tiesi sysäystä tuotekehitykselle ja pakkauksille. Sen jälkeen asiakkaat halusivat tulla meille livenä ostoksille. Avattiin tilapuoti.”
Se oli aluksi avoinna perjantaisin, nyt myös lauantaisin. Myynnissä on omien viljatuotteiden lisäksi myös muiden pientoimijoiden tuotteita.
Toiminta on laajentunut myös kesäkahvilaan. Sitä hoitaa muutaman nuoren rinki.
Lukana kertoo, että korona toi heille hullunmyllyn. Asiakkaille tuli hätä tuotteiden saatavuudesta.
”Päivässä otimme käyttöön noutoboksipalvelun. Nyt tuotteita voi hakea tilapuodin eteisestä 24/7, olemme aina auki.”
Korona on muuttanut ihmisten kulutustottumuksia. Krannin tilalla se on lisännyt kysyntää. Se on tarkoittanut myös lisäkäsien rekrytointia.
Oma kauramylly
Neljä vuotta sitten investoitiin omaan kauramyllyyn.
”Se oli uskalias liike, koska monet myllytoimijat olivat lopettaneet. Me uitiin vastavirtaan. Pientoimijoille kohtuuhintaisia myllylinjastoja ei helposti ole saatavissa”, Lukana sanoo.
Myllyssä tehdään neljää eri lajikesidonnaista kaurahiutaletta.
Vuoden luomutuote 2021
Anne Lukana sanoo, että yritystoiminnan hyvän nosteen tärkein voimavara ovat upeat, motivoituneet, sitoutuneet työntekijät. Toinen tärkeä tekijä ja tärkein vetovoima ovat sitoutuneet, ihanat asiakkaat.
”He uskovat meihin ja ovat tuotekehityksessä keskiössä.”
Siitä erimerkkinä on Vuoden luomutuote 2021, Krannin tilan 00-tyyppinen pizzajauho ammattikeittiöille. Se kehitettiin yhdessä vakiasiakas Markuksen kanssa.
”Se lähti siitä, mitä asiakkaat todella tarvitsevat. Olemme tiiviissä yhteistyössä pizzayhteisöjen kanssa. Helsinkiläisen Story-ravintolan Ryan Michael Rodrigo voitti Pizzamestari 2021 -tittelin tällä jauholla. Se taas on poikinut uusia yhteistyöpolkuja ja pään avauksia.”
