Näin Suomi kylvää: 220 000 päivän urakka
Keskiarvoista laskettuna kylvöt tarkoittavat 6 työpäivää/tila, mutta todellisuus on jotain muuta kuin keskiarvot. Tähän juttuun on koottu lukuja Suomen kylvöistä.
Ihan alkuun vertailun vuoksi: maailman suurimmalla maatilalla, Mudanjiang City Mega Farmilla Kiinassa on maata 9 miljoonaa hehtaaria. Tila on maitotila, lehmiä löytyy 100 000.
Suomen suurin lääni eli Lapin lääni on pinta-alaltaan 10 miljoonaa hehtaaria. Koko Suomen kevätkylvöt tarkoittavat yhdeksäsosaa tämän kiinalaisfarmin alasta.
Mielikuvitus ei ihan riitä kertomaan, miten kylvöt Kiinassa tuolla tilalla hoidetaan, mutta mitä koko Suomen kylvöt tarkoittavat? Pöyhitäänpä tilastoja Luken tutkijoiden kanssa.
1,16 miljoonan hehtaaria
Perusfakta on tuttu: Suomessa on 2,268 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata kaikkiaan 44 343 maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvalla tilalla.
Osa siitä on jo kylvetty: nurmella on 800 000 hehtaaria. Viime syksynä syyskasveja kylvettiin ennätysala, 143 000 hehtaaria. ProAgria on arvioinut, että siitä tuhoutui talven aikana runsaat 90 000 hehtaaria, joten jäljellä on ehkä 50 000 hehtaaria.
Sitten on tietysti kesantoa, viherlannoitusnurmea, puutarhakasveja ja muussa käytössä olevaa maata.
Viime keväänä perunaa, viljoja ja erikoiskasveja istutettiin ja kylvettiin noin 1,16 miljoonalle hehtaarille, yliaktuaari Anneli Partala vahvistaa. Tänä keväänä ala vaikuttaa suunnilleen samalta.
Kesantoa oli viime kesänä 213 000 hehtaaria. Se ala on pienentynyt, vuonna 2015 kesantoa oli 271 000 hehtaaria.
370 miljoonaa kiloa siementä
Kylvö tarkoittaa yksittäisellä tilalla hyvää logistista suunnittelua. Mikä lohko kuivuu sopivaksi missäkin vaiheessa, millä lajikkeella se kylvetään, miten homma saadaan sujumaan jouhevasti? Siemenet ja lannoitteet pitää saada pellon reunalle oikeaan aikaan.
Erikoistutkija Marjo Keskitalo on arvioinut, että kevätviljojen siementä kuluu vuodessa 267 miljoonaa kiloa.
Siemenperunaa käytetään 79 miljoonaa kiloa. Muiden kylvettävien kasvien, esimerkiksi herneen, härkäpavun ja öljykasvien siementä kuluu 11 miljoonaa kiloa.
Osa nurmistakin tietysti uusitaan. Nurmensiemenen kulutus on 6 miljoonaa kiloa.
Kesannoille, viherlannoitusnurmille ja muille vastaaville siementä käytetään 3 miljoonaa kiloa. Vihantaviljaa kylvetään 4 miljoonaa kiloa.
Entäpä lannoitus? Hinnoista on keskusteltu koko talvi. Erikoistutkija Jarkko Leppälä sanoo, että ostohintaindeksin mukaan lannoitteiden hinta on alkuvuonna kasvanut 70-80 prosenttia.
Luken tilastot kaudelta 19/20 kertovat, että epäorgaanisissa lannoitteissa typpeä myytiin 139 miljoonaa kiloa, fosforia 11 miljoonaa kiloa ja kaliumia 35 miljoonaa kiloa.
Puolta eli noin yhtä miljoonaa hehtaaria viljellystä alasta lannoitetaan pelkästään väkilannoitteella.
Tuotantoeläimet tuottavat lantaa vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia. 200 000 hehtaaria lannoitetaan ainoastaan karjanlannalla ja 30 000 hehtaarin lannoitteena on orgaaninen tai jäteperäinen lannoite.
Loppuala saa molempia, sekä karjanlantaa että väkilannoitetta.
2,21 henkilöä töissä/tila
Rakennekehityksen myötä tilojen määrä on vähentynyt rajusti. Vielä 60-luvulla maassa oli 330 000 maatilaa. Kun liityttiin EU:hun, tiloja oli yli 100 000. Nyt maatalous- ja puutarhatiloja on jäljellä 44 000.
Varsinaisten maatilataloutta harjoittavien yritysten määrä on Melan tilaston mukaan jo alle 40 000.
”Joskus ajateltiin, että optimi on 40 000 maatilaa Suomessa”, Leppälä sanoo.
Hän laskee indeksilukua eli montako henkilöä keskimäärin tilalla työskentelee. Vuonna 2010 luku oli 2,1, vuonna 2020 2,21.
”Se voi olla merkki siitä, että tilakoon kasvu vaatii enemmän porukkaa tekemään töitä. Teknologian kehittymisestä huolimatta tiloilla on tarvittu lisää työvoimaa. Esimerkiksi automaation avulla ei välttämättä ole pystytty pienentämään työkuormaa, joka osittain aiheutuu tilakoon kasvusta.”
Hänestä pitäisi tutkia, miten ja millaisissa prosesseissa automaatio ja digitalisaatio voivat oikeasti tällä hetkellä ratkaista maatalouden työprosessien muutoksia ja tilakoon kasvun haasteita.
”Tai siis niin, että se tietyllä aikajänteellä on kannattavaa toimintaa. Työtutkijana ottaisin tähän mukaan myös tuotannon välilliset tekijät, käytettävyyden ja kuormittavuuden. Työprosessien sujuvuus vaikuttaa tuotannon tehokkuuteen.”
”Automaatioteknologia voi auttaa tietyissä rutiinitehtävissä, mutta se vaatii erityyppistä työn kehittämistä ja toimintajärjestelyjä, esimerkiksi valvontaa, huoltotehtäviä ja informaatiojohtamisen kehittämistä. Automaatioavusteisissa työvaiheissa pitäisi osata varautua mahdollisiin epärutiineihin, ja se on haastavaa. Mahdolliset järjestelmähäiriöt ja keskeytykset aiheuttavat osaltaan stressiä ja aikatauluongelmia.”
Leppälä toteaa, että jos tiedonhallinta ja automaatio hidastavat työtä ja aika kuluu tiedonhallinnan ongelmien parissa painimiseen, tiedonhallinnan systeemit eivät aja tarkoitustaan.
Hän korostaa asiakaspalvelua.
”Uusien automaatioratkaisujen ja innovaatioiden tullessa markkinoille asiakaspalvelun pitää olla ensiluokkaista ja tuotteen tulee oikeasti parantaa koko työprosessia tai innovaatio kuivuu kokoon. Ei niin, että uusia järjestelmiä työnnetään kiihtyvällä vauhdilla markkinoille testaamatta riittävästi niiden käytettävyyttä, vikoja ja toimintaa suhteessa muihin järjestelmiin.”
Maa- ja puutarhayrityksissä työskentelevistä 101 000 henkilöstä miehiä on 72 000 ja naisia 29 000.
Maataloustyön tutkimuksissa on tutkittu myös sitä, miten taustaltaan ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan erilaiset ihmiset voivat hoitaa maatalouden työprosesseja. Leppälä viittaa tällä perheenjäseniin, vierastyövoimaan ja osittain työrajoitteisiin henkilöihin.
Valmista tulee 5-10 hehtaaria päivässä
Entäpä työsaavutus? Helsingin yliopistossa on laskettu, että yksi mies, 4 metrin äes ja 3 metrin kylvökone tekevät valmista jälkeä päivässä 5-10 hehtaaria. Oletuksena on kaksi äestystä ja kylvö.
Lohkon koko, muoto, maalaji, etäisyydet, koneiden koko… Työsaavutukseen vaikuttaa toki moni asia täällä pienten lohkojen maassa.
Leppälä sanoo, että 10 hehtaarin työsaavutus yhdeltä henkilöltä on jo todella hyvin.
Samaa kertovat muutamat viljelijät, joilta asiaa kysyin. Viisi hehtaaria päivässä on monelle realismia.
”Ei pidä yrittää tehdä liikaa, koska väsymys ja kiire lisäävät tapaturmariskiä”, sanoo Leppäläkin.
”Jos tekijöitä on kaksi, työsaavutusta voi huomattavasti lisätä. Päivän aikana on mahdollista muokata ja kylvää esimerkiksi 15-25 hehtaaria.” – Siitä vain laskemaan, montako ihmistyöpäivää kiinalaisfarmin 9 miljoonan hehtaarin kylvö näillä työsaavutuksilla vaatisi!
Leppälä on tutkinut paljon työturvallisuutta. Hän muistuttaa, että 8 tunnin työpäivällä ei 10 hehtaariin pääse.
”Tapaturmariski kasvaa, kun traktorilla ajaa yli 8 tunnin päiviä. Väsymys kasvaa ja tärinä on terveydelle haitallista. Ei se tärinädirektiivikään siis ihan turha paperi ole.”
Tärinädirektiivi määrittelee traktorin istuimen hyväksyttävän tärinän.
Traktoreita on muuten Suomessa rekisterissä 430 000 kappaletta. Määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 50 000:lla.
”Myös se mahdollisesti kertoo tilakoon kasvusta”, Leppälä sanoo.
Ja ehkä siitä, ettei vanhoja traktoreita pistetä romuraudaksi, vaan säästellään pienempiin hommiin tai nuorison ajopeliksi.
4,6 miljoonaa litraa polttoainetta
Kylvöaikana 10 hehtaariin käytetään hihasta ravistettuna noin 40 litraa polttoainetta, Leppälä kertoo. Siitä suoraan laskettuna kevätkylvöihin kuluu 4,6 miljoonaa litraa.
”Olen aina ihaillut viljelijöitä, jotka tietävät tarkalleen tilan vuotuisen öljynkulutuksen ja tietävät, paljonko se 10 sentin hinnankorotus tuo lisäkustannuksia omalle tilalle”, Leppälä sanoo.
Ihan kaikki eivät asiaa niin tarkasti ole laskeneet. Mahtaakohan Mudanjiang City Mega Farmin johtaja tietää?
Jos ihan tilastojen perusteella laskee, Suomen 1,1 miljoonan hehtaarin kylvö 5 hehtaarin päivätahdilla vaatii 220 000 työpäivää. Sen jos jakaa 44 000 tilalle, keskiarvoksi tulee 5 kylvöpäivää/tila.
Leppälä sanoo, että siinä on laskettu mutkia suoraksi. Tilaston tilamäärästä 6 000-7 000 on puutarhatiloja. Osa tiloista on kuolinpesiä, luopumassa tuotannosta, vuokrannut peltonsa tai ei viljele jostain muusta syystä.
Toista kautta laskien: keskimääräinen tilakoko on 51 hehtaaria. Jos siitä keväällä kylvettävää on runsas puolet, kylvöalaa on alle 30 hehtaaria. 5 hehtaarin päivävauhti tarkoittaa 6 kylvöpäivää.
”Siinä kellotetaan vain tiukasti se aika mitä ollaan kylvökoneen kanssa pellolla. Kylvö tarkoittaa myös koneiden ja siementen valmistelua, kylvökoneiden täyttöä ja koneiden siirtoa lohkolta toiselle, ja joskus jopa jyräystä”, Leppälä toteaa.
Keskeytyksiäkin tulee lähes joka vuosi. Sataa, ja sen jälkeen aika, jolloin siemenet saa maahan, voi venyä viikkojen pituiseksi. Toivottavasti tänä keväänä ei käy niin.
Jutussa on lähteenä käytetty lukuisia Luken tilastoja sekä Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit -tutkimusta. Osa kuvista on tältä keväältä, osa otettu aiemmin.
