Vanha kalusto uuteen aikaan – sivurajoittimista liikkeelle täsmäviljelyyn
Täsmäviljely ei vaadi aina suuria investointeja. Iisalmelainen Janne Laajalahti on rakentanut toimivan kokonaisuuden päivittämällä vanhaa kalustoa ISOBUS-yhteensopivaksi.
Iisalmelaisen Janne Laajalahden täsmäviljelyn kehitys lähti omannäköisellä tavalla: yksinkertaisesta ratkaisusta – hydraulisten sivurajoittimien ISOBUS-ohjauksesta – mutta on sittemmin laajentunut automaatioon, ISOBUS-jälkiyhteensopivuuteen ja omiin ohjelmistoratkaisuihin. Laajalahti kertoi ratkaistuistaan Täsmäviljelypäivässä.
Laajalahden tilalla Pohjois-Savossa on noin 40 lypsylehmää, ja sen ohella hänellä on oma yritys Jantop Oy. Se, ja työskentely Piippo Hydraulic Oy:lle, Tume-Agri Oy:lle ja PEL-tuote Oy:lle ovat tuoneet maatilan käytännön kehitystyöhön vauhtia.
”Sivurajoittimien jälkeen siirryin tekemään automaattisesti toimivan kivenkeräyskoneen, kylvökoneen ja lietevaunun täsmäviljelyominaisuuksilla ja automaattinostolla Tumen ja PEL-tuotteen palveluksessa. Jantopin kautta tehtiin etäohjaus lietteen vetoletkulevitykseen ja yleisohjain minkä tahansa traktorin tai työkoneen jälki-ISOBUS yhteensopivuuden saavuttamiseksi. Tämän lisäksi olen tehnyt muille yrityksille räätälöityjä ISOBUS-yhteensopivia automaatiojärjestelmiä.”
Sivurajoittimista ensimmäinen askel
Täsmäviljelyn ensiaskeleet eivät olleet monimutkaisia järjestelmiä, vaan käytännön ongelman ratkaisu.
”Hydraulinen sivurajoittimien ohjaus oli ensimmäinen konkreettinen juttu. Niillä työkoneen käyttö ja kytkentä helpottui heti”, Laajalahti kertoo.
”Esimerkiksi riviviljelyn rikkakasviharauksessa kone voisi konenäön avulla tunnistaa, missä rivi oikeasti on. Kone osuu aina rivin keskelle eikä revi hyötykasveja pois. Käytännössä puhutaan jo eräänlaisesta itseohjautuvasta harasta.”
Laajalahden mukaan vastaavia valmiita sovelluksia löytyy, mutta ne perustuvat raskaaseen välirunkoon. Hänen versiossaan hara laitetaan kiinni nostolaitteeseen.
”Yksinkertaiset sivurajoittimet itsessään auttavat, että työkoneen kytkentä on helpompaa. Voi kopista käsin joystickillä ohjata sivurajoittimet kohdalleen lennosta, ja nostettaessa ja laskettaessa sivurajoittimet lukittuvat ja vapautuvat automaattisesti traktorin ISOBUS-väylän antaman tiedon perusteella. Siitä on hyötyä erityisesti kyntäessä.”
Arjessa tämä tarkoittaa sujuvampaa työskentelyä ja vähemmän turhaa säätämistä kiireessä.
Retrofit tuo täsmäviljelyn vanhaan kalustoon
Laajalahden kehitystyön ytimessä on retrofit-ajattelu: vanhoihin koneisiin lisätään uutta teknologiaa sen sijaan, että investoitaisiin kokonaan uuteen.
”Ajatus on, että vanhoista koneista otetaan kaikki irti. Pienellä tilalla ei tehdä isoa liikevaihtoa, siksi päivitetään pikkuhiljaa eikä osteta uutta ja hienoa tekniikkaa.”
Laajalahden kehitystyötä ohjaa vahvasti kustannustietoisuus.
”Puhutaan helposti kymmenien tai satojen tuhansien eurojen investoinneista. Kun tekee itse ja hyödyntää retrofitiä, voi päästä murto-osaan siitä.”
Laajalahti muistuttaa, että vaihtoehtoja on paljon. Markkinoilla on valmiita järjestelmiä, mutta myös avoimen lähdekoodin ratkaisuja ja edullisempia laitteita.
”Tavallinen viljelijäkin voi lähteä mukaan. Mitä enemmän on valmis tekemään itse, sitä edullisemmaksi se tulee.”
Hän kertoo maksaneensa automaattiohjausjärjestelmän osista pari tonnia – ja omaa aikaa ja vaivaa. Verrokkina vastaavan tasoinen järjestelmä olisi voinut maksaa 7–18 tuhatta euroa.
Automaatiosta selkeät hyödyt
Laajalahden mukaan täsmäviljelyyn siirtymisessä automaattiohjauksesta saa heti selvästi näkyviä hyötyjä. Siksi sen tarjoajia on niin paljon.
”Ei tarvitse itse kuin oikoa koipia”, hän heittää. ”Työkone tekee mitä sen pitää, kunhan valvoo, että mitään ei säry. Se lisää jaksamista ja tuottavuutta.”
Sivurajoittimien jälkeen vanhaan traktoriin on tuotu ISOBUS-yhteensopivaa laitteistoa, katolle on lisätty GPS-antenni ja automaatiota on rakennettu pitkälti itse. Traktorin ja työkoneiden välistä tiedonkulkua on viety eteenpäin omilla ohjelmistoilla.
Hän on kehittänyt kylvökoneen automatiikkaa. Lohko-ohjaus ja määränsäätö huolehtivat siitä, että siemenen ja lannoitteen kylvö alkaa ja katkeaa oikeissa kohdissa ja työ sujuu päisteissä ilman turhaa päällekkäisyyttä.
”Kun lannoite ja siemen katkeavat eri kohdissa, ei tule ylilannoituspaikkoja joista lako alkaa, eikä pientä kylvämätöntä kolmiota täynnä rikkaruohoja.”
Tekemisen iloa
Laajalahden täsmäviljely rakentuu pienistä, käytännöllisistä ratkaisuista.
”Täsmäviljely voi lähteä liikkeelle ihan yksinkertaisista asioista. Sivurajoittimien ja kylvölannoittimen tarkempi ohjaus ovat hyviä esimerkkejä”, hän toteaa.
Kehitystyö jatkuu edelleen. Työn alla on traktorin omaan järjestelmään kytkeytyvä TECU-ohjausyksikkö, joka hyödyntää vanhan koneen olemassaolevia antureita ja tuo tiedot ISOBUS-väylään. Tavoitteena on, että kone reagoi tilanteisiin yhä itsenäisemmin.
”Esimerkiksi pakittaessa kylvökone voisi nousta automaattisesti tai järjestelmä voisi varoittaa, jos pakittaa kun kylvökone on maassa. Toinen esimerkki on silppurivaunuissamme oleva automaattinen telin vapaaohjauksen suoristus ja lukitus, kun peruutetaan ilman käyttäjän erillistä lukituskäskyä.”
Laajalahdelle täsmäviljely on yhdistelmä käytännön hyötyä ja tekemisen iloa.
”Tässä on mukana myös harrastuspuoli ja itsensä toteuttaminen. Mutta ennen kaikkea: kulut pysyvät kurissa ja silti ollaan ajan hermolla.”
