Mitä mittaat, sitä voit parantaa: Säilörehukuormien punnitus tuo käyttökelpoista tietoa

Hannu Hämäläisen maitotilalla, Maitomeri Oy:llä, Liperin Viinijärvellä korjattiin 75 lypsylehmän ja nuorkarjan tarpeisiin ensimmäistä säilörehusatoa reilu viikko ennen juhannusta. Ajosilppurilla korjattu rehu kuljetettiin laakasiilolle kahdella vaunulla ja tavanomaisesta korjuusta poiketen osa kuormista punnittiin.

”Tarkistamme, että säilöntäainetta saadaan kuormaan oikea määrä”, Hannu Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen ja toinen viinijärveläinen maitotila, Ollilan Maito Oy, tekevät säilörehun korjuun porukassa. Ollilan Maito teki aiemmin rehun kahdella noukinvaunulla, mutta viime vuonna tila käytti vuokrattua ajosilppuria.

”Pojat sitten ehdottivat minulle, että hommaa ajosilppuri, niin tehdään porukassa rehut. Näin sitten toimittiin”, Hannu Hämäläinen naurahtaa.

Uudenkarhea John Deere 8600 on varustettu Harvest Lab 3000 -laitteistolla, joka mahdollistaa muun muassa sadon määrän ja laadun mittauksen.

”Saame kalibroitua laitteiston näillä kuormien punnitustiedoilla ja säädettyä säilöntäaineen annostelun kohdalleen”, Hämäläinen sanoo.

Vuodessa kahden tilan koneketjulla ajetaan yhteensä noin 700 hehtaaria. Sato näytti ensimmäisellä korjuulla olevan osittain melko hyvääkin tasoa, mutta kuiva ja kylmä kesä jarruttivat joillakin peltolohkoilla kasvua. Osa heinikoista päätyi vielä keväällä valkoposkihanhien suihin.

Punnittua dataa

Hämäläisen tilalla kuormia olivat punnitsemassa ProAgria Itä-Suomen asiantuntijat Minna Norismaa ja Jari Huikuri.

”Punnitsemme kuormia, että saamme säädettyä säilöntäaineen määrän oikeaksi. Lisäksi punnitsemme tiivistyskoneen ja sen perusteella puolestaan voimme laskea, kuinka pitkän aikaa tiivistämistä on siilolla tehtävä”, Minna Norismaa sanoo.

Kalibroinnin tarvetta todellakin oli, sillä ajosilppurin Harvest Lab oli edellisenä päivänä näyttänyt kuormien painoksi 7 tonnia. Kuormat punnittiin kuitenkin noin 11 tonnin painoisiksi.

”Varsinkin biologisen säilöntäaineen annostelu on tarkkaa säilörehun hyvän laadun varmistamiseksi”, Norismaa sanoo.

Tiivistykseen käytettiin Claas Scorpio -kurotinta, jonka paino yllätti myönteisesti. Ketterä kone painoi liki 9 tonnia, joten se on oivallinen valinta tiivistykseen.

Kuormien punnitsemisen lomassa Norismaa kävi ottamassa myös säilörehun raaka-ainenäytteitä siilolta. Näytteet analysoidaan ja kun talvella otetaan varsinaiset rehunäytteet, saadaan niistä kaivettua paljon oppia seuraavan vuoden korjuulle.

Kustannus tilalle on kokonaisuuden kannalta minimaalinen, sillä suurimman osan kustannuksista voi kattaa tilakohtaisesta Neuvo-rahasta.

Hannu Hämäläinen sanoo, että toisen korjuun punnitsemiselle ei välttämättä enää ole tarvetta. Ajosilppurin kalibrointi koko korjuukaudelle onnistuu ProAgrian tekemän koosteen avulla.

”Teemme kattavan raportin tästä tilalle. Tietoa tulee reilusti, kun laskemme myös tiivistysajan näillä käytettävissä olevilla koneilla. Säilöntäaineen menekki selviää raportista ja kun muistetaan, että jos rehu on kosteampaa, pitää menekkiä lisätä, että rehun säilönnällinen laatu pysyy hyvänä”, Minna Norismaa sanoo.

Olosuhteet voivat vaihtua nopeasti

Ensimmäisen sadon korjuu saatiin tehtyä optimaalisissa oloissa, ja rehu saatiin siiloon erittäin kuivana. Edellisenä päivänä Norismaa ja Huikuri olivat olleet toisella tilalla, jossa osa korjatusta rehusta oli edellisenä päivänä niitettyä ja osa korjuupäivänä niitettyä.

”Isäntä sai siitä tiedon, miten eri aikaan niitettyjen rehujen kuormapaino vaihtelee ja pystyy sen perusteella laskemaan säilöntäaineen menekin”, Norismaa sanoo.

Viime vuodelta hän muistelee erästä tilakäyntiä, jossa kolmen tunnin punnitusrupeaman aikana havaittiin, että kuormasta hävisi sinä aikana painoa 5 tonnia.

”Siis kuormasta hävisi näin paljon vettä, kun karhot kuivuivat auringonpaisteessa. Silloin oli tärkeää säätää säilöntäaineen määrää. Eli pitää muistaa myös vähentää säilöntäaineen menekkiä, kun rehu kuivuu korjuun aikana.”

Norismaa seurasi neuvojana myös kyseisen tilan säilörehun laatua talvella, ja kuormien punnitsemisen todellinen arvo olikin juuri säilörehun ruokinnallisen arvon pysymisessä hyvänä läpi korjuun.

”Syönti-indeksit sillä tilalla olivat ihan huikeita, luokkaa 112. Mutta eipä olisi olleet sitä luokkaa, ellei sitä säilöntäaineen menekkiä olisi saatu säädettyä. Eli varsinkin äärioloissa tämä punnitseminen on tärkeää.”

Idea johtaa toiseen

ProAgria Itä-Suomi tarjoaa säilörehukuormien punnituspalvelua nyt kolmatta kesää. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa on omat vaakalaitteistot ja punnitsijat. Tiettävästi palvelu on käytössä vain ProAgria Itä-Suomella, mutta kun tieto lisääntyy, niin kysyntää tuntuu tulevan muualtakin maasta.

Miten keksitte lähteä punnitsemaan rehukuormia?

”Mitenkäs sen nyt olikaan, taidettiin ensin ajatella, että punnitseminen olisi hyvä maan rakenteen seurannan ja tiivistymisen vähentämisen kannalta”, Jari Huikuri muistelee.

Lopulta hyöty tiloille löytyikin ihan muualta kuin maan rakenteesta, mutta prosessi opetti neuvojille yhteistyön tärkeyttä. Asiantuntijoiden omakin tietämys tuntuu lisääntyneen huimasti punnitusten ansiosta.

”Olen mukana näillä asiakastiloilla koko säilörehuprosessissa. Seuraan korjuuta, otan raaka-ainenäytteitä ja punnitsen kuormia. Talvella otetaan säilörehunäytteet ja suunnittelen ruokintaa”, Minna Norismaa sanoo.

Kokemusta on kertynyt muun muassa erilaisten korjuutekniikoiden eroista. Esimerkiksi noukinvaunukorjuussa säilöntäainetta on Norismaan kokemusten mukaan annosteltava jo lähtökohtaisesti litra enemmän tonnille kuin ajosilppurikorjuussa.

Samoin on hänen mukaansa toimittava, jos raakavalkuainen on korkealla korjuun aikana. Märissä oloissa on säilöntäainetta lisättävä vielä reilummin.

”Säilöntäaineen määrähän vaikuttaa suoraan rehun säilöntälaatuun. Ja kun saadaan niitä 120 syönti-indeksillä olevia säilörehuja, niin lehmäthän syövät sitä ihan höpönä ja maitoa tulee. Sehän se on se ykkösjuttu.”