IMG_1611

Kantavuutta ja vetotehoa teloilla

Rainingon luomutilalla maan tiivistymistä ehkäistään telakoneita käyttämällä. Tilan ensimmäisellä telatraktorilla on jo 24. käyttövuosi.

Rainingon luomutila Liedon kunnan Inkoisten kylässä on ollut edelläkävijä monessakin mielessä. Kari ja Juha Raininko siirsivät tilansa tuotannon luomuun vuonna 1995, jolloin lähiseuduilla ei juuri muita luomutiloja ollut. Rainingon luomutila aloitti ensimmäisenä Suomessa kvinoan viljelyn vuonna 2009 ja on Suomen ainoa kvinoaa jalostava tila.

Lisäksi tilan vuosimallin 1998 Claas Challenger 55 telatraktori oli tiettävästi Suomen ensimmäinen yksityisen maatilan käyttöön hankittu telatraktori.

Hyvin palvellut telatraktori

Caterpillarin moottorilla varustettu 270 hevosvoimainen Claas on hankittu uutena, ja nyt traktorilla on menossa 24. käyttövuosi. Rainingot ovat olleet telatraktoriin niin tyytyväisiä, että myöhemmin tilalle on hankittu toinen telatraktori käytettynä ja tilan nykyinen puimurikin kulkee teloilla.

”Claas Challengerin telat on vaihdettu kerran ja nyt alkaisi olla taas vaihdon aika”, Rainingot sanovat.

Ensimmäisillä teloilla ajettiin noin 5 500 tuntia ja siihen sisältyi sekä turveurakointia, että maantie- ja peltoajoa.

”Telojen vaihtaminen on melko yksinkertainen toimenpide ja sen voi tehdä itse”, Kari Raininko kertoo.

Kaikkiaan telat ovat lähes huoltovapaat. Telojen laakereiden öljystä pitää huolehtia ja käyttöiän karttuessa rullalaakerit saattavat kulua.

”Näiden kanssa voi unohtaa ilmanpaineiden tarkastamisen ja muuttamisen. Parasta on se, että telat eivät kerää maata, vaan ne puhdistuvat itsestään.”

Puutteita kokotelatraktoreistaan Rainingot eivät juuri löydä.

”Jos jotain voisi toivoa, niin etunostolaitteet olisivat hyvät”, he sanovat.

Kun traktorin perässä on nostolaitesovitteinen kone, pistekuorma kasvaa ja tällöin etupainojen olisi hyvä olla paikoillaan. Etunostolaitteiden avulla painojen käyttäminen sujuisi vaivattomasti.

Maatalousvetolaitteeseen kytkettävien, hinattavien koneiden kanssa tasapaino on vakio eikä etupainoja välttämättä tarvita.

Vetotehoa ja ketteryyttä

Alunperin Rainingot päätyivät hankkimaan telatraktorin saadakseen turveurakointiin vetotehoa, jota voisi hyödyntää myös maataloudessa. Telojen pintapaine on pienempi kuin renkaiden ja kantavuus on suurempi. Tästä syystä tela ei luista samalla tavalla kuin rengas ja tehohäviö on pieni.

”Telalle ei tule ylämäkeä, niin kuin renkaalle tulee, kun se uppoaa maahan.”

Raininkojen traktoreissa on kokotelat ja differentiaaliohjaus eli käännyttäessä toinen telasto liikkuu enemmän ja toinen vähemmän. Molemmat telat vetävät kaaretta ajettaessa. Mitä suuremmalla nopeudella traktoria ajetaan, sitä suurempi on kääntöympyrä. Rauhallisella nopeudella ajettaessa traktori kääntyy lähes paikallaan ja on hyvin ketterä.

”Se kulkee ihan sukkasillaan.”

Kaltevilla pelloilla ajettaessa ajolinjat kannattaa Rainikojen mukaan valita suoriksi alhaalta ylös tai ylhäältä alas, eikä vinottain. Silloin kääntyminen differentiaaliohjauksella on paljon helpompaa.

”Mitä leveämpi tela on, sitä paremmin se liippaa maan pinnassa.”

Tiellä tai pellolla olevat kuopat eivät ajettaessa tunnu mutta maan alla tai pinnassa olevat kivet kuljettaja huomaa. Pahimpia ovat suuret kohollaan olevat kivet ja pahimmassa tapauksessa ne voivat aihettaa iskun myös rullalaakereihin.

”Kieli hampaiden välissä ei kannata kivisessä maastossa ajaa”, Kari Raininko naurahtaa.

Telatraktoreista on hyvä näkyvyys joka puolelle ja rengastraktoriin verrattuna erityisesti eteen ja alas.

Tilan toinen telatraktori on käytettynä ostettu vuosimallin 2012 CAT Challenger, jossa hevosvoimia on noin 335.

Luomutilalla muokataan paljon

Rainingon luomutilalla telatraktoreita käytetään muokkaustöissä, äestyksessä ja kultivoinnissa. Teloja käyttämällä ei tiivistetä pohjamaata vaan ainoastaan noin kymmenen sentin kerros pellon pinnasta tiivistyy telan alla, ja sen perässä tuleva muokkauskone möyhii saman tien.

”Yli 300 hevosvoiman pyörätraktoreita ei kannattaisi viedä maan tiivistymisen vuoksi pelloille ollenkaan.”

Tiivistymisen välttämisellä on merkitystä, kun peltoja joudutaan luomuviljelyssä muokkaamaan useita kertoja pelkästään rikkakasvien torjunnan takia.

Hinta yleistymisen esteenä

Rainingon luomutilan ensimmäinen telatraktori on ostettu uutena ja toinen käytettynä. Telatraktorien yleistymisen esteenä Rainingot pitävät ehdottomasti uusien telatraktoreiden hintaa. Lisäksi maantiellä ajaminen ja telojen kuluminen arveluttavat telatraktoreista puhuttaessa.

”Meidän uutena ostettu on ollut käytössä jo niin kauan, että hinta on käyttövuotta kohden jo edullinen.”

Tilan telapuimuri on ollut käytössä kaksi syksyä ja se on tuotu käytettynä Ruotsista. Kookasta puimuria joudutaan käyttämään pitkälle syksyyn, sillä kvinoan puintiaika on vasta lokakuussa, jolloin suotuisia puintipäiviä on yleensä hyvin vähän.

Traficomin tietojen mukaan vuoden 2021 tammi-huhtikuussa ensirekisteröityjen telatraktorien määrä oli 0 kpl. 31.12.2020 rekisterissä olleiden telatraktorien määrä oli 25 kpl ja se jakaantuu kolmeen eri kokoluokkaan seuraavasti:

  • 21 kpl C1-luokan telaketjuilla varustetut traktorit, joiden pienin raideväli on vähintään 1 150 millimetriä ja omamassa ajokuntoisena yli 600 kiloa
  • 3 kpl C2-luokan telaketjuilla varustetut traktorit, joiden pienin raideväli on alle 1 150 millimetriä ja omamassa ajokuntoisena yli 600 kiloa
  • 1 kpl C3-luokan telaketjuilla varustetut traktorit, joiden omamassa ajokuntoisena on enintään 600 kiloa

https://www.luomukvinoa.fi/

HUOM! Jos et ole vielä AGRImedian tilaaja, voit korjata asian täällä! 🙂

Teksti ja kuvat: Anu Jumppanen

Vastaa

JOKO LUIT NÄMÄ?

Lisää artikkeleita