”Hiekasta varoiteltiin, mutta olen ollut tyytyväinen”
Omat askelmerkkinsä siinä on, mutta hiekka on täyttänyt odotukseni, Teemu Kulmala sanoo.
”Etukäteen varoiteltiin ongelmista lietteen kanssa ja omat juttunsa siinä onkin, on sotkuistakin hommaa, mutta navetassa hiekka toimii oikein hyvin”, kurikkalainen Teemu Kulmala Kulmalan Maatila Oy:stä toteaa.
Hän on toiminut yrittäjänä vuodesta 2006 alkaen. Silloin hän osti ulkopuoliselta tilan, jossa ei ollut eläimiä. Sen jälkeen tilaa on vaiheittain laajennettu, viimeksi vuonna 2020.
Nyt luomumaitoa tilalla lypsää lähes 400 lehmää, navetta alkaa olla täysi. Tilalla on asemalypsy.
Hiekkakuivitukseen hän päätyi vierailtuaan useissa navetoissa.
”Niissä oli hyvännäköisiä, puhtaita lehmiä. Kintereet ja sorkat olivat hyvässä kunnossa. Tiesin, että lannanpoisto aiheuttaa pään raapimista ja suunnittelupuolella on oltava itse hököllä, valmista pakettia ei ole olemassa.”
Toisena vaihtoehtona hän pohti separoitua lantaa. Sen kanssa on oltava todella tarkkana ja sitä pitää levittää usein, joten hän päätyi hiekkaan.
Hyvä pito
Hiekkaa Kulmala lisää kerran viikossa. Kun uusi navetta otettiin käyttöön, noin puolet parsipaikoista oli täynnä. Vajaakäytöllä olleisiin parsiin hiekka kertyi palteiksi, joita joutui tasamaan noin kerran viikossa. Nyt tasaamisen tarve on vähentynyt.
Parressa hiekkaa on noin 40 senttiä. Kertaakaan koko hiekkamäärää ei vielä ole vaihdettu.
”Hiekka kyllä kuluu parresta. Pohjassa tavara on aika märkää ja rumaa. Voi tulla vastaan se, että pitää vaihtaa. Mutta kun ei ole ollut soluongelmia tai muita, sitä ei ole tehty”, Kulmala kertoo.
Hän sanoo, että hiekka pitää eläimet selvästi entistä puhtaampina. Kintereet ovat kunnossa.
Hiekkaa on käytävillä koko ajan pieni määrä. Koko parin vuoden aikana on tapahtunut vain yksi liukastuminen, ja sekin johtui ruokintapöydälle karkaamisesta.
”Edes kokoomatilassa ei ole liukasteltu, vaikka ne siellä hyppivät toistensa niskaan vaikkeivat olisi kiimassa.”
Hyvää pitoa edesauttaa myös lattiaan tehty vahva uritus.
Terve karja
Toinen selvästi näkyvä hiekan etu on sorkkaterveys. Hiekka kuluttaa sorkkaa luontaisesti aika paljon. Ei tule liikakasvua.
”Sorkkahoitaja käy kolmen kuukauden välein ja katsoo 10-20 lehmää. Yleensä kyse on sellaisista, jotka ontuvat ja tarvitsee laittaa vaikka kenkä. Tarttuvia sorkkasairauksia ei ole ollut”, Kulmala kertoo.
Entä utareterveys?
”Olen kuullut muilta ällistyttävän hyviä tuloksia, joten odotin, että se meilläkin vaikuttaisi solutilanteeseen tosi positiivisesti. Ensin solupitoisuus ei muuttunut merkittävästi. Aiemmin solut olivat 250 000, mutta sitten aika paransi, nyt liikutaan 150-200 välillä mitään muuta tekemättä”, Kulmala kertoo.
Aiemmin heillä utaretulehduksia aiheutti yleisesti uberis, nyt sitä ei juurikaan ole ollut.
Kaikki hiekka ei kelpaa
Kulmala toteaa, että hiekan laadun kanssa on ollut hiukan hakemista. Jos hiekka on oikein hienoa ja savista, se jo vähän sotkee ja tarttuu utareisiin – ja tekee lantajärjestelmiin kiinteää könttiä.
