“Riittääkö raha lyhennyksiin ja elämiseen?” – Pankki muistuttaa investoivaa yrittäjää kassasta

Maatalousinvestoinnin onnistuminen ei ratkea pelkästään kannattavuuslaskelmissa, vaan arjen kassanhallinnassa. Säästöpankki Optian maatalousrahoituksen asiakkuuspäällikkö Petri Lappi korostaa ennakoinnin merkitystä: mitä aikaisemmin investointia aletaan suunnitella yhdessä rahoittajan kanssa, sitä paremmat edellytykset hankkeella on onnistua.

“Ennakointi on tässä kaikessa keskeistä. Parhaimmillaan liikkeelle lähdetään pankin kanssa jo pari vuotta ennen investointia.”

Investointi alkaa paljon ennen kaivinkonetta

Onnistunut investointi ei ala rakennusluvasta eikä urakkasopimuksesta, vaan ajattelusta. Lapin mukaan prosessi käynnistyy investointitarpeen tunnistamisesta ja tavoitteiden kirkastamisesta – ja jo tässä vaiheessa pankki kannattaa ottaa mukaan.

“Silloin käydään karkealla tasolla läpi kannattavuutta ja kassavirtaa, ja sitä, onko hanke pankin näkökulmasta rahoituskelpoinen.”

Kassa on koko investoinnin selkäranka.
– Petri Lappi

Pankki haluaa kuulla yrittäjän ajatuksia kannattavuudesta ja siitä, miksi investointia ollaan pohtimassa.

Varhainen keskustelu antaa suuntaa koko hankkeelle. Jos perusasiat – kannattavuus, vakavaraisuus ja maksukäyttäytyminen – ovat kunnossa, pankki ei lähde ohjaamaan yrittäjän ratkaisuja.

”Jos kyse on nykyisestä asiakkaasta, voidaan jo tässä kohtaa antaa alustavaa lupausta rahoituksesta. Se auttaa jatkosuunnittelussa, kun mietitään, mitä tehdään ja milloin. Pankin kannalta paljon ratkaisee se, onko meillä tietoa asiakkaan luottoluokituksesta ja aikaisemmasta maksukäyttäytymisestä”, Lappi sanoo.

Hyvä suunnittelu pitää investoinnin raiteillaan

Varsinainen työn laatu punnitaan 15–24 kuukautta ennen toteutusta. Silloin pöydällä ovat kustannusarviot, tuotannon muutokset ja ennen kaikkea laskelmat, joihin koko investointi nojaa.

Lapin mukaan pankille on tosi tärkeää saada kunnollinen liiketoimintasuunnitelma sekä kassavirta- ja maksuvalmiusennuste.

Tässä vaiheessa hahmotellaan myös jo vakuuksia ja omarahoitusta.

Keskeinen kysymys on investoinnin mitoitus. Kaikkea ei ole pakko tehdä kerralla.

“Esimerkiksi navettainvestoinnissa kannattaa miettiä vaiheistusta: mennäänkö robotti kerrallaan vai tehdäänkö kaikki yhdellä kertaa. Kassavirran pitää riittää.”

Taustalla on yksi perusperiaate: Huonoa tuotantoa ei kannata laajentaa. Tuotannon tunnuslukujen pitää olla kunnossa, Lappi korostaa.

”Nuorilla yrittäjillä on usein ajatus, että tehdään kerralla iso yksikkö. Mutta riittävätkö rahkeet siihen? Olisiko parempi mennä steppi kerrallaan, että kassavirta riittää? Jos mennään rysäyksellä isoon yksikköön, tulee monta uutta asiaa.”

Kun hanke etenee rahoitusvaiheeseen, pankki tekee luottopäätöksen ja yrittäjä hakee tuet. Sitovia hankintoja ei tehdä ennen rahoituspäätöksiä, Lappi muistuttaa.

Koska tuet maksetaan jälkikäteen kuitteja vastaan, tarvitaan usein väliaikaista rahoitusta. Moni kattaa rakennusaikaista kassantarvetta siltarahoituksella, lyhytaikaisella lainarahalla.

Käyttöpääoma on investoinnin kriittinen kohta

Rakennusvaiheessa huomio kiinnittyy helposti näkyviin investointeihin, mutta kassaa rasittavat myös vähemmän näkyvät erät. Käyttöpääoman tarvetta voi olla hankala arvioida varsinkin silloin, kun pienestä tuotannosta moninkertaistetaan.

“Navettaesimerkissä rahaa sitoutuu varastoihin, rehuihin ja peltoihin ennen kuin tuotanto lähtee kunnolla käyntiin”, Lappi toteaa.

Tämä näkyy usein tilanteessa, jossa investointi on teknisesti valmis, mutta taloudellisesti kesken. Kassa voi olla tyhjä juuri silloin, kun tuotanto pitäisi ajaa ylös.

Siksi maksuvalmius on turvattava koko prosessin ajan.

“Tilillä pitäisi aina olla rahaa. Kassasta kannattaa pitää huolta, että voi maksaa lainat ajallaan. Silloin pysyy rahoittajaan päin puhdas historia, joka helpottaa mahdollisten tulevien hankkeiden rahoittamista. Luottoluokitus pysyy hyvänä”, Lappi sanoo.

