LähiTapiola: 40 % maatalousyrittäjistä huolissaan tilansa paloturvallisuudesta
Seinäjoen palopäällikkö kertoo muutamia keskeisiä asioita, jotka vaikuttavat maatilan paloturvallisuuteen.
Joka kymmenes LähiTapiolan kyselyyn vastannut maatalousyrittäjä valittelee, että oma aika ei riitä perehtymään paloturvallisuusasioihin. Huomionarvoista on myös, että joka kolmas viljelijä on kyselyn perusteella ollut mukana sammuttamassa tulipaloa maatilalla.
Vuonna 2019 LähiTapiola korvasi 44 maatilapaloa, joissa vahinkojen arvo ylitti 50 000 euroa.
LähiTapiolan kehityspäällikkö Teppo Raininko sanoo, että maatilalla tapahtuvat vahingot ovat usein kalliita. Suurpaloja on paljon ja osaltaan siihen vaikuttaa maatilojen keskimäärin melko pitkä etäisyys lähimmästä paloasemasta.
Monin paikoin palokunnan ensimmäisen yksikön saapuminen maatilalle kestää jopa puoli tuntia. Hajontaa on paljon.
Palon alkuvaiheessa yrittäjien ja tilan työntekijöiden alkusammutustaidot voivat osoittautua ratkaisevan tärkeiksi. Siksi on tärkeää, että tilalla on luotettava hälytysjärjestelmä. Jos tuli on ehtinyt leviämään riittävän pitkälle ennen hälytystä, peli on mahdollisesti jo menetetty.
Rainingon mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että jauhesammuttimia on riittävästi saatavilla eri tuotantotiloissa. Palokuormaa kannattaa vähentää ja palo-ovet on syytä pitää kiinni.
”Oman elinkeinon vuoksi kannattaa tehdä enemmän kuin pelkästään välttämätön”
Seinäjoen paloaseman palopäällikkö Matti Hietalahti luettelee seuraavaksi muutaman yleisen asian, jotka lisäävät tulipalon riskiä etenkin maatiloilla.
Hietalahti sanoo, että stokerityyppiset lämmitysjärjestelmät ovat varsin yleinen tulipalon syy.
”Ne voivat olla vähän tällainen heikosti säädelty kokonaisuus jo valmiiksi. Jos jo valmiiksi heikosti tehtyjen toteutusten lisäksi tulee käytön myötä esiin toimintaongelmia ja niihin tehdään itse omia muutoksia miettimättä asiaa paloturvallisuuden kannalta loppuun, riskit kasvavat”, hän toteaa.
Yksi puute voi olla tiiviiksi tarkoitettu, suljettu polttoaineen täyttösäiliö, jonka kantta pidetään täytön helpottamiseksi auki. Myös luukkujen tiivisteet ovat voineet kulua vaihtokuntoon.
Lisäksi kuljetinruuvien suojaukset voivat olla epäkunnossa tai sitten niitä on muuteltu jälkikäteen. Takapalon estävä sammutusastia voi olla tyhjä tai vesihana on jostain syystä laitettu kiinni.
”Näistä aiheutuu helposti takapaloja, joissa palo pääsee siirtymään lämpökattilasta kuljettimen kautta varastoon tai rakennuksen rakenteisiin. Näihin kannustaisin kiinnittämään aivan erityistä huomiota.”
Jos suunnitteilla on uuden lämmityslaitoksen rakentaminen, Hietalahti suosittelee rakentamaan sen turvallisen etäisyyden päähän eläintiloista. Hän huomauttaa, että lämmitysjärjestelmissä on tärkeää käyttää vain sellaista polttoainetta, mille järjestelmä on alunperin tarkoitettu.
”Polttoainetta ei pidä terästää vanhoilla öljyillä tai muilla vastaavilla aineilla.”
Hietalahden mukaan kuormaimet, traktorit sekä muut koneet ja laitteet ovat melko tyypillinen tulipalon syttymisen syy varsinkin, jos niitä varastoidaan kyseenalaisissa paikoissa, kuten eläinsuojissa.
”Olisi tärkeää tunnistaa se, että eläinsuoja ei ole konesuoja. Joskus ajatellaan, että pihatto ei voi palaa, mutta kyllä se vaan voi palaa, jos siellä tehdään sinne kuulumattomia asioita.”
Hietalahti painottaa, että tulityöt, kuten rälläköinti tai hitsaaminen, pitää malttaa tehdä sellaisissa paikoissa, missä työ ei aiheuta palovaaraa.
Hietalahti mainitsee myös huoltojen laiminlyönnin yhtenä riskitekijänä. Jotkut läheltä piti -tilanteet johtuvat nimenomaan siitä, että huoltoja ei ole tehty ajallaan. Hietalahden mukaan esimerkiksi navettojen katossa olevat tuulettimet toimivat monesti hankalissa oloissa.
Ajan kanssa pöly voi kuluttaa moottoria, tukkia jäähdytyspintoja sekä syövyttää sähkökytkentöjen liitoskohtia ja suojakotelointia, jolloin lika, pöly ja kosteus pääsevät vääriin paikkoihin.
”Tilan ylläpidossa on tärkeää huolehtia siitä, että laitteet tarkistetaan ja huolletaan säännöllisesti. Lämmitysjärjestelmät, traktorit, sähkölaitteet… Oman elinkeinon vuoksi kannattaa tehdä enemmän kuin pelkästään välttämätön.”
Miten eläinten kanssa toimitaan, jos palo syttyy ja leviää kasvattamoon?
”Tilanteet eläinten kanssa ovat vaikeita, vaikka toimintaa olisikin etukäteen harjoiteltu. Eläinten käyttäytyminen stressaavissa tilanteissa on usein arvaamatonta. Jokin valmis ulkoaitaus, jonne eläimet voi helposti siirtää, voi olla paras mahdollinen tilanne siinä kohtaa, jos palo leviää kasvattamoon”, Hietalahti pohtii.
”On myös jouduttu tyhjentämään sikala nopeasti ja sitten eläimet ovat juoksennelleet vapaasti kylän raitilla. Voi olla, että niitä ei saa rakennuksista ulos lainkaan. Savutuulettimilla voidaan hiukan paikata tilannetta, jotta eläimet pärjäisivät kasvattamoissa palon ajan. Palo yritetään tottakai aina sammuttaa ennen kuin se leviää eläintiloihin.”
