InShot_20220621_165155295
Tomi Karsikas, Manna Kaartinen ja Mika Isolahti. Äänessä myös Mervi Seppänen ja Laura Nyholm

Nurmi nousi arvoon arvaamattomaan maatalouden asiantuntijoiden paneelissa

Kustannuskriisiin kaivattaisiin apua ulkopuolelta, mutta maataloussektorin sisältäkin voi löytyä työkaluja säästöihin ja ympäristötoimiin.

Yaran järjestämässä Eväitä Suomen Maasta tapahtumassa oli Jalasjärvellä paikalla liuta asiantuntijoita tuotannon avuksi ja muutamia puheenvuorojakin kuultiin.

Asiantuntijoiden puheenvuorojen pohjalla oli kaikilla samat kysymykset, jotka käsittelivät hiilensidontaa ja ympäristöasioita, CAP-uudistuksen haasteita ja maatalouden kustannuskriisiä. Asiantuntijat vastasivat kukin edustamansa yrityksen näkökulmasta.

Yaran Mervi Seppäsen mukaan nykyisten viljelijöiden pitää miettiä, millaisessa kunnossa pellot jäävät tuleville sukupolville.

Kolme vuotta kestäneessä ja Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa Yara on sadan viljelijän kanssa tutkinut ravinnetaseita, lannoitteiden optimointia, ravinnehuuhtoumia ja sitä kautta on laskettu muun muassa maidolle hiilijalanjälkeä.

Yaralla on matalan hiilijalanjäljen lannoitteet sekä neuvontaa ja täsmälannoituspalveluja, joilla parannetaan peltojen hiilitasetta. Seppänen muistuttaa, että suuri sato on aina tavoiteltavaa, sillä se toimii laskelmissa jakajana.

Maataloudessa asiat kytkeytyvät toisiinsa: rehun heikko laatu pienentää tuotosta, ja joudutaan turvautumaan ostovalkuaiseen. Näin kesällä menetetty asia tulee maksuun vasta seuraavana talvena.

Nurmet – vihreää kultaa

Valion Laura Nyholm kertoo Valion edistävän omalta osaltaan tuottajien vastuullisuutta laidunnusta edistävillä, luonnon monimuotoisuutta edistävillä ja ilmastotoimenpiteillä, joista kerroimme lisää erillisessä artikkelissa.

”Tilat ovat erilaisia, joten jokainen tila voi vastuullisuustoimista valita itselleen sopivan ja saada maksimissaan kolmen sentin lisäkorvausta maitolitralle”, Nyholm sanoo.

Valiolla on yli 1200 maitotilaa, jotka ovat ottaneet käyttöön CARBO-laskurin tilan oman hiilijalanjäljen laskentaan. Hiiliviljelykoulutuksiin on osallistunut tähän mennessä 650 tilaa.

Nurmet ovat tärkeä osa Valion vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Suomen olosuhteissa nurmet voivat toimia aidosti hiilinieluina ja sitovat merkittäviä määriä hiiltä maaperään kivennäismailla.

Viime lokakuun jälkeen maidon tilityshinta osuuskunnille on noussut 10,5 senttiä litralta. Korjuuaika- ja säilörehuanalyysit ovat tuottajille maksuttomia ja korjuuaikatulokset ovat valiolaisten maitotilojen nähtävillä Valmassa, jolloin D-arvon seuranta oman tilan suunnilta on helpompaa.

Biokaasurintamalla hiljaista, vaikka potentiaalia olisi

Atrian Tomi Karsikas uskoo, että ruuan kysyntä maailmalla tulee kasvamaan. Suomessa on resursseja ruuan tuottamiseen ja kotieläintuotannosta on vuosikymmenien kuluessa vapautunut peltoa tuotannon tehostuessa, kun lihakilo tai maitolitra saadaan tuotettua vähemmällä rehulla.

Karsikkaan mukaan biokaasurintamalla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Erityisesti naudanlihapuolella voi sanoa, että naudanliha on vain sivutuote, lantaa syntyy paljon enemmän.

Lihantuottajien hiilijalanjälkeä pienennetään tehokkaalla tuotannolla: pitämällä hävikki pienenä ja että emolehmät poikivat kerran vuodessa terveen vasikan.

Myös Atrialta on lähiaikoina tulossa lihantuottajille työkalu hiilijalanjäljen laskentaan. Tilakohtaisella laskelmalla löydetään kehittämiskohteet ja pienennetään hiilijalanjälkeä.

CAP-uudistukseen ehdotetut eläinten hyvinvointikorvauksen vaatimukset saattavat Karsikkaan mukaan aiheuttaa nautojen kasvatuspaikkojen vähenemistä, jolloin vasikkapula vaihtuukin ylitarjonnaksi.

Naudanliha on vain sivutuote, lantaa syntyy paljon enemmän.

Tomi Karsikas

Säilörehun tuotantokustannus on ollut laskelmien perusteella keskimäärin noin 12 snt/ kg ka. Ohran hinnaksi muutettuna se on noin 123 €/tn. Muutos tehdään laskemalla ohratonnin energiapitoisuutta (MJ) vastaava määrä säilörehua.

Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnan nousun jälkeen säilörehun tuotantokustannus nousee noin viisi senttiä, eli ohran hinnaksi muutettuna nykyinen hinta on 173 €/tn, jolloin säilörehu on silti yli puolet halvempaa kuin ohra.

”Jos säilörehun D-arvo on 660 ja appeeseen lisätään 40 % ohraa, appeen energiapitoisuus on 11,5 MJ/ kg ka. Sillä päästään sonnien päiväkasvussa 585 grammaan. Jos säilörehun D-arvo onkin 700, riittää 20 % ohraa, että päästään samaan päiväkasvuun. Rahaksi muutettuna ohran hinnalla 350 €/tonni 200 sonnin kasvattamossa säilörehun sulavuuden nostolla säästetään vuodessa 40 000 €. Eli 10 g muutos D-arvoon vastaa noin 10 000 euroa”, Karsikas havainnoillistaa.

Termit kuntoon hiilikeskustelussa

Borealin Mika Isolahti lisää myös pienenkin sulavuuden paranemisen pienentävän naudan metaanipäästöjä.

Borealilla on menossa nurmien genomisen valinnan kehittämiseen liittyvä projekti, jolla pyritään nopeuttamaan timotein ja ruokonadan jalostusta sekä parantamaan sulavuutta ja kuivuudenkestävyyttä.

Manna Kaartinen sanoo, että Eurofins haluaa pysyä kehityksessä mukana ja biokaasulaitosten rakentamisen yleistyessä yritys lupaa olla vahvasti mukana analysoimassa biokaasulaitosten ravinnevirtoja.

Olennaisin biokaasulaitosten kaasuun liittyvä analyysi on kaasuntuottopotentiaali. Lisäksi kompostin kypsyyttä mitataan sen hiilidioksidin tuottona.

Erityisesti nurmilla on puhuttu syväjuurisista kasveista, ja miten saataisiin hiiltä sidottua myös kyntösyvyyden alapuolelle. Kaartinen kertoo, että syvempien maakerrosten analysointi on vielä alkutekijöissä: ravinteet ja hiilipitoisuus voidaan määrittää, mutta rutiinikäyttöön soveltuvia tavoitearvoja ei vielä ole.

Kaartinen muistuttaa, että nykypäivänä puhutaan paljon hiilestä, mutta termit menevät sekaisin ja verrataan keskenään asioita, joita ei analysoijan näkökulmasta voi verrata.

”Puhutaanko hiilestä alkuaineena, jota mitataan alkuaineanalysaattorilla tai NIR-analyysilla. Vai puhutaanko orgaanisen aineksen määrästä ja sen hiilipitoisuudesta, vai peräti hehkutushäviöstä, jota mitataan poltetusta maanäytteestä.”

Kuvat ja teksti: Liisa Hänninen

Vastaa

JOKO LUIT NÄMÄ?

Lisää artikkeleita