IMG_01191

Tiesitkö näistä metsätuholain muutoksista? Luken tuore kirjanpainajatutkimus osoittaa ne tarpeelliseksi

Metsätuholain määrittämiin puutavaran poiskuljetuksen päivämääriin on tullut muutoksia uuden aluejaon myötä. Vanhat päivämäärät eivät olleet riittäviä ilmaston muuttuessa. Kirjanpainajatuhoja pyritään nyt ehkäisemään paremmin.

”Jos olet metsänomistaja niin tällä hetkellähän kannattaa mennä marjaan ja kanttarelleja etsimään, hillatkin pitäisi olla jo kerättynä. Mutta siinä samalla kannattaa tarkistaa erityisesti varttuneet kuusikot. Näkyykö tyvillä parin millin reikiä, pihkavuotoja, kahvinporoja muistuttavaa ruskeaa kuoripurua, tuulenkaatoja tai kuivia latvoja”, Heli Viiri kehottaa.

UPM Metsän metsänhoidon kehityspäällikkö sekä maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Heli Viiri on kirjoittanut metsätuholain muutoksista informatiivisen blogikirjoituksen, jossa hän kertoo, että vuoden alussa metsätuholakia päivitettiin vastaamaan muun muassa uusimpia tutkimustuloksia, jotka huomioivat Ilmatieteen laitoksen mittaukset kasvaneista lämpösummista 2000-luvulla.

”Entiset poistopäivämäärät ovat olleet ihan hihasta vedettyjä 90-luvulla silloisen tiedon perusteella ja on olemassa raportti, joka todistaa nämä päivämäärät jo 2000-luvulta riittämättömiksi”, Viiri sanoo.

Luken raportista löytyvä taulukko, jossa vaakaviiva kuvaa lakisääteistä poistopäivää ja pisteet vuosittaista 700 dd:n lämpösumman ylityspäivämäärää. Jos piste on taulukossa vaakaviivan alapuolella, lakiraja on periaatteessa riittämätön.

Viiri kertoo myös juurikäävän esiintymisestä turvemailla saadun uutta tutkimustietoa, mikä laajensi juurikäävän ennakkotorjunnan turvemaille.

Mäntypistiäisistä on tänä kesänä vain vähän havaintoja. Viiri arvelee, että viime talvi oli liian kova neulasissa munina talvehtiville pistiäisille.

”Uutena vitsauksena meille on tullut kuusentähtikirjaaja, jonka tuhot eivät ole ennen olleet juuri merkittäviä. Se iskee ensiharvennettuun kuusikkoon ja kuivattaa kuuset. Se lisääntyy ja talvehtii hakkuutähteissä, joten siitä ei pääse eroon poistamalla vioittuneita puita, tilanne jopa pahenee. Siinä pitää vain olla pää kylmänä ja odottaa kuinka monta puuta kuolee.”

Noin puolet B-alueesta A-alueeksi, tarkista kartasta oman kuntasi alue

Metsätuholain mukaan Suomi on jaettu kolmeen alueeseen (A-, B- ja C-alue), joissa
on eri määräajat kuorellisen havupuutavaran poiskuljettamiselle metsästä.

A-alueella eteläisessä Suomessa mäntypuutavara tulee kuljettaa pois metsästä
1.7. mennessä ja kuusipuutavara 15.7. mennessä.

B-alueella keskisessä Suomessa mäntypuutavara tulee kuljettaa pois metsästä 1.7.
ja kuusipuutavara 24.7. mennessä.

B-alueesta A-alueeseen siirtyivät vuodenvaihteessa Satakunta, Pirkanmaa ja Etelä-Savo sekä osia Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Linkki karttaan, jossa näkyy uusi aluejako, aukeaa TÄSTÄ.

Ytimennävertäjät eivät viihdy hakkuukoneen rullien vaurioittaman kuoren alla

Kirjanpainaja, kuusen merkittävin tuhohyönteinen, aiheuttaa rahallisesti suuria runkotappioita uudistuskypsissä kuusissa. Kirjanpainaja lisääntyy kuusen kuoren alla puutavarapinoissa, tuulenkaadoissa ja iskee myös heikkoihin vielä pystyssä oleviin, kuten kuivuuden vaivaamiin puihin.

Männyn tuholaiset, ytimennävertäjät, lisääntyvät niin ikään männyn kaarnan alla. Ne tuhoavat latvuksia ja aiheuttavat kasvutappiota sekä levittävät värivikaa aiheuttavia sinistäjäsieniä.

Metsätuholain mukaan vahingoittunut mänty- ja kuusipuutavara tulee poistaa metsästä ja välivarastosta, jos vaurioituneista puista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Metsätuholaissa puutavaraksi luetaan yli 10 senttiä paksu kuorellinen raakapuu käyttötarkoituksesta riippumatta.

Raja, milloin esimerkiksi puut on metsästä poistettava, on kuusella 10 kuutiota ja männyllä 20 kuutiota vaurioituneilla puilla ja 50 kuutiota mäntypuutavaralla.

Hakkuiden muuttuessa metsurityöstä konetyöksi hakkuukoneen rullat vaurioittavat kuorta sen verran, että ytimennävertäjät eivät pysty lisääntymään vähäisessä määrässä pinotavaraa, joten mäntypuutavaran rajaa on nostettu.

Tuulenkaadon pystyyn jäänyt järeä kuusentyvi on helppo kohde kirjanpainajille.

Omista puistaan on huolehdittava ja lain noudattamatta jättämisestä voi joutua korvausvastuuseen

Oikea ajankohta vaurioituneiden puiden poistolle on lyhyt etenkin kuusella. Jos kuori irtoaa puusta, olet myöhässä. Silloin kirjanpainajat eivät enää asu puussa ja laho puu kannattaa jättää metsään monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Metsälaki koskee kaikkia metsänomistajia ja metsätuholaki kaikkia puita käytöstä riippumatta.

Luonnonsuojelualueet ja asemakaava-alueet eivät kuitenkaan ole metsälain alla, joten kansallispuistoissa tai kaupunkimetsissä esiintyville hyönteistuhoille ei tehdä mitään.

Esimerkiksi jos metsänomistaja tekee keväällä harvennuksen kuusikkoon ja poistettavat puut päätyvät omaan käyttöön polttopuuksi, hän on silti velvoitettu noudattamaan lakia.

Voi käydä niin, että hänen 15 kuution puukasansa unohtuu pinolle metsikön viereen syksyyn saakka. Kirjanpainajat löytävät kasan ja siirtyvät naapurin kuusikkoon, johon tehdään muutaman vuoden päästä hakkuu. Hakkuussa löytyy kirjanpainajatuhoja. Naapuri on ollut metsätuholaista tietoinen ja ottanut puukasasta kuvan todisteeksi. Ensimmäisen kasan omistaja on korvausvelvollinen naapurille menetetyistä puukauppatappioista.

Nykyään pystykaupassa puutavaran omistajuus siirtyy metsätuholain näkökulmasta ostajalle siinä vaiheessa kun puu kaadetaan.

Kuolleen männyn kaarnan alle on jo muodostunut monenlaisia käytäviä.

Lakia pitää muuttaa, kun tutkimus osoittaa sen riittämättömäksi

Luken tuoreen tutkimuksen mukaan viileä alkukesä viivästytti kirjanpainajien parveilua. Lämmin kesäkuu kuitenkin aiheutti kirjanpainajien määrän selvää kasvua. Luke on tutkinut kirjanpainajien määriä feromoniansoilla jo vuodesta 2012.

Luken koordinoiva tutkija Tiina Ylioja kertoo, että feromoniseurannan saaliin riskiraja 15 000 kirjanpainajaa per pyydysryhmä on rikottu tänä vuonna yllättävän pohjoisessa yllättävän aikaisin, 22.7. mennessä Ähtäri-Äänekoski -korkeudella.

Kirjanpainajat hyötyivät viime vuoden kuumasta kesästä. Suuri kirjanpainajakanta jäi talvehtimaan. Ylipäätään kirjanpainaja hyötyy Suomen lämpenevästä ilmastosta.

”Metsätuholain takarajat kuorellisen kuusipuutavaran poistolle olisivat olleet Keski- ja Itä-Suomen alueella pääosin riittämättömiä, jos niitä ei olisi lakimuutoksella aikaistettu. Vanha takaraja alueella oli 24.7., ja tänä vuonna lämpösummat esimerkiksi Joensuun seudulla huitelivat tuolloin jopa 760-770 tietämillä, kun jo 700 riittää kirjanpainajan ensimmäisen sukupolven aikuistumiselle”, sanoo Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin.

Kuvat ja teksti: Liisa Hänninen

Vastaa

JOKO LUIT NÄMÄ?

Lisää artikkeleita