juurenmittaus
Juuri on 25 senttiä, Päivi Peltovuori ja Jari Lahtinen mittaavat.

Syysrapsi on all in -kasvi: kunnon panostuksella tulossa huipputulos

”Ennen tämäniltaista pahkahome- ja hivenruiskutusta panoksia on käytetty yhteensä 540 euroa”, Jari Lahtinen sanoo kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Kun mehiläisten lentoaika illalla on ohi, Lahtinen ruiskuttaa lohkon viimeisen kerran. Sen jälkeen ainekustannukset ovat yhteensä 578 euroa hehtaarille.

Syysrapsin mitattu SE-sato on Martti Yli-Kleemolan 5 257 kg/ha. Nyt Salon Kiikalassa on eväitä yhtä hyvään tai vielä parempaan, ja isolta alalta. Pöytyäläisellä Jari Lahtisella on Kiikalassa viljelyssä syysrapsia 29,5 hehtaaria, ja hyvältä näyttää.

”Ikinä ei ole ollut yhtä hyvä kasvusto. Sanoisin, että talvehti 90-prosenttisesti. Yhtään reikää ei kasvustossa ole”, Lahtinen sanoo yli 10 vuoden syysrapsikokemuksellaan.

Yksilöitä hän on laskenut kasvustosta 20-30 kappaletta neliöltä.

Hän kuitenkin toppuuttelee satoennusteiden suhteen. Vielä on monta karikon mahdollisuutta ennen kuin puimuri pellolle ajetaan.

Tasaisena kukkivaa kasvustoa ihaileva asiantuntijaraati on kuitenkin luottavainen: tästä on mahdollista saada jopa kuuden tonnin sato.

”Kunhan ensin saa neljän tai viiden tonnin keskisadon”, Lahtinen kuittaa.

Hän kertoo kiinnittäneensä sadon lähelle 500 euron hintaan. Öljykasvien hinta on ollut viime aikoina hyvä.

Syksyn siemenet, apulanta, Butisan Top, etanarae ja kaksi kasvunsääderuiskutusta vaativat noin 200 euron panostuksen. Kevään lannoitukset ja pahkahomeruiskutukset mukaan lukien Lahtinen laskee, että panosten ainekustannus on 578 euroa hehtaarille.

Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta nyt on mahdollista tehdä tiliä, on kerroin sitten 4 tonnia tai se 6 tonnia.

Sitten on vielä asia, jota on vaikea laskea euroiksi: syysrapsin esikasviarvo.

SatoSadon arvo Sadon arvo panokset vähennettynä
2 000 kg/ha1 000 €/ha420 €/ha
3 000 kg/ha1 500 €/ha920 €/ha
4 000 kg/ha 2 000 €/ha1 420 €/ha
5 000 kg/ha2 500 €/ha1 920 €/ha
6 000 kg/ha3 000 €/ha2 420 €/ha
Teoreettinen laskuharjoitus: millainen tili on luvassa, jos sadosta saa 500 €/t ja panosten yhteissumma ilman töitä on 580 €/ha?

Syksyllä panostetaan

”Jos ei syksyllä panosta, ei syysrapsista saa keväällä kunnon kasvustoa. Se on all in -kasvi”, Lahtinen toteaa painokkaasti.

Pilke silmäkulmassa hän toteaa, että syysrapsi on ollut hänelle kallis harrastus. Yli 10 vuoden aikana on ollut nollavuosia, mutta on ollut hyviäkin.

”Jos huonoinakin vuosina saisi syysrapsista kahden tonnin sadon, ja hyvinä tulisi kunnolla”, hän haaveilee. Silloin keskiarvo vuosien yli laskettuna olisi kelvollinen.

Taustalla näkyy lajikkeen raja. Pituuero on selvä.

Esikasvilla on väliä

Lahtinen kertoo, että tämä lohko on äärettömän savinen.

”Jos olisi kevätviljalla, olisi vielä kylvämättä. Maalaji on hietasavi.”

Lohkolla on optimaalinen viljelyhistoria: härkäpapu, jonka alle kylvettiin kumina. Kahden kuminavuoden jälkeen syysohra, jonka jälkeen syysrapsin ehtii kylvää ajoissa.

Hän pitää syysrapsin optimikylvöaikana 10.8. Silloin kasvusto ehtii isoksi. Liian aikaisin kylvettyä kasvustoa saa syksyn aikaan ruiskuttaa monta kertaa, että kasvupiste pysyy tarpeeksi alhaalla.

Kylvömääränä hänellä on ollut noin 50 kpl/neliö.

Suosikkilajike PX128

Pellolla on testissä Cortevan hybridirapsilajikkeia: PX131, PX133, PX275, PX128 ja Limagrainin Armstrong. Automaattiohjauksella peltoon on ollut helppo tehdä myös kolme kerrannetta.

Kukinnan aloituksessa lajikkeissa oli eroja. Armstrong kukki ensimmäisenä, sitten PX133.

Lahtisen oma suosikki ainakin nyt kukinta-aikaan on puolikääpiöivä PX128.

”Tässä on hirveesti nuppuja ja tosi vankka varsi. Kukinto on tiivis. Syksyllä kasvusto meni pitkin maata, kasvupiste pysyi alhaalla.”

Cortevan Päivi Peltovuori kaivaa mitan taskustaan. Vankimmat tyvet ovat parisenttisiä. Juurta syysrapsi on kasvattanut yli 25 senttiä.

”PX128 oli myynnissä viime syksynä, ja sitä tulee myös nyt. Meidän lajikkeita edustaa Suomessa Viljelijän Berner.”

PX128:n sadontuottokyky on kokeissa ollut erittäin hyvä myös kasvin kärsiessä kuivuudesta. Sen kerrotaan olevan viljelyvarma vaihtelevissa sääoloissa.

Toiveissa kuukauden kukinta

Huumavan tuoksuinen rapsipelto ei aamuvarhaisella vielä kuhise pölyttäjiä. Lahtisella on tien toisella puolella mehiläispesiä.

”Kävimme täällä perheen kanssa sunnuntaina päivällä, ja silloin totesin, että meillä on miljoonia työläisiä. Arvioin silloin, että neliöllä oli kolme mehiläistä.”

Mitä korkeammalle aurinko nousee, sitä selvempi surina kasvustossa käy.

Lahtinen sanoo, että nyt on syysrapsilla hyvät kelit kukkia. Lämpöä on sopivasti, on aurinkoa, mutta ei liian kuuma.

”30 asteen helle vie kevätöljykasvit kokonaan, mutta myös syysformaatti kärsii siitä.”

Eri lajikkeet ovat aloittaneet kukinnan eri aikaan. Lahtisen suosikkilajikkeessa PX128 kukinto on tiivis. Nuppuja on myös jokaisessa lehtihangassa.

”Kukahan senkin sanonnan keksi, että silloin kukinta on hyvä, kun kissa voi kävellä päällä?”

Hyvällä säällä kukinta kestä pitkään, kun nuppuja on paksussa kerroksessa.

Päivi Peltovuori kertoo, että kaikki viime syksynä myydyt Cortevan rapsit on pinnoitettu LumiGEN Standardi-käsittelyllä. Se tarkoittaa LumiBio Kelta -biostimulanttia eli ravinnekäsittelyä ja Integral Pro:ta eli tautiainetta.

Cortevalla on tarjolla myös Lumiposa-peittausaine kaalikärpästä, kirppoja ja rapsipistiäisiä vastaan. Sitä ei tässä kasvustossa ole käytetty.

Päivi Peltovuori kertoo, että Cortevalla on syysrapsilajikkeita demokokeissa ympäri Etelä-Suomea.

Useita ajokertoja

Jari Lahtisen tila sijaitsee 68 kilometrin päässä. Traktorilla sieltä ajelee Kiikalaan tunnissa ja 20 minuutissa. Väliä on saanut ajaa useamman kerran, sillä hän on hoitanut kasvustoa viimeisen päälle.

Ensimmäisen lannoituksen hän teki 8.4. Lohkon fosforiluku on heikko, joten keväällä on levitetty fosforia, typpeä, kaliumia. Booria hän on ajanut jo kolme kertaa, tänään tulee neljäs satsi.

”Ajokertoja tulee paljon”, hän sanoo.

Kiikalassa lumi lähti pellolta helmikuussa viikolla 8.

”Sen jälkeen oli 20 pakkasasteen yö. Siinä käytiin jo kriittisissä rajoissa, mutta kasvusto selvisi.”

Alkuvuosina syysrapsilla Lahtinen seurasi etanoiden määrää, mutta viime aikoina etanarae on ollut itsestäänselvä vakuutus kasvustoon.

”Viime syksynä jäi 1,5 metrin kaista pellon reunaan, johon raetta ei mennyt. Syksyllä se erottui, mutta ei enää.”

Sato on syvällä

Lahtisella on puimurissa pystyterä. Muuten ei tähän peltoon olisi mitään asiaa.

”Minulle on jäänyt mieleen Kouvon Ilkan sanonta että syysrapsin sato on syvällä. Vaikka päältä katsoen kasvusto näyttäisi tuleentuneelta, pitää malttaa. Syvältä se ei sitä ole.”

Muutenkin Lahtinen kertoo olevansa syysrapsin viljelijä Kouvon kokemusten vakuuttamana. Kerran kokeili ja sille tielle jäi.

Entä tuleva syksy, paljonko syyrapsia on tarkoitus kylvää?

”Taitaa jäädä kylvämättä. Ei ole peltoa siinä vaiheessa”, Lahtinen pohtii.

Kommentit:

Vastaa

JOKO LUIT NÄMÄ?

Lisää artikkeleita