Virolaisyritys tuo Suomeen uudenlaisen maaperäanturin: kosteuden lisäksi mitataan ravinnepitoisuutta
Eikä pelkästään mitata. Konseptiin kuuluu palvelu: hälyttävistä luvuista soitetaan tilalle.
”Näillä antureilla saa maan alta infoa. Antureita on kehitetty ja tutkittu tieteellisesti Virossa 30 vuotta. Ne mittaavat maan sähköisiä ominaisuuksia”, Paul-Techin toimitusjohtaja Mikk Plakk kertoo.
Paul-Tech-maa-asema mittaa maan kosteutta ja lämpötilaa, samoin kun ilman lämpötilaa ja kosteutta. Niitä tärkeämpänä Plakk pitää ravinnearvoja.
”Mitataan maan sähköisiä ominaisuuksia. Typpi ja kalium liikkuvat maassa nopeasti, joten voimme sanoa, että numerot näyttävät niiden liikkumista maassa.”
Paul-Techin pitkäaikaisten kokeiden perusteella on määritetty raja-arvoja maan ravinnepitoisuudelle. Luvut kertovat, onko maassa ravinteita vähän, ollaanko optimissa, vai sen yli.
Anturi herää kahden tunnin välein mittaamaan tiedot ja lähettää ne pilvipalveluun. Sieltä se imuroidaan yrityksen analyysiin.
Asiantuntijan apua tulosten tulkintaan
Mittausta on ollut Virossa tarjolla pari vuotta.
”Huomasimme, etteivät viljelijät kuitenkaan kovin usein seuraa dataa. Siksi kehitimme palvelun. Suomessa se tarkoittaa, että Salosta käsin saa asiantuntijan tuen, soitamme tilalle, että käy katsomassa arvot, nyt sillä lohkolla olisi aika tehdä jotain”, Paul-Techin Suomen edustaja Juha Granlund sanoo.
Plakk korostaa nimenomaan datan analysointia.
”Viljelijän kannalta tässä on tärkeää juuri se suositus. Nyt näyttää keltaista, kannattaisi mennä lisäämään typpeä peltoon. Tai jos aikoo levittää lisää lannoitetta ja mittari näyttää, ettei vielä kannata, säästää lannoitetta ja työtä.”
Kun esimerkiksi typen puute näkyy kasvuston värissä, satotappioita on jo tullut. Maasta ravinnetilan huomaa aikaisemmin.
”Tilastoimme kaiken kasvuun liittyvän tiedon. Sitä hyödyntämällä voi vuosi vuodelta viljellä yhä tarkemmin.”
Ensimmäisenä sipulipellolle
Uudenkaupungin Kalannissa Suomen ensimmäinen Paul-Tech-asema asennettiin Aleksi Uussaaren peltoon. Uussaari viljelee erikoiskasveja, hän on Vihannes-Laitilan sopimustuottaja.
”Meillä on sipulia 45 hehtaaria, lanttua 35, mukulaselleriä 7 ja palsternakkaa 6 hehtaaria. Vilja-alaa olen pienentänyt kovalla kädellä, sitä on 30 hehtaaria ja sen sijaan on noin 50 hehtaaria saneerauskasviseoksia.”
Tilalla on viimeisten vuosien ajan panostettu intensiivisesti kastelulaitteiden investointiin.
Paul-Techin pilottitilaksi hän päätyi, koska oli muutenkin miettinyt maaperän kosteutta mittaavan laitteiston hankkimista sadetuksen takia.
”Ison sipulilohkon toinen puoli on erittäin runsasmultaista liejusavea, johon tulee tihkukastelu. Lohkon toinen puoli on jäykempää, sinne tulee pintasadettimet.”
Uussaari aikoo verrata kahta tapaa hoitaa sipulikasvustoa: tihkuletkun kautta kalsiumnitraattia vaikka joka kerta kun kastelee tai pintasadettimilla ja perinteisellä tavalla lannoittamalla.
”Kiinnostaa, kummoisia annoksia lannoitetta kuuluu antaa, jos kastelee kolmen päivän välein. Jos laitteisto näyttäisi, että pistä enemmän tai älä vielä laita lisää.”
Ympäristökuormitus minimiin
Virossa laitteistoa käytetään pääasiassa viljapelloilla. Käyttäjiä oli tänä kesänä 75.
Anturit asennetaan kylvön jälkeen ja kerätään syksyllä pois.
Ennen asennusta Plakk kiertää lohkon läpi käsimittarin kanssa, ja ottaa 50-100 mittausta. Niiden perusteella saadaan pellon ravinnepitoisuuden keskiarvo. Anturit asennetaan kohtaan, jossa luvut vastaavat keskiarvoa.
Yleensä anturi asennetaan 8 sentin syvyyteen ja toinen 15 sentin syvyyteen.
”Kahden syvyyden avulla voi seurata ravinteiden kulkeutumista eri maakerroksissa ja kerrosten välillä. Voi arvioida, onko ravinteet juurten saatavilla vai ovatko ne huuhtoutumassa pois.”
Plakk sanoo, että ravinteiden mittaustuloksen avulla viljapelloilla voi tehdä päätöksiä lannoituksesta: milloin syysviljaa lannoitetaan ensimmäisen kerran, milloin jaettua lannoitusta tehdään.
”Jos on ollut kuivaa, edellisen kierroksen lannoitteet voivat olla vielä liukenematta. Silloin ei kannata mennä levittämään lisää.”
Maan ravinnepitoisuutta voi hyödyntää myös kasvukauden jälkeen kun suunnittelee seuraavan kauden lannoituksia.
”Voimme myös arvioida erittäin tarkasti satopotentiaalia. Se riippuu suoraan maan vesivarastoista. Jos kasvin vedensaanti on heikkoa tai muuttumassa heikoksi, se merkitsee, että kasvi on stressaantunut. Silloin ei kannata mennä ruiskuttamaan tai lannoittamaan”, Plakk sanoo.
Osoittaa, että ravinteita käytetään tarpeeseen
Vaikka yrittäjällä lannoituksen tarkentamisessa rahan säästö on painava asia, Plakk korostaa myös ympäristöarvoja. Kun asiaa mitataan, voi osoittaa, että ravinteita käytetään vain tarpeeseen, eikä pellolta tule päästöjä.
”Anturit kertovat, mitä ravinnearvoille tapahtuu talvella. Se on erittäin tärkeää, jos syksyllä levittää lantaa.”
Laitteiston hinta on tonnin kieppeillä plus 150 euron kuukausivuokra.
”Tuhannen euron aloituskustannus sisältää lohkoanalyysin, sijoituspaikan määrittelyn, asennuksen, käyttöönottokoulutuksen ja laitteen ensimmäisen takuumaksun”, Juha Granlund kertoo.
