Yhtiöittämisessä tärkeintä ovat tilan suunnitelmat ja näkymät – verohyödyt eivät enää ole ainoa motivaattori
Yhtiöittämisen miettiminen tulee lähes kaikkien jatkavien tilojen eteen jossain vaiheessa, Johanna Lindvall sanoo.
Vaikka vuonna 2021 osakeyhtiömuotoisia maatalousyrityksiä oli 1 269, alle kolme prosenttia kaikista tiloista, moni pohtii asiaa.
Finanssilan johtava talousasiantuntija Johanna Lindvall muistuttaa, että maatilan elinkaareen mahtuu monenlaista, on sukupolvenvaihdoksia, investointeja ja muuta. Lähes kaikilla yhtä väistämätön osa elinkaarta on yhtiöittämisen miettiminen.
Isot karjatilat pohtivat yhtiöittämistä, mutta niin tekevät myös sivutoimiset viljatilat.
”Jos tulee hyvä viljavuosi, tulee ikävän paljon verotettavia ansiotuloja palkkatulojen päälle. Jos tila on yhtiömuodossa, se ei häiritse palkkatyön verotusta.”
Ehkä isoimpana yhtiöittämisen etuna Lindvall näkee toiminnan ja talouden selkeytymisen. Yrittäjälle avautuu eri lailla, mikä oma yritys on. Osakeyhtiömuodossa on talouden seurantaan ja suunnitteluun enemmän työkaluja kuin ennen.
Lindvall kertoo, että aiemmin pohdinnoissa oli iso paino verosäästöillä. Nyt sitä ei enää niin paljon mietitä, muut asiat tuntuvat tärkeämmiltä.
Verotuksessa pääpointtia hän pitää sitä, ettei tarvitse murehtia.
”Ei tarvitse pelätä mätkyjä tai miettiä ennakkoja ja sitä, pitääkö tehdä paljon tilinpäätösostoja. Yhtiö maksaa veroja aina vain 20 pinnaa. Jos veroja tulee maksettavaksi, se on vain positiivinen asia. Se tarkoittaa, että tehdään tulosta.”
Tulevaisuuden visio kirkkaana
Kun toimintamuodon muutos eli yhtiöittäminen kuuluu tilan elinkaareen, milloin siihen kannattaisi tarttua?
Lindvall sanoo nykytilanteen kertovan, onnistuuko yhtiöittäminen teknisesti. Riittääkö oma pääoma ja tuloksentekokyky? Nykytilannetta tärkeämpi merkitys on kuitenkin tulevaisuuden visiolla.
”Tulevaisuuden suunnitelmat ovat ratkaisevia. Pitää olla visio kirkkaana. Millainen tila on 5-10 vuoden päästä, ketkä ovat silloin omistajia? Onko näköpiirissä sukupolvenvaihdos? Onko tarkoitus laajentaa tai supistaa?”
Jos tilalla ei ole visiota, ulkopuolisen on paha konsultoida tilannetta. Tulevaisuuden näkymien pitää aidosti lähteä yrittäjästä itsestään.
Varsinkin näin sumuisina aikoina muiden sanomana ei voi tehdä päätöksiä, Lindvall sanoo.
Ehdoton edellytys yhtiöittämiselle on, että tila tekee riittävästi tulosta myös jatkossa. Nyrkkisääntönä Lindvall mainitsee 50 000-60 000 euron verotettavan tulon jokaista henkilö kohden. Ja jatkuvasti, ei vain yhtenä poikkeuksellisen hyvänä vuonna.
Sellaiseen tulokseen tuotannolliset edellytykset löytyy yleensä 2-3 robotin maitotiloilta ja yli 500 naudan nautakasvattamoista.
”Tulos voi olla pienempi, jos velat on jo maksettu. Mutta jatkuvuus on tärkeää, myös asennetasolla.”
Jos puhutaan isosta karjatilasta, puhutaan yleensä myös isoista velkamääristä.
Lindvall toteaa, että velkamäärä ei ole este, kunhan muut asiat ovat kunnossa.
Ensin spv, sitten vasta yhtiöksi
Tilakoon lisäksi tärkeä asia on poistopohja. Jos verotuksessa on aina tehty täysillä poistot, voi olla tilanne, että verotus kiristyy kovasti, kun ei ole mitä poistaa.
