Haaralan tilalla palattiin tavanomaiseen viljelyyn
Keväällä useampi luomutila pohti siirtymistä tavanomaiseen viljelyyn. Kysyimme Haaralan tilan yrittäjiltä, miten siirtyminen haastavana kesänä sujui.
Youtubessa suosittuja Haaralan tila -videoita tekevät Ari Vappula ja Satu Harden kertoivat viime keväänä siirtyvänsä yhdeksän luomuvuoden jälkeen takaisin tavanomaiseen tuotantoon.
Tärkein syy oli markkinoiden puute. Luomuvilja ei liiku.
Toinen syy ovat rikkakasvit. Erityisesti ohdake on luomussa ollut todella haastavaa torjua, pariskunta kertoo.
Kolmas tärkeä peruste paluuseen tavanomaiseen on talous. Yrittäjät eivät ole tyytyväisiä satoihin, joita ovat luomussa saaneet.
Ja vielä yksi asia, se mistä keväällä paljon puhuttiin: byrokratiaa on luomussa paljon, ja se on raskasta.
Haaralan tilaan on yhdistetty molempien kotitilat. Toinen sijaitsee Orimattilassa, toinen Pukkilassa. Tilakeskusten välillä on matkaa noin kahdeksan kilometriä. Oma koti on rakennettu vielä erikseen kolmanteen paikkaan.
Peltoa tilalla on 411 hehtaaria.
Sato jäi tavoitteesta
Miten ensimmäinen tavanomainen kesä sujui?
”Paljon on ollut haasteita. Osa menee sään piikkiin. Kuiva kesäkuu rokotti tosi paljon, siitä ei pääse mihinkään. Elokuussa satoi senkin edestä ja laadut menivät sen takia”, yrittäjät sanovat.
Sato ei ollut sitä, mitä toivottiin.
”Rehellisesti sanottuna se jäi kauaksi tavoitteesta. Ja tavoitekin oli maltillinen, koska tiedettiin, ettei siirtyminen tavanomaiseen tarkoita, että sormia napsauttamalla saa kymppitonnin satoja”, Vappula toteaa.
Satotavoite asetettiin keskisatojen tienoille. Sen lisäksi toivottiin, että tulisi hyvälaatuista tavaraa.
”Sinänsä puimuriin kertyi suunnilleen mitä ajateltiin, mutta kuivurista ei tullut sitä ulos, koska se oli aika märkää. Puimurin satomittaria kun katsoo, voisi olla melkein tyytyväinen, mutta vilja-auton kuormat ovat tosi iso pettymys.”
Paljon menee siis rehuviljaksi, vaikka mylly- ja mallaslaatua tavoiteltiin.
”Markkinat ovat tässäkin omalla tavallaan haastavat”, Harden toteaa.
Juolavehnä röyhähti
Viljely sinänsä ei kovin paljoa muuttunut. Viime syksynä syysviljoja ei kylvetty ollenkaan, kun edellisinä vuosina siinä oli tullut paljon pettymyksiä. Viljelyssä oli perusviljoja: ohraa, kauraa, vehnää.
Myös nurmia jäi vielä kiertoon.
Rikkakasvit olivat haaste luomussa, ja ovat sitä edelleen.
”Meillä oli ajatus, että nyt on tuotteita ja niistä päästään. Mutta ihan järkyttävä työmaa niissä on, kun luomussa rikkakasvit pääsivät karkuun.”
Vappula kertoo, että ohdake on heillä ollut iso riesa. Tänä vuonna, kun käytettiin kemiallisia lannoitteita, juolavehnäkin röyhähti pahasti.
”Voi se liittyä olosuhteisiinkin.”
Kuiva kesäkuu aiheutti sen, että ruiskuttamaan ei päästy niillä aineilla kuin oli tarkoitus. Jouduttiin ostamaan tupla-aineet.
Vappula sanoo, että ajoituksissa on vielä opettelemista. Ei voi tuudittautua, että kerta-ajo riittää, vaan joutuu miettimään asioita lohkokohtaisesti.
”Rikkakasvien siemenpankki on valtava. Olisipa sama määrä pankkitilillä.”
Siirtyminen tavanomaiseen ei ole kevyt kääntyminen
Muitakin kasvinsuojeluun liittyviä haasteita tuli vastaan. Luomussa ei yleensä ollut lako-ongelmaa.
”Ajattelimme, että pärjää ilman kasvunsääteitä. Samoin ajattelimme, ettei ihan hirveästi käytetä glyfosaattia. Luomusta jäi ajatus, että mennään mahdollisimman pienellä kasvinsuojelulla. Luomussa ei ollut tautipainetta, joten ajattelimme säästää maan sienijuttuja ja olla käyttämättä tautiaineita.”
Nyt ensimmäisen kesän jälkeen ajatusmaailma on muuttunut.
”Kevyt kääntyminen tavanomaiseen saattaa muuttua isommaksi. Ehkä meillä oli pienet odotukset, että kääntyminen on kevyempi homma kuin se tänä vuonna oli”, Harden sanoo.
Pieni huokaisu on tullut siitä, että byrokratia on vähentynyt.
Vappula sanoo, että peltojen multavuus on luomuaikana parantunut. Se tuo potentiaalia.
”Se on äärettömän hyvä asia, mutta se saa kaiken muunkin kasvuun, ei vain viljan.”
Nurmia tilalla on tarkoitus käyttää kierrossa edelleen. Mutta koska se ei tuota, talous ajaa edelle. Nurmia käytetään jatkossa vain niillä lohkoille, joille se tekee hyvää.
”Luomussa nurmi-ala on haaste. Vuokrapelloilla nurmi on kallista, kun se ei suoraan tuota. Tässä voi paremmin pelata ja käyttää nurmea sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan.”
Kerääjäkasveja ja aluskasveja on tarkoitus käyttää. Samoin syysviljat otetaan uudelleen ohjelmaan.
”Ja muokataan vain matalaan.”
Tavanomainenkin on maan opiskelua
Miltä nyt tuntuu, oliko tavanomaiseen palaaminen oikea ratkaisu teidän tilallanne?
”Uskon että oli, vaikka vuosi oli kyllä haasteellinen. Siitä ei pääse mihinkään. Vaikka sadosta tuli pettymys, muutamista lohkoista näki potentiaalia, mitä niistä voi saada. Se piristää pikkasen.”
Vappula sanoo, että vesi on ongelma. Pellot pitää saada pidättämään keväällä paremmin vettä.
”Luomu oli maan opiskelua, mutta tämä on ihan yhtä paljon. Sen lisäksi opiskelen kasvinsuojelua ja kuuntelen, mitä muut ovat sen suhteen tehneet.”
Hyvä viljelykierto on asia, johon Haaralan tilalla tulevaisuudessa panostetaan.
”Haave olisi puida heinäkuusta lokakuuhun eikä niin kuin nyt, että on yksi rysäys. Osalla lohkoista on sellaisia maita, ettei niitä voi laittaa syysviljoille.”
Entä kannattavuus, miltä se näyttää nyt?
”Vaikka luomulannoitteet ovat kalliita, lannoitelasku oli nyt isompi. Kasvinsuojeluaineista tuli yllättävänkin iso lasku, kun lennosta vaihdettiin kuivan jakson takia aineet. Jos sato olisi ollut suunniteltu, tilanne olisi hyvä. Nyt jäi maksettavaa, kun hehtaaritulo ei ole kovin hyvä.”
Vappula kuitenkin korostaa, että siirtymä tänä vuonna ei ollut paras mahdollinen ajankohta.
”Ehkä kuitenkin voi olla tyytyväinen. Paljon opimme ensi vuodelle asioita, joita voi korjata.”
