Öljyn hinta ohjaa viljamarkkinaa useaa reittiä pitkin
Öljyn hinnan muutokset näkyvät viljamarkkinoilla lähes aina, mutta harvoin suoraviivaisesti, Nordic Grain Intelligencen asiantuntijat sanovat.
Historiallisesti öljyn ja viljan hinnoilla on ollut positiivinen korrelaatio, ne liikkuvat pitkällä aikavälillä samaan suuntaan. Lyhyellä aikavälillä hintojen yhteys voi katketa kokonaan, jos esimerkiksi viljan tarjonta on poikkeuksellisen runsasta – kuten viime satokaudella.
”Öljyn hintakehitys vaikuttaa viljamarkkinaan yleensä 2–4 kuukauden viiveellä. Näin yksioikoinen asia ei tietenkään ole, koska muita vaikuttimia on lukematon määrä”, Nordic Grain Intelligencen asiantuntijat Antti Ahola ja Jouko Korkeamäki sanovat.
Muista vaikuttimista tärkeimpiä ovat fundamentit eli perustekijät, jotka lopulta määräävät viljan hinnan: kysyntä ja tarjonta.
”Fundamentit ja kustannustaso vetävät markkinaa nyt eri suuntiin ja joku korjaus tilanteessa tapahtuu loppuvuoden aikana”, Ahola ja Korkeamäki arvioivat.
Viljelijän kannalta öljyn hinnan nousu ei ole siis yksiselitteisesti hyvä tai huono uutinen. Se nostaa kustannuksia, mutta samalla luo painetta viljan hinnan nousuun, vaikkakin viiveellä. Nopein vaikutus tuottajahintaan voi kasvavan rahtikustannuksen myötä jopa negatiivinen. Varsinainen hintatuki syntyy vasta myöhemmin tuotannon ja kysynnän muutosten kautta.
Öljymarkkinaa kannattaakin seurata ennen kaikkea signaalina tulevasta kehityksestä, ei yksittäisenä selityksenä päivän viljahinnalle.
Kuljetus siirtää hintaa ketjussa
Välittömin öljyn hinnan vaikutus kohdistuu viljan kuljetuskustannuksiin.
”Öljyn hinnan noustessa myös polttoöljyn hinta nousee, mikä johtaa sekä maa- että merirahtien nousuun. Nousevat kuljetuskustannukset johtavat matalampaan viljan hintaan lähtöpäässä ja korkeampaan hintaan kohdepaikassa. Kumpikin osapuoli joutuu yleensä osallistumaan kohonneeseen kustannustasoon joustamalla hinnassa”, XX sanoo.
Tämän seurauksena viljelijän saama hinta voi siis jopa laskea, vaikka globaali markkinahinta pysyisi ennallaan. Kyse ei ole hinnan muodostumisesta vaan sen jakautumisesta ketjussa. Tämä mekanismi näkyy erityisesti vientimarkkinoihin tuottavilla alueilla.
Tuotantokustannukset määrittävät hinnan suunnan
Pidemmällä aikavälillä öljyn hinnan vaikutus tulee maatilaekonomian kautta.
Öljy ja energia ovat keskeisiä panoksia maataloudessa, ja niiden merkitys korostuu erityisesti lannoitteiden valmistuksessa. Korkeammat viljan tuotantokustannukset voivat sekä vähentää sadon tuotantomäärää että nostaa hintaa, jolla tuottajat ovat valmiita myymään satoaan, XX sanoo.
”Viljamarkkinat sopeutuvat pitkällä aikavälillä maatilojen kustannusrakenteeseen ja viljan hinta suuntaa kohti olemassa olevan kustannustilanteen edellyttämää tasoa.”
Tämä näkyy usein ensin uuden sadon hinnoissa ja vasta myöhemmin fyysisessä viljakaupassa.
Markkina hinnoittelee odotuksia
Öljyn hinnalla on siis rooli myös markkinaodotusten kautta. Energiamarkkina kytkeytyy geopoliittisiin jännitteisiin, inflaatioon ja talousnäkymiin, ja siksi sen liikkeet heijastuvat nopeasti myös viljan futuurimarkkinoihin.
Futuurimarkkinoiden hintamuutokset eivät perustu vielä toteutuneisiin muutoksiin tarjonnassa tai kysynnässä, vaan odotuksiin tulevasta. Tämä selittää, miksi viljan hinta voi liikkua voimakkaasti ilman, että pellolla tai varastoissa on vielä tapahtunut mitään konkreettista.
”Lyhyellä aikavälillä vaikutus riippuu täysin olemassa olevasta viljatasetilanteesta. Nyt, kun eletään erittäin vahvan tarjonnan satokautta eikä akuuttia tarjontaongelmaa ole, kustannustason nousu on vaikuttanut lähinnä tulevan satokauden hintatasoon. Epävarmuus kohdistuu enemmän tulevan sadon tarjontaan”, XX sanoo.
Öljykasvien hinta reagoi usein ensin
XX:n mukaan öljy on maataloudessa ”perusraaka-aine”, joka vaikuttaa tietysti kaikkiin viljalajeihin.
Nopeimmat vaikutukset nähdään öljykasveilla, esimerkiksi soijan ja rapsin hinnassa, koska niiden markkinat ovat biodieseltuotannon kasvun myötä linkittyneet aiempaa tiiviimmin öljymarkkinaan.
”Maissi taas on maailman bioetanolituotannolle merkittävä raaka-aine, eli sama efekti on silläkin. Muistakin viljoista etanolia valmistetaan, mutta vähemmissä määrin.”
Kerrannaisvaikutuksena öljykasvien tuotanto voi muuttua viljoja kannattavammaksi, ja se puolestaan vaikuttaa sadontuotannon dynamiikkaan: öljykasvien tuotanto voi kasvaa viljantuotannon kustannuksella.
Viljelypäätökset muuttavat tarjontaa viiveellä. Jos energiamarkkina muuttaa eri kasvien viljelyn suhteellista kannattavuutta, tarjonnan rakenne muuttuu ja voi nostaa viljan hintaa seuraavina vuosina. Tällainen hidas muutos voi lyhyen aikavälin tarkastelussa jäädä huomaamatta.
Ahola ja Korkeamäki näkevät öljyn hintakehityksen vaikuttaneen jo nyt. Tulevan kauden hintataso Euroopassa on vahvistunut suhteessa vanhaan satoon.
”Toki lannoitemarkkina voi olla tässä vahvempi tekijä. Kesäkuusta alkaen Euroopan tarjonnan kuva alkaa selkiytyä. Silloin haetaan uudelle satokaudelle uusi hintataso. Tämän hetken kehitys viljamarkkinoilla perustuu epävarmuuteen, ei vielä vahvaan tietoon.”
Tuleva sato ratkaisee, kuinka pian markkina korjaantuu
”Epäsuhta tuotantopanosten ja viljan hinnan välillä on jatkunut epänormaalin pitkään, käytännössä koko satokauden, koska sadot onnistuivat käytännössä ympäri maailman”, XX toteaa.
Markkina tulee kuitenkin hänen mukaansa korjaamaan epäsuhdan ajan kanssa. Tulevan kesän sadosta on kiinni, miten nopeasti.
”Korjaus tapahtuu joko viljan hinnan nousulla tai kustannustason laskulla, todennäköisesti jollakin näiden yhdistelmällä. Jos korjaus tapahtuisi pelkästään viljan hinnan nousulla, tarkoittaisi se Euroopan hintatasoon nousua noin 30-40 euroa per tonni.”
Nordic Grain Intelligencen asiantuntijat muistuttavat, että viljamarkkina on niin monen tekijän summa, että yksittäisen tekijän vaikutusta on mahdoton määritellä tarkasti. Erityisesti öljy on vaikea arvioitava, koska se vaikuttaa oikeastaan kaikkeen mahdolliseen sekä suorasti että epäsuorasti.
