Kumpi vaikuttaa satoon enemmän, fosforilannoitus vai maan fosforipitoisuus?
Maan viljavuusfosforin määrä, vastaa Luonnonvarakeskuksen Maarit Termonen.
Tutkija Maarit Termonen esitteli FOMARE-hankkeen seminaarissa koetuloksia maan viljavuusfosforin ja fosforilannoituksen yhdysvaikutuksista.
”Fosforilannoituskokeet tehdään tyypillisesti niin, että erilaisia fosforilannoitusmääriä verrataan fosforilannoittamattomaan. Koealue on fosforiluvultaan tasainen. Siksi tutkimustietoa maan viljavuusluokan ja fosforilannoituksen yhdysvaikutuksista ei juurikaan ole”, hän toteaa.
Nyt on.
Maaningalle tehtiin koetta varten tutkimusalusta lohkolle, jossa maan fosforiluku on matala. Fosforilukua nostettiin kahtena vuonna tehdyillä kaksoissuperfosfaattilannoituksilla. Lopputuloksena oli kolme erilaista viljavuusfosforitasoa: matala, keskimääräinen ja korkea.
Matala tarkoittaa suunnilleen samaa kuin viljavuusluokkaa välttävä. Keskimääräinen vastaa luokkaa tyydyttävä ja korkea korkeaa.
Alue tehtiin vuosina 2017 ja 2018. Varsinainen nelivuotinen koe toteutettiin vuosina 2020-2023. Koejäseninä olivat puitava Kaarle-ohra ja timotei-säilörehunurmi, joka sekin perustettiin Kaarle-suojaviljaan.
Kun fosforiluku on matala, lannoituksella saa sadonlisää
Termonen on laskenut ohran neljä satovuotta yhteen ja saanut näin kumulatiivisen sadon. Kun maan viljavuusfosfori on matala, 20 ja 40 kiloa lannoitefosforia hehtaarille vuodessa ovat parantaneet satoa tilastollisesti merkitsevästi verrattuna nollaruutuun.
”Mutta kun maan viljavuusfosfori on keskimääräinen tai korkea, fosforilannoituksesta ei ollut hyötyä lannoittamattomaan verrattuna.”
Korkea-viljavuusluokassa kumulatiivinen sato oli suurempi kuin matala-luokassa. Maan fosforiluokka siis vaikuttaa ohran satoon.
Koejaksoon sattui erilaisia satovuosia. 2021 oli katovuosi. Vuonna 2023 myös keskimääräisessä fosforiluokassa 20 tai 40 kilon fosforilannoitus tuotti paremman sadon kuin koejäsen, joka ei saanut fosforilannoitusta.
Lannoitefosfori vai maan viljavuusfosfori?
Entä otsikon kysymys: kumpi oli ohralle tärkeämpi, maan fosforiluokka vai fosforilannoitus? Voiko matalassa fosforiluokassa isolla fosforilannoitusmäärällä saada yhtä hyvän sadon kuin korkeassa fosforiluokassa ilman fosforilannoitusta?
Ei.
Termonen vastaa tähänkin neljän vuoden kumulatiivisilla sadoilla.
”10 kiloa lannoitefosforia matalassa fosforiluokassa riitti tuottamaan saman sadon kuin keskimääräisen fosforiluokan nollalannoitus. Edes 40 kilon fosforilannoitus matalassa fosforiluokassa ei tuonut yhtä isoa satoa kuin korkean fosforiluokan koejäsen, joka ei saanut fosforilannoitusta.”
Eli tämän kokeen perusteella maan viljavuusfosfori vaikuttaa ohran satoon enemmän kuin fosforilannoitus.
Jyvien laatuun maan fosforiluokalla tai fosforilannoituksella ei keskimäärin ollut vaikutusta.
Nurmi sietää paremmin kuin ohra
Kokeen nurmiruuduista otettiin kolmena nurmivuonna joka vuosi kolme satoa. Yhteenvetona Termonen sanoo, että maan matala fosforiluokka tai fosforiton lannoitus ei pienentänyt nurmen satoa.
”Päätulos oli se, että nurmen sato oli yhtä iso kaikilla maan fosforiluokilla ja fosforilannoituksilla. Nurmi kykeni ottamaan satoon riittävästi fosforia myös matalassa fosforiluokassa ja nollalannoituksella. Ilmeisesti perintöfosforia maassa oli riittävästi”, hän toteaa.
Nurmisadon laatuun fosfori teki eroja.
”Nurmen fosforipitoisuus reagoi sekä maan fosforitilaan että fosforilannoitukseen, mutta ei aina eikä aina samalla tavalla.”
Korkeampi maan fosforitila ja fosforilannoitus lisäsivät nurmen fosforipitoisuutta.
”Mutta onko tällä lisäarvoa, kun pitoisuus ei matalassakaan luokassa tai matalalla lannoituksella ole matala”, Termonen kysyy.
Ohra huomioitava nurmikierrossa
Koealalta lasketut fosforitaseet kertovat, että nurmikierrossa fosforia poistui sadon mukana keskimäärin tuplasti ohrasatoon verrattuna. Nurmisadossa fosforia poistui keskimäärin 31 kiloa hehtaarilta, ohrasadossa 17.
Termonen toteaa, että sallitut fosforirajat ovat taseiden mukaan aika hyvin kohdillaan.
”Matalassa fosforiluokassa tase on lievästi positiivinen, jos annetaan sallittu fosforimäärä. Keskimääräisessä luokassa sallitulla maksimilannoituksella tase on lievästi negatiivinen.”
Sekä ohralla että nurmella maan viljavuusfosforin määrä pieneni neljän koevuoden aikana nollalannoituksilla.
”Korkeassa fosforiluokassa nollaportaalla tultiin tosi nopeasti alas sekä nurmella että ohralla. Nