Kuinka paljon typpeä kumina todella tarvitsee? – Etelä-Pohjanmaalla tutkitaan kuminan typpilannoitusta
Voiko kuminaa lannoittaa nykyistä vähemmän ilman satotappioita? Lapualla käynnissä oleva typpiporraskoe hakee vastauksia kuminan optimaaliseen lannoitukseen.
Caraway Finland ja Trans Farm esittelivät Pyhäjärvi-instituutin kanssa kuminan typpiporraskoetta Lapualla heinäkuun lopussa.
Tavanomaisin kuminan lannoitustapa on se, että kylvön yhteydessä annetaan 50 kiloa typpeä hehtaarille ja satovuonna 80 kiloa, kertoo Matias Rönnqvist Caraway Finlandilta.
Pohjanmaan runsasmultaisilla mailla on kuitenkin huomattu, että satovuonna heikommin lannoitetut kohdat ovat tuottaneet aivan yhtä hyvin satoa kuin enemmänkin lannoitetut. Kuminan typpilannoituksen määrää ja ajankohtaa halutaan siksi selvittää.
”Testataan, toimiiko kuminalla samanlainen lannoitus kuin syysöljykasveilla, eli annetaan typpeä runsaammin perustamisvuonna ja katsotaan seuraavana keväänä, mikä on satovuoden lisälannoitustarve”, Rönnqvist kertoo.
Kumina kasvaa perustamisvuonna hyvin hitaasti, joten orgaaniset lannoitteet, kuten karjanlanta sopivat sille hyvin. Se ottaa typpeä runsaasti vasta loppukesästä, ja kasvattaa juurta. Juuren koko vaikuttaa tulevan vuoden kukinnan määrään.
16 lannoitusstrategiaa
Lapualla oikeaa typpilannoitustasoa testataan kokeella, jossa ruudut lannoitetaan perustamisvuonna 0, 40, 80 tai 120 kilolla typpeä hehtaarilla. Jokaista lannoitusmäärää on neljä ruutua, joille seuraavana, eli satovuonna, annetaan 0, 40, 80 tai 120 kiloa lisätyppeä. Näin saadaan 16 erilaista lannoitusstrategiaa.
Kerranteita on neljä kappaletta, joten kokeessa on yhteensä 64 ruutua. Niiden sato puidaan vuoden päästä syksyllä koeruutupuimurilla, ja katsotaan, tuottavatko erilaiset lannoitusstrategiat satoeroja.
64 ruudun lannoituskoe on tehty kahtena kappaleena. Toinen on kylvetty normaaliin kylvöaikaan toukokuun 18. päivä ja toinen myöhään, eli kesäkuun 18. päivä.
Koe on perustettu Kari Alasaaren pellolle.
”Pelto on multava tai runsasmultainen hiesuinen hieno hieta”, Alasaari kertoo. Pelto soveltuu koelohkoksi hyvin, koska se on tasauslanattu viitisen vuotta sitten, pH on 6,8 ja lohkon olosuhteet ovat tasaiset. Viljavuusarvot ovat magnesiumia lukuun ottamatta hyvällä tasolla. Näin ollen koepelto ei kaivannut muuta kuin typpilannoitusta.
Magnesiumia lisättiin Omya Magprillin muodossa. Typpilannoitus hoidettiin YaraBela Axanilla ja kaikki annettiin kylvön yhteydessä.
Kumina ei reagoi fosforilannoitukseen lainkaan, koska sillä on sienijuuri, Rönnqvist selittää. Kuminan satoon vaikuttaa typpilannoitus ja rikkakasvien torjunta. Viljelijä joutuu maksamaan lannoitelaskun, joten turhaa lannoitusta kannattaa välttää.
Liika typpi ruokkii rikkakasveja
Rönnqvistin mukaan kuminan typpilannoitusmäärää tulisi arvioida myös sen mukaan, miten pellosta vapautuu typpeä kasvukauden aikana. Liian suuri liukoisen typen määrä kasvattaa vain turhaan rikkakasveja.
Silmämääräisesti katsottuna parhailta näyttävät tässä vaiheessa 80 kiloa typpeä saaneet. 40 kiloa saaneet ovat vähän vaihtelevia, kun taas 120 kiloa saaneissa rikkaruohot viihtyvät turhan hyvin. Niissä oli jopa leväkasvustoa kylvön jälkeen.
”Tiesimme etukäteen, että tällä lohkolla oli kova orvokkipaine”, Alasaari kertoo.
Orvokki torjuttiin Stompilla, mutta sillä ei ole tehoa saunakukkaan.
Kumina ruiskutettiin vahvalla annoksella kolmoisseosta Lentagran + Fenix + Goltix, mutta silti saunakukka on päässyt valloilleen.
”Saunakukat on tarkoitus niittää vielä ja putsata Matrigonilla. Heinämäiset rikkakasvit on ruiskutettu Targa Superilla”, Alasaari sanoo.
Koe on kylvetty tavanomaisella kylvökoneella, ja se puidaan koeruutupuimurilla, kertoo alkutuotannon asiantuntija Marianne Nordman Pyhäjärvi-instituutista. Kuminan lannoituskoe on osa ”Kumina ja kaverit – hanketta”, jonka puitteissa tehdään viljelykokeita eri maakunnissa.