”Tai on tehty peltokauppoja ja on paljon lainaa, mutta ei poistopohjaa. Eli yleensä verotus on yhtiöittämisen syy, mutta myös tuleva sukupolvenvaihdos voi laukaista keskustelun siitä käyntiin.”
Osakeyhtiössä spv on erilainen kuin maatilalla, on enemmän pelimerkkejä käytettävissä.
Yleensä Lindvall suosittelee tekemän spv:n ensin ja vasta sen jälkeen yhtiöittämään. Silloin pystyy hyödyntämään aloitustuen täysimääräisesti.
Ei samana vuonna ison investoinnin kanssa
Tulevaisuuden isot investoinnit viitoittavat myös yhtiöittämisen ajankohtaa. Mielellään ei toimintamuodon muutosta ja isoa investointia tehdä samana vuonna.
”Molemmat ovat iso muutos ja iso riski. Yhtiössä ensimmäinen tilikausi on aina epävarma. Riski kasvaa liian isoksi, jos samaan aikaan tehdään iso tuotannollinen investointi.”
Jos yhtiön avaavasta taseesta laskettu oma pääoma on pahasti pakkasella, tilanne ei pankin kannalta ole nätin näköinen. Siksi Lindvall suosittelee yhtiöittämään vasta sitten, kun toiminta investoinnin jälkeen on vakiintunut.
Raha ei operaatiossa lisäänny
”Harvoin voi kenellekään suorilta sanoa, voiko tai kannattaako yhtiöittää. Aina kannattaa teettää selvitys, se antaa vastauksen.”
Sekin kannattaa muistaa, että yhtiöittäminen on lopullinen toimenpide. Jos siitä haluaa palata entiseen, tiedossa on huimat veroseuraamukset.
Entä kenen ei kannata asiaa nyt miettiä?
”Jos tuotanto ei ole kunnossa. Kuralla olevaa tilaa ei yhtiöittäminenkään pelasta. Rahat eivät yhtiöittämisen seurauksena lisäännyt, vaikka veroissa vähän säästääkin”, Lindvall sanoo.
Jos yksityistalouden kulutus on karannut lapasesta, yhtiöittäminen ei ole siihen ratkaisu. Iso palkkatarve tarkoittaa isoja ansiotulon veroja.
Ylipäänsä leväperäinen suhtautuminen asioihin ei sovi yhtiössä.
”Joskus on velkaa niin paljon, että ei saa omaa pääomaa korjattua ensimmäisen tilikauden aikana positiiviseksi. Silloin ei pysty yhtiöittämään”, Lindvall sanoo.
Eikä lopettelevien tilojenkaan kannata tätä peliliikettä tehdä. Lopettaminen toiminimiyrittäjänä on yksinkertaisempaa kuin osakeyhtiön lopettaminen.
Verottaja katsoo identtisyyttä
Yhtiöittämistä sääntelee vain yksi lakipykälä, tuloverolain pykälä 24. Siinä sanotaan, että jos tilan yhtiöittää ja merkitsee itse osakkeet, katsotaan, että toiminta jatkuu tasejatkuvuudella ilman veroseuraamuksia.
”Kun luonnollinen henkilö siirtää omaisuutta osakeyhtiöön, se vapautetaan varainsiirtoverosta. Varainsiirtoverovapaus on vain, jos täyttää pykälän 24 edellytykset”, Lindvall sanoo.
Poikkeuksia voi olla. Jos esimerkiksi asuinrakennus siirretään yhtiölle, siitä maksetaan varainsiirtovero.
”Verottaja katsoo tosi tarkkaan identtisyyttä. Liiketoiminnan pitää jatkua ennallaan, omaisuusmassan pitää siirtyä osakeyhtiölle, samoin varojen ja velkojen. Omistajien piirissä ei saa tapahtua suuria muutoksia”, Lindvall listaa.
Yleisin kysymys on, onko kaikki pellot pakko siirtää yhtiölle. Vastaus on kyllä.
Poikkeuksena ehkä joku hevoslaidun, jos se on pihapiirissä ja kuuluu hevostallikokonaisuuteen.
Metsä käsitellään aina tapauskohtaisesti. Se ajatellaan verotuksessa yksityisvarallisuutena. Siksi metsää ei ole pakko siirtää yhtiöön.
”Voi olla, että tase ei kestä ilman metsiä, jolloin ne on pakko siirtää yhtiölle.”
Rakennukset, koneet ja salaojat arvostetaan poistamattomien hankintamenojen mukaan. Pellot ja metsät ovat yhtiöittämisselvityksen työläin vaihe.
Linndvall sanoo, että lainhuudoista selvitetään, kuka oikeasti omistaa mitäkin. Helppoja ovat ne tapaukset, joissa kaikki on aina ostettu esimerkiksi yrittäjäparin kesken puoliksi, tai toinen omistaa kaiken yksin. Sekaomistuksia joutuu selvittämään enemmän.
”Omistusosuussuhdetta voi vähän muuttaa, mutta pitää olla tarkkana, ettei tule verotettavaa lahjaa. Jos tekee tarkasti verottajan ohjeiden mukaan, ei yhtiöittämisestä tuloudu yrittäjälle verotettavaa myyntituloa lainkaan.”
Myös kaupalla voi yhtiöittää
Teknisesti yhtiöittäminen on kauppa, jossa maatalouden harjoittaja luovuttaa kaiken omaisuuden perustettavalle yhtiölle ja saa vastikkeeksi osakkeita. Normaalisti tällainen kauppa tietäisi isoja veroseuraamuksia, mutta pykälä 24:n mukaan toimittaessa kyseessä on veroneutraali järjestely.
Toinen tapa on yhtiöittää kaupalla. Lindvall sanoo, että näitäkin tehdään, vaikka varainsiirtoverovapaus ei koske näitä tilanteita.
Kaupassa ei siirretä kaikkia maatalouden varoja tai velkoja.
”Tämä on käyttökelpoinen tapa esimerkiksi irrottaa koneurakointiyhtiö tai maatilamatkailu maatalouden kokonaisuudesta. Liiketoimintakauppana kyseessä on alviton myynti.”
Ajatusmaailma muuttuu
Aiemmin oli sääntö, että yhtiössä piti olla 2 500 euron minimipääoma. Se on poistunut, nyt perustetaan nollapääomalla.
Lindvall sanoo, ettei yhtiöittäminen ole hätäisen hommaa. Käytännössä siihen menee vuosi tai kaksi.
Selvityksen jälkeen haetaan verottajalta ennakkoratkaisu, ettei tule veroseuraamuksia. Tarvitaan pankin suostumus, koska velallinen vaihtuu. Aikataulu passuutetaan sopivaan kohtaan, huolehditaan korkotukilainojen siirtämisestä, kaupanvahvistamisesta, ilmoitetaan kaupparekisteriin, hoidetaan vakuuksien järjestelyt, lainhuudot, yrityskiinnityksien siirrot.
”Vielä parin vuoden päästä voi verottajalta tulla selvityspyyntöjä, kuinka homma tehtiinkään.”
Entä sitten, miten elämä jatkuu yhtiöittämisen jälkeen?
”Ainakin ajatusmaailma muuttuu yritysmäisempään suuntaan. Vaikka maatilalla yritettiin minimoida tulosta ja veroja, osakeyhtiössä saa ja pitää tehdä tulosta”, Lindvall sanoo.
Olemme aiemmin julkaisseet perusteellisen juttusarjan yhtiöittämisestä. Sen juttuja pääset lukemaan näistä linkeistä:
Maatilasta-osakeyhtio-osa-1-milloin-se-kannattaa/
Maatilasta-osakeyhtio-osa-2-miten-se-tapahtuu/
Maatilasta-osakeyhtio-osa-3-lisaa-paperisotaa-vai-lisaa-tietoa/
Maatilasta-osakeyhtio-osa-4-mita-se-maksaa-ja-mitka-asiat-vaikuttavat-paatokseen/
Maatilasta-osakeyhtio-osa-5-miksi-peltojen-arvo-romahtaa-verottajan-silmissa/
Maatilasta-osakeyhtio-osa-6-tarkkuutta-kirjanpitajan-ja-tilintarkastajan-valintaan/
Maatilasta-osakeyhtio-osa-7-se-olisi-pitanyt-tehda-monta-vuotta-aiemmin/
Omistajapohjaa-laajentamalla-edellakavijaksi-maatilasta-osakeyhtio-osa-8/