Liian karkea hiekka on myös ongelma. Siinä voi olla teräviä kiviä, jotka tarttuvat sorkkiin. Levitettäessä karkea hiekka voi olla turhankin juoksevaa ja vuotaa kauhasta.
”Paikallisilta yrittäjiltä on erilaisia hiekkalaatuja hyvin saatavilla muutaman kilometrin etäisyydellä. En ole kokenut ongelmaksi, että ollaan ostohiekan varassa.”
Hiekka maksaa 3-5 euroa tonnilta, eli 5-8 euroa kuutiolta. Ohjeellinen käyttömäärä on 20 kiloa per parsi per päivä.
”Siitä tulee noin seitsemän tonnia päivässä. Viikossa hiekkaa kuluu noin 49 tonnia eli 33-34 kuutiota.”
Kun hiekka on raskasta, sitä voi parteen laittaa melko paljon, ja silti se pysyy siellä jollain lailla.
Kulmala levittää hiekan pyöräkuormaajalla.
”Talvella olemme miettineet pienkuormaajaa. Navetan isoja ovia ei ole kiva pitää kovilla pakkasilla auki. Nollakelillä se on ok.”
Hiekka olisi hyvä saada sulana aikana katon alle.
Kulmalan navetassa on tasauslaite, joka tasaa parsiin tulleet palteet ja sekoittaa hiekkaa.
”Se nostaa syvemmältä märkää pintaan, mutta esimerkiksi näin kevätkelillä hiekka kuivahtaa siinä nopeasti uudestaan.”
Kauha tyhjentää poikkikuilun
Lannanpoisto Kulmalan navetassa hoidetaan parin tunnin välein käytävillä kulkevilla raapoilla.
”Raapat ovat minusta ok. Systeemi on ketjuvetoinen ja välillä voi kettinki olla poikki, mutta sitä voi jatkaa”, Kulmala sanoo.
Jos hiekan levityksen jälkeen käytävälle jää paljon kuivaa hiekka, hän varmistaa, että raapat lähtevät hyvin kulkemaan.
Navetan keskellä on poikittaiskuilu, jonne lanta putoaa ritilän läpi. Siellä on vaijerivetoinen kauha, joka tyhjentää poikkikuilun kokonaan pihalle päin parin tunnin välein.
Kulmalan mukaan materiaali on paljon sakeampaa kuin normiliete, tarvitaan systeemi, joka tyhjentää pääkuilun.
”Toinen vaihtoehto voisi olla käytävien ja pääkuilun huuhtelu. Siinä pitäisi varmaan olla paljon vettä, että saisi hyvän tuloksen.”
Käytetty hiekka päätyy maanparannukseen
Ennen lietesäiliötä pihassa on välilaari, johon enin sakka jää.
”Viime syksynä se tyhjennettiin ensimmäisen kerran. Siellä oli pohjalla 1-1,5 metriä hiekkaa. Se poistettiin pienkuormaajalla reunalle ja nostettiin kauhalla pois.”
Tarkoitus on levittää käytetty hiekka kuivalannan levityskärryllä raivioille tai nevamaille.
”Vähän samalla ajatuksella kuin ennen savettiin nevoja, lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Se on vähän kuin märkää kuivalantaa. Koska se on märkää ja vetelää, käyttöpaikkojen pitää olla lähellä. Sotkuista touhua se kuitenkin on”, Kulmala sanoo.
Vaikka lietesäiliötä ennen on välisäiliö, hiekkaa päätyy myös lietesäiliöön paljon. Lietesäiliössä sekoitus on turhaa, hiekka ei pohjalta nouse.
Kulmala on pohtinut, voisiko käytettyä hiekkaa kierrättää uudelleen navettaan. Nykysysteemissä tavara näyttää siltä, ettei uudelleenkäyttöä kannata suunnitella.
Tulevaisuudessa pohdinnassa on separaattori ja mahdollisesti pesusysteemi, jolla hiekan saisi uudelleen käyttöön.
”Ja jos joskus tulee biokaasulaitos, pitäisi olla pesusysteemi, että saisi kaiken hiekan pois. Laitokseen sitä ei voi ajaa.”
Nykyisellään pesulaitteistot ovat niin kalliita, että niiden hankinta ei kannata. Kulmala laskee käyttävänsä hiekan ostoon runsaat 10 000 euroa vuodessa.
