KASVINVILJELY

Kerääjäkasvit ovat punahomeiden takia kaksipiippuinen juttu

Mikä oli lohkon NUE? Typen käytön tehokkuutta tullaan jatkossa seuramaan entistä tarkemmin, Stefan Dahlvik sanoo

Matrigonin minor use -lupa sallii käytön jatkossa vain kuminan kylvövuonna, ei satovuosina

Samuel Jussila suosittelee kasvattamaan kuminan siemenmäärää – lajikkeiden välille ei kokeessa saatu satoeroja

Peltojen yleisimmät kasvukuntohaasteet liittyvät veteen, Tuomas Mattila sanoo

Suomessa sokerijuurikkaalla on vain muutama tauti, mutta ilmastonmuutos voi muuttaa tilannetta

Rikkakananhirssi on kaikkien yhteinen huoli

Mitä uutta kemialliseen kasvinsuojeluun tänä vuonna?

Neljä vuotta rikkakananhirssin kanssa paininut Antti Huttunen: Peli ei ole täysin menetetty

Märkyyden vaivaaman savimaan parantaminen on hidasta – tutkija korostaa ennaltaehkäisyn tärkeyttä

Västankvarnin kokeissa tiheäkään kylvö ei ole nostanut syysrapsin kasvupistettä

Västankvarnissa KWS Emerick ja Ibarra ovat olleet tehokkaimpia typen käyttäjiä – Mutta mikä kellastutti ruudun reunat?

10 hehtaarin tattaripelto tuottaa saman kuin 20 hehtaaria kauraa, Juhamatti Packalen laskee

Mainos

Ruisvehnästä ratkaisu ohraongelmaan – Anora näkee ruisvehnässä kasvupotentiaalia

Demoruuduilla kasvaa rinnakkain tulevaisuuden uutuuksia ja klassikkolajikkeita

”Hiilijalanjäljessä on kysymys yhteisestä asiasta” – Raisio selvitti käyttämänsä kauran päästöt

Kuminan kylvö aluskasviksi onnistui vaihtelevasti – haasteena kahden kasvin kilpailu ja rikkakasvit

Kaksi rypsisatoa yhdellä kylvöllä – mitä on opittu kahdessa vuodessa?

Tarkkailu on tärkeä osa rikkakananhirssin torjuntaa – havainnot tuplaantuvat joka vuosi

Kristian Keränen haluaa kehittää syysviljojen viljelyä Pohjois-Pohjanmaalla

Paul-Tech-maa-asemapalvelu muuttaa maaperän mittaustiedot suosituksiksi

Hernesato ylittää jo sadan miljoonan kilon rajan, mutta vielä viljelyala voi kasvaa, Taneli Marttila arvioi

Kuminan suojakasvit harkinnassa Pohjanmaalla? – Lue Matias Rönnqvistin kokemukset ja vinkit

Mikko Peuranpää: Ensi kesän kylvösuunnitelmat perustuvat viljan hintaan

Uutuuslajikkeet kiinnostavat, erityisesti haetaan viljelyvarmuutta

Ruisvehnäbuumi on rauhoittumassa tai vasta alussa – riippuu keneltä kysyy

Syysrapsi tarvitsee noin 450 astetta lämpösummaa syksyllä – NSL:n kokeessa taas iso joukko rapsilajikkeita

Sokerijuurikasta on nostettu pääosin hyvissä keleissä

Tuottaisiko aikainen harjukylvö kannattavan syysrypsisadon?

Härkäpapu ja syysvehnä samalla kylvöllä – miten onnistui ensimmäinen kesä?