Puolivälin maitotila nousi hiljalleen somekansan suosioon
Someaktiivisuuden taustalla on halu vaikuttaa maatalouden imagoon. Suuren suosion myötä Puolivälit ovat hyödyntäneet somea myös kaupallisessa yhteistyössä.
Puolivälin maitotila Alajärvellä on monelle sosiaalisesta mediasta tuttu paikka. Tila tuottaa vuodessa reilut kolme miljoonaa litraa maitoa.
Vaikka muita tuotantoa koskevia numeroita Puolivälin perhe ei halua julkisuuteen kertoa, on tila tehnyt arjestaan somekansalle varsin avointa.
Tilalla on Instagramissa yli 5 200 seuraajaa ja samaten YouTubesta löytyy dronella kuvattuja videoita peltotöistä.
”Sosiaalinen media on ollut alusta asti meidän nuorison käsissä”, perheen äiti Minna Puoliväli kertoo.
Tilan someosasto eli Henna, Eemeli ja Arttu Puoliväli osallistuvat kaikki tilan töihin ja kuvaavat samalla sisältöä seuraajakunnalleen. Heistä Henna on ottanut epävirallisen päävastuun Instagramin ja Facebookin päivittämisestä.
Kolmikolle tuhansien seuraajien saaminen on vieläkin hieman mysteeri.
”Vaikea sanoa todellista syytä sille, mutta taustalla saattaa olla sisällön monipuolisuus. Toisia kiinnostavat koneet ja toisia eläimet. On myös tärkeää, että kuvat ja videot ovat hyviä ja tarkkoja”, Henna arvioi.
Henna teki tilalle Facebook-sivut 6-7 vuotta sitten. Sen jälkeen hän perusti Instagram-tilin, jossa seuraajakunta kasvaa jatkuvasti.
”Nuorempi sukupolvi käyttää enemmän Instagramia. Facebook on siinä mielessä huonompi paikka, että sisältö hukkuu sinne herkästi.”
Seuraajia on laidasta laitaan: on paljon maatalouden ammattilaisia, jotka kysyvät kokemuksia tilalla käytössä olevista koneista. Sitten on koululaisia, jotka tykkäävät koneista ja eläimistä.
Somesuosio on imaissut Puolivälin maitotilan mukaan myös kaupalliseen yhteistyöhön. Esimerkkinä on tilan suosima säilöntöaine, jonka myyntihinnasta seuraajakunta saa viiden prosentin alennuksen.
Henna kertoo, että hän kyhäsi sometilit pystyyn alun perin siksi, että hän voi vaikuttaa sitä kautta maatalouden imagoon.
”Paljon on kaveripiirissäkin väkeä, jotka eivät ole tienneet maataloudesta juuri mitään. Nykyaikainen maatalous on ammattimaista yritystoimintaa ja sitä puolta haluan tuoda seuraajillekin esiin.”
Katso alta Eemelin julkaisema video Puolivälin maitotilan kasvukaudesta 2020. Teksti jatkuu videon jälkeen.
Entä millainen maatila kuoren alta paljastuu?
Puolivälin maitotila on kasvanut tasaiseen tahtiin. Asuinrakennuksen viereen vuonna 1992 rakennettu pihatto jäi hiehokasvattamoksi uuden navetan valmistuttua vuonna 2008. Rakennus sai lisää pituutta 2018, jolloin lypsävien määrä kutakuinkin tuplaantui.
Peltoa tilalle on haalittu lisää ensisijaisesti vuokraamalla, vaikka tilaisuuden tullen peltoa on myös ostettu.
”Vuokraaminen on järkevämpää jo verotuksenkin kannalta. Pellon ostaminen on isommassa mittakaavassa aika mahdoton yhtälö. Ei sitä pysty millään satoja hehtaareita ostamaan, vaikka tällä alueella pelto on pysynyt ihan kohtuuhinnoissa”, Markus Puoliväli kertoo.
Puolivälit ovat laajentaneet peltoalaa myös raivaamalla uutta peltoa ja hyödyntämällä tuotannosta poistuneita turvetuotantoalueita.
Puolivälin tilalla on selkeitä tavoitteita, miten toimintaa kehitetään jatkossa.
”Jalostusta yritetään viedä mahdollisimman pitkälle ja yritetään sillä yksilöllisellä ruokinnalla saada sieltä niitä hyviä yksilöitä esiin”, Markus sanoo.
Tänä keväänä pihaan ilmestyi uusi Claas Jaguar 930 -ajosilppuri ja sen myötä vanhat tarkkuussilppurivaunut joutavat väistymään sivummalle.
Uuden ajosilppurin NIR-anturi mittaa korjattavasta säilörehusta kuiva-aineen, kosteuden, kuidun, valkuaisen, tuhkan, rasvan ja sokerin.
”Kun aumaa ruvetaan syöttämään ja tiedetään siinä vaiheessa millaista rehua on tehty ja millaista on tuloillaan, on ruokinnan suunnittelu helpompaa.”
Ajosilppurin hankinnan taustalla on viime kädessä ruokinnan ja työn sujuvoittaminen. Aiemmin käytössä olleet noukinvaunut jättivät silpun turhan pitkäksi. Ajosilppuri sen sijaan tekee lyhyttä silppua ja terät on helppo pitää iskussa.
”Ajosilppureissa silppurin terät on nopea teroittaa vaikkapa rehunteon aikana kärryjä odotellessa”, Markus toteaa.
Hän sanoo, että säilörehusilpun pituudella on työllistävä vaikutus joka paikassa: rehuaumalla, mattoruokkijoissa ja lietteen käsittelyssä.
Toistaiseksi silppuri on tilan omassa käytössä, mutta yhteistyökuvioita on myös pohdittu.
”Ei nyt oo vielä ne ajatukset vielä tulleet valmiiksi. Me ollaan lähdetty siihen, että ensin oma rehu ja jos jää aikaa ja energiaa, sitten muille.”
Puolivälit korjaavat vuodessa kaksi säilörehusatoa.
”Robottilypsyssä meillä on aika voimakas täysrehuruokinta. Pitäis olla kuitenkin karkeaa se AIV-rehu. Kuitua pitää tulla. Se ei saa olla liian sulavaa. Sulavammalla rehulla vois saada maitoa enempi, mutta siinä tulee sitten omat ongelmansa.”
Mukana muutakin liiketoimintaa
Markus on maatalousyrittäjän lisäksi metsäkone- ja turveyrittäjä. Hänen yrityksensä Half Forest Oy työllistää kokoaikaisesti neljä metsäkonekuskia. Yhtiön osakkaita ovat myös pojat Arttu ja Eemeli.
Rehunteon aikaan metsäkonekuskit auttavat tilan väkeä rehunteossa, eikä rehunteon aloittaminen ole kenenkään ulkopuolisen toimijan aikatauluista kiinni.
”Oma porukka on vakiintunut. Mahdolliset kiireapulaisetkin ovat pysyneet samana pitkään.”
Markus on toiminut myös turveyrittäjänä jo kolmisenkymmentä vuotta, mutta maatilan arjessa turvetuotanto ei suuremmin näyttäydy.
”Aliurakoitsijat hoitaa suot. Me teemme itse talvihoidon, kunnostukset ja turpeen myynnin voimalaitoksille.”
Puolivälin turvesoilta saatava turve on pääasiassa polttoturvetta. Navettaan ei siis riitä kuiviketurvetta omilta soilta, vaan sitä täytyy ostaa ulkopuolelta.
Vaikka Puolivälit separoivat lietteestä kuivajakeen erilleen, he luottavat turpeeseen kuivikkeena. Separoitu kuivajae päätyy näin ollen kompostoinnin kautta lannoitteeksi.
”Ei olla edes kokeiltu separoidun kuivajakeen käyttöä kuivikkeena, eikä kokeilla”, Markus sanoo.
Oletko muuten jo AGRImedian tilaaja? Jos et, voit korjata asian täällä 😉
Uudet tilaajat voivat kokeilla palvelua kaksi viikkoa ilman veloitusta.
