erno2

”Nyt on kiva pööpöillä navetassa ja kattoa, mitä lehmät tuottaa”

Erno Soini teki navetassaan sen, mitä moni on tehnyt, ja moni nytkin miettii: vaihtoi asemalypsyn robottiin. Automatiikka ratkaisi työntekijäpulan.

Lypsyrobotin edessä ritilälattian kohdalla oli ennen aseman monttu.

Pälkäneellä Erno Soinin tilalla on tänä kesänä vietetty rakennuskesää. Toukokuun lopulla asennettiin lypsyrobotti väliaikaiselle paikalle. Elokuussa se siirrettiin lopulliselle paikalleen. Asemalypsystä on muistona vain kaakeliseinää.

”Viimeiset kolme, neljä viikkoa tuotos on kasvanut ja ollaan nippa nappa yli siitä, missä oltiin aiemmin. Päivämaito on nyt 35-36 kiloa.”

Työntekijöitä oli asemalle vaikea saada

Vuonna 2000 rakennettu navetta on vielä toimiva. Karjaa Soinilla on noin 60 lehmää. Tähän asti se lypsettiin 2 x 6 -kalanruotoasemalla.

”Tähän päädyttiin siksi, että pysyviä työntekijöitä on asemalypsyyn vaikea saada. Vaihtuvuus oli tosi isoa”, Soini kertoo.

Navettatöissä oli ennen remonttia 3 työntekijää, nyt 2. Soini itse vastaa ruokinnasta, karjanhoitaja kaikesta muusta.

Robotti ja sen odotusalue tehtiin vanhan lypsyaseman, konehuoneen ja vasikkatilojen kohdalle. Lehmät saivat 100 neliötä lisää tilaa. Robotin edessä on hyvin tilaa.

Remontin aikana navettaan tuli lypsyrobotti, älyportit ja puuhapete. Parhaillaan tehdään kolme uutta parsipaikkaa. Muuten mikään ei muuttunut, seinät pysyivät paikoillaan.

Kesä ei mennyt kuin Strömsössä

Toukokuun lopussa navettaan lykättiin robotti väliaikaiselle paikalle ja ruvettiin opettamaan lehmiä sille. Aluksi kaikki sujui rauhallisesti, kun opetettiin yhtä kerrallaan.

Sitten alkoi tökkimään.

”Tällainen kohde, että navetassa tehdään paljon muutostöitä. Meteli on kauhea.”

Tähän tulee kolme uutta parsipaikkaa.

Lehmät eivät kulkeneet lypsyllä, lypsykerrat jäivät kahteen päivässä. Koko päivän oli joku navetassa ajamassa lehmiä robotille.

Siihen päälle hellekesä. Soini laskee, että viivan alta lähti 50 000 euroa.

”Meni kaikki puskurit. En saanut edes puolta maitotilistä koko kesänä. Kauhee melu ja kuuma kesä, se yhtälö ei toiminut. Vaikka otettiin kaikki ikkunat pois ja lisättiin puhaltimia. Tiedettiin, että lehmäliikenteeseen se vaikuttaa ja laitettiin kaikki ne kuntoon. Ei auttanut.”

20-vuotias navetta sopii vielä maidon tuottamiseen.

Kun rakennusmetelistä oli pientä taukoa, lehmät kulkivat paremmin. Kun piikkaus taas alkoi, robotti hiljeni.

”Se tuli yllätyksenä. Vaikka oli mukamas hyvä se väliaikainen robotin paikka, melun ja helteen yhteisvaikutus kumosi hyvän paikan vaikutuksen”, Soini toteaa.

Nopeasti valmiiksi

Hän toteaa, että nyt lienee monella mielessä montun muuttaminen robotiksi, automatiikan tuominen navettaan.

”Jos rakentamista tehdään navetan sisällä, kaikkein kannattavinta on, että investointi tulee nopeasti valmiiksi. Joko osaat itte tehdä ja oikeasti teet nopeasti tai otat ammattilaiset, jotka tekee nopeasti.”

Ammattilaisen 50 000 euron lasku voi tuntua kalliilta, mutta kallista on sekin, jos itse räpeltää ja homma venyy vaikka vuoden.

”Tuotos ei varmasti lähde kasvamaan, ennen kuin homma on valmis. Pääasia on saada tuotanto nopeasti käytäntöön. Jos et itse siihen pysty, ota ammattilainen.”

Soini rakensi itse, mutta hänellä on aiempaa kokemusta. Hän laskee, että investointi tuli maksamaan noin 260 000 euroa, alv 0.

”Vaikka teet itse, ei tämä ole ilmaista. Tilaat betonia, tilaat mursketta. Sulla on koneita vuokralla, on pikkukaivuria, timanttileikkuria ja timanttisahaa. Vuokralaskuja on yhtäkkiä 10 000 euron edestä.”

Ja toki automatiikka maksaa.

Soini kuitenkin toteaa saaneensa palkan työstä. Jos ulkopuolinen olisi ollut rakentamassa, loppulaskuun olisi saanut helposti lisätä 40 000 euroa.

”Nyt tuntuu kivalta”

Vaikka rakennusaikana tuotos meni vihkoon ja usko koko hommaan oli koetuksella, nyt Soini toteaa olevansa tyytyväinen.

”Tässä muutoksessa tapahtui kaikki se, mitä oletinkin, ja vähän enemmän. Työnkuva on muuttunut, on aikaa keskittyä eläimiin eikä ”turhaan” lypsytyöhön. Infon määrä, mitä kone antaa, on ihan älytön. Sitä voi käyttää pööpöilyssä hyödyksi. Tänäänkin katsottiin soluja ja annettiin boluksia tukemaan utareterveyttä. Asioihin voi vaikuttaa heti. Nyt on mahdollisuus parantaa tuotosta selvästi.”

Lypsyllä käynnit ovat nyt 2,8, välillä kone on jo vilautellut 2,9:ää. Navetan pystyy hoitamaan yksinkin. Työntekijöiden vapaat kulkevat hyvin, ja itsekin saa vapaa-aikaa.

Älyportit helpottavat viiveellisten lypsämistä.

”Nyt mää tykkään tästä hommasta, tähän asti kaikki on ollut syvältä.”

Lypsyssä on nyt 55 lehmää. Parin kuukauden kuluttua niitä pitäisi olla 72.

”Alkuvaiheessa karsitaan niin, että laitetaan aiemmin umpeen. Poikimisen jälkeen katsotaan, siemennetäänkö vai laitetaanko autoon.”

Elämä on valintoja

Erno Soini laskeskelee, että elannon voisi hankkia muutenkin kuin maitoa tuottamalla. Pellot voisi laittaa vuokralle 500 euroa per hehtaari, innokkaita vuokraajia löytyisi kyllä. Siihen vähän päälle metsähommaa ja ehkä urakointia, lumihommaa tai maan ajoa.

”Laskimessa sen saa näyttämään aika hauskalta. Väitän, että moni pyörittelee näitä samoja summia, mutta ei niitä lähtijöitä kauheesti ole. Mullakin on vanhaa velkaa. Ihan oikea ratkaisu tuo investointi oli.”

Elämä on valintoja. Hän on myös pyöritellyt, että jos tekisi 10 vuoden kuluttua, kun tämä investointi on maksettu, uuden kahden robotin hallin.

Umpilehmien hallia oli tarkoitus kohentaa tänä kesänä, mutta aika loppui kesken. Niillä on jaloittelutarha ja hallissa pehkupohja.

”Nimenomaan kaksi robottia, minusta yhden robotin navetat pitäisi EU:n direktiivillä kieltää. Enempään ei pelto anna myöden enkä ole innostunut menemään pitkin maakuntaa vuokrapeltojen perässä. Toisaalta tuo navetta nyt on, tarvitseeko?”

Hän toteaa, että maitokiintiöiden poisto oli hölmö ratkaisu. Tai ainakin jarrua rakentamiseen olisi tarvittu jo 5 vuotta sitten.

”Katsotaan ensin, mitä vanhojen seinien sisällä saa tuottaa. Niille, jotka on jo investoineet, pitäisi saada lisää kiintiöitä. Ettei ole taas 10 vuoden päästä niitä, jotka nyt tohkeissaan investoivat uusia halleja, ja taas ollaan ylituotannossa.”

Hän uskoo toimittavansa itsekin meijeriin kohta 200 000 kiloa enemmän maitoa kun aiemmin.

Ensimmäinen tavoite on saada päivämaito yli 40 kilon.

Teksti ja kuvat: Saara Liespuu

Vastaa

JOKO LUIT NÄMÄ?

Lisää artikkeleita