Droonilla voi pidentää kasvukautta, sanoo Sami Nuutinen
GreenFarmerissa uskotaan, että droonit ovat iso osa maatalouden tulevaisuutta.
”Vain mielikuvitus on rajana siinä, mitä droonilla voi tehdä. Meidän toimitusjohtajallamme on paljon ajatuksia, hän on paikallinen ’kylähullu'”, GreenFarmerin Sami Nuutinen toteaa.
GreenFarmer on norjalainen yritys, joka muun muassa tekee monenlaista droonien kanssa. Suomessa yritys esiintyi ensi kertaa KoneAgriassa – ja herätti paljon kiinnostusta.
Ilmasta erilaisilla antureilla kerätty data tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden optimoida toimintaansa pellolla.
Mahdollisuuksia on paljon, se selviää, kun kuuntelee Nuutinen maalailua tulevaisuuden viljelymenetelmistä – jotka ovat osittain jo käytössä.
Kylvö useassa osassa
Aloitetaan otsikon väitteestä. Miten droonilla voi pidentää kasvukautta?
”Keväällä, kun osa pellosta on vielä märkä, tehdään droonilla tarkastuslento. Sillä saadaan dataa, missä kohtaa on liian märkää, missä niin kuivaa, että voisi jo mennä kylvämään. Voi viljellä niitä kohtia, joihin pääsee jo traktorilla.”
Eli kylvää vain se osa lohkoa, joka on siihen valmis. Droonin keräämä data geotägätään, joten tiedetään, missä kohtaa tarkalleen ovat riittävän kuivat kohdat.
Kylvön aikaistuminen tarkoittaa GreenFarmerin tanskalaisasiakkailla sitä, että voi saada samalta lohkolta jopa kaksi satoa kesässä.
Toinen vaihtoehto: voi kylvää droonilla, vaikka pelto olisi traktorille vielä liian märkää.
”Norjassa teemme tätä 2 500 hehtaarilla”, Nuutinen kertoo.
Ensi keväänä on tarkoitus tehdä Suomessakin, kunhan saadaan lupa-asiat kuntoon.
Mitä droonilla kylväminen tarkoittaa käytännössä?
”Drooni voi kantaa 80 kiloa siementä”, Nuutinen toteaa.
Drooni lentää etukäteen tehdyn lentosuunnitelman mukaisesti täysin automaattisesti, kunnes siemen tai akku loppuu. Se tulee tankkaamaan ja akun vaihtoon, ja jatkaa tehtävää siitä, mihin jäi.
80 kilon lastilla lentoaika ei ole pitkä, joten akkuja joutuu vaihtamaan usein.
Pintaan kylväminen tietysti muuttaa ajatusmaailmaa perinteiseen viljelyyn nähden. Joutuu pohtimaan asioita eri lailla, luopumaan ajatuksesta ”näin meillä on aina tehty”. Lannoituskin mietitään uudelleen.
Sama pätee ajatukseen kylvää lohkoa useassa osassa. Mutta niinhän uuden kanssa on aina, joutuu miettimään asiat eri asentoon kuin ennen.
Puun siemen ammutaan maahan
Metsän kylvöön GreenFarmerilla on mielenkiintoinen patentti: puun siemen ammutaan droonista ravinnekuulan sisällä maahan. Ravinteen avulla kasvu pääsee vauhtiin.
”Drooni tunnistaa esteen, ei törmäile puihin vaan kiertää ne tai lentää yli”, Nuutinen kertoo. Myös Maanmittauslaitos on kehittänyt automaattisesti metsässä lentäviä drooneja.
GreenFarmer on tehnyt drooneilla monenlaisia muitakin tehtäviä. Ruotsissa pelastuslaitos hälytettiin etsimään metsään kadonnutta pariskuntaa. Nuutinen lensi ensin nopeasti liikkuvalla droonilla kartoituslennon alueella, jonne pariskunta katosi. Kun ihmiset paikannettiin, paikalle lähetettiin drooni, jossa oli kaiutin. Sen avulla ihmiset opastettiin takaisin tielle.
Kaiuttimen ja kameran avulla pariskunnan kanssa pystyttiin kommunikoimaan.
”Pyysimme heitä nostamaan oikeaa kättään, jos vielä on voimia jäljellä ja niin edelleen.”
Toinen tapaus oli saaressa lomaresortissa. Pelastusharjoituksessa saareen lennätettiin sydäniskuri, ja kuviteltu potilas sai apua nopeammin kuin ambulanssivenettä odottamalla.
Data ratkaisee
Mutta palataanpa maatalouteen.
Nuutinen toteaa, että tärkeää on droonin keräämä data.
”Drooneissa voi olla erilaisia kameroita. Minun lempilapseni on multispektrikamera.”
Multispektrikamera kykenee esimerkiksi kuvaamaan värejä, joita ihmissilmä ei havaitse.
Kameroiden keräämä data voidaan lähettää jo kartoituslennon aikana pilvipalveluun käsiteltäväksi, tai se voidaan siirtää sinne lennon jälkeen.
”Hyvä datan jälkikäsittelijä näkee siitä vaikka mitä. Datasta voi tunnistaa vaikka vieraslajin, on se hukkakaura tai vieras vilja gluteenittomassa kaurassa, tai siitä voi nähdä tuholaisten kurittamat kasvit. Hyvä jälkikäsittelijä tunnistaa tuholaisenkin”, Nuutinen sanoo.
Vieraslaji- ja tuholaistutkimuksista kerroimme tässä jutussa.
Keski-Euroopassa sähköyhtiöt hyödyntävät droonikuvaa talvella, kun katsovat, mihin kertyy lunta. Keväällä se sulaa ja virtaa, ja sillä on merkitystä sähköntuotantoon.
”Tai joen ollessa sulana voi lentää ja katsoa, minne on kertynyt lietettä. Se kun kerätään pois, estetään tulvat ja pääsee aikaisemmin pellolle.”
Täsmäruiskutusta?
Droonikuvasta näkee, missä kasvusto voi hyvin ja missä kasvaa kituliaasti. Jo oraasta näkee lannoitustarpeita, Nuutinen sanoo.
Ilmakuvan data kertoo, missä kohtaa lohkossa on paljon rikkakasveja tai tuholaisia. Sen jälkeen ruiskutetaan vain tietty kohta. Säästetään aineita, aikaa ja ympäristöä.
Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön puitedirektiivi kieltää lentolevityksen, ja Euroopan komissio katsoo droonilla tehtävän levityksen lentolevitykseksi. Kieltoon voi olla kansallisia poikkeuksia. Tulkinnat ja käytännöt vaihtelevat eri jäsenvaltioissa. Lisää tässä jutussa.
Nuutinen muistuttaa, että koeruiskutuksiin on jo saatu lupia. Hän uskoo, että lainsäädäntö tulee tässä kohtaa muuttumaan.
”Droonilla ruiskuttamisessa pitää huomioida tarkasti muun muassa tuulen suunta ja valumavedet. Droonilla pääsee juuri oikeaan kohtaa, eikä se ole edes kallista. Siinä säästää mielettömästi aikaa, luontoa aineita ja traktorin polttoainetta ja huoltoa.”
Tulevaisuus on droonien
Nuutinen uskoo, että 2-5 vuoden kuluttua drooneja on maatalouskäytössä jo paljon. Vaikka hän puhuu silmät innosta hehkuen droonin mahdollisuuksista, hän toteaa, etteivät ne vuosiin poista traktorityötä.
”Siksi, että droonit eivät vielä vuosiin voi kerätä satoa. Sen puolen kehittäminen on vielä lapsenkengissä.”
Hän näkee, että drooniteknologia on yksi tapa saada nuoria innostumaan maataloudesta.
Kaikenlaiset täsmäviljelykartat ja datan hyödyntämiset maataloudessa kompastelevat siihen, etteivät järjestelmät tunnista toisiaan. Joutuu tekemään monimutkaisia temppuja, että data sopii toiseen järjestelmään.
Nuutinen toteaa, että heiltä voi ostaa asian palveluna.
”Moni myös pelkää droonilentämisen dokumentointia, yhteyttä lennonjohtoon ja muuta lainsäädäntöä. Me hoidamme tarvittaessa koko paperityön.”
”Eikä jokaisella tilalla tarvitse olla omaa droonia. Yhdellä voi lentää isot alueet. Kartoitusdrooni voi lentää 40 minuuttia yhtäjaksoisesti.”
Nuutinen heittää vielä vinkkivitosen hanhiparvista kärsiville: kun lentää matalalla niiden päiden yläpuolella, ne muutamassa päivässä häipyvät alueelta.