Hän toteaakin, että pieniä investointeja ei heti perään kannata tehdä kassasta, vaan mieluummin jopa velkarahalla, ettei kassa mene kuralle.

Tässä kohtaa tärkeää on myös kuri: ei tehdä heti ylimääräisiä investointeja. Esimerkiksi siltarahoitus on tarkoitettu kyseiseen investointiin, ei muihin. Niistä keskustellaan tarvittaessa erikseen.

”Esimerkiksi lypsyrobotti rahoitetaan investoinnin yhteydessä, mutta muita tarvittavia koneita kannattaa ehkä hankkia konerahoituksella. Niissä kone toimii vakuutena eikä syödä kiinteistövakuutta, se jää muihin tarkoituksiin.”

Toteutusvaiheessa ratkaisee arjen rahankierto

Rakentamisen aikana kassanhallinta muuttuu käytännön tekemiseksi. ALV:n käsittely, tukien nostot ja maksuerät vaikuttavat suoraan maksuvalmiuteen.

“ALV kannattaa laittaa kuukausimenettelyyn, jolloin rahat saa nopeammin takaisin. Ne ovat isoja summia”, Lappi muistuttaa.

Myös rahoituksen nostot kannattaa rytmittää oikein.

”Elinvoimakeskus maksaa investointiavustusta maksettuja kuitteja vastaan, ja sitä voi nostaa viisi kertaa investoinnin aikana. Kannattaa aina käyttää ne viisi kertaa, että saa rahat mahdollisimman nopeasti kassaan”, Lappi sanoo.

Samalla pitää pitää kiinni suunnitelmasta. Lisäinvestoinnit kesken hankkeen voivat horjuttaa kokonaisuutta.

”Kun kylällä huomataan, että alkaa uusi navetta nousta pystyyn, tulee aina pellontarjoajia. Jos investointi on jo valmiiksi vedetty riskirajoille ja kesken kaiken tulee maakauppa eteen, ylimääräinen investointi on rahoittajalle tuskallinen päätös.”

Lappi kannustaakin miettimään tällaista tilannetta jo etukäteen ja keskustelemaan myös pankin kanssa jo etukäteen. Pankki mielellään näkee, että investointi onnistuu, tuotanto lähtee pyörimään ja kassavirta riittää.

”Jos pellontarjoajia tulee, olisiko mahdollista neuvotella pelto aluksi vuokralle ja tehdä kauppa vaikka parin vuoden päästä?”

Investointi ei pääty valmistumiseen

Yksi usein aliarvioitu vaihe on investoinnin jälkiseuranta. Kun tuotanto käynnistyy, on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan kokonaisuutta.

“On hyvä tehdä yhteenveto siitä, mitä investointi maksoi ja miltä kassatilanne näyttää. Mikä on velanhoitokyky ja maksuvalmius? Onko kassa erilainen mitä ennustettiin?”

Tarvittaessa hienosäädetään ja korjataan suuntaa vielä ajoissa.

Nuorella ja kokeneella yrittäjällä erilaiset lähtökohdat

Aloitteleva ja kokenut yrittäjä lähtevät investointiin eri lähtökohdista. Nuorilla yrittäjillä korostuvat kehittämishalu ja usko omaan tekemiseen, Lappi toteaa.

“Nuorilla on paljon intoa ja halua kehittää. Viime vuosina nuorten ammattitaito on kehittynyt ja tunnusluvut parantuneet.”

Samalla tarvitaan realismia.

“Kannattaa edetä maltillisesti ja varmistaa, että kassavirta kestää.”

Lappi pitää hyvänä, että takana olisi vuosi tai pari yrittäjyyttä, ennen kuin lähdetään isoon investointiin. Silloin voi osoittaa, että numerot ovat hallussa. Hän pitää kassavirtaa tärkeämpänä kuin tulosta. Rahan pitää riittää lyhennyksiin ja elämiseen.

Kokeneilla viljelijöillä taas historia tuo vakautta arviointiin.

“Tilinpäätökset, tunnusluvut ja aiemmat investoinnit kertovat paljon. Kasvu perustuu kassavirtaan, ei pelkkään tahtoon. Hyvä vakavaraisuus tuo liikkumavaraa.”

Investointi ei saa heikentää arjen maksuvalmiutta, vaan kassan pitää kestää myös heikompi vuosi.

Lappi korostaa yrityksen laajentumisessa ja kasvussa johtamista. Aikaa pitää jäädä suunnittelulle, seurannalle ja kehittämiselle.

Pankki on kumppani, ei jarru

Lapin mukaan pankki kannattaa nähdä osana investointia alusta asti.

“Kysy mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.”

Yhteistyön ytimessä on suunnitelmallisuus ja avoimuus. Pankissa tehdään paljon rahoituspäätöksiä, eikä päättäjä voi kaikkien asiakkaiden asioita muistaa. Siksi liiketoimintasuunnitelma pitää pitää ajan tasalla.

“Liiketoimintasuunnitelma on yrittäjän käyntikortti pankille”, Lappi korostaa.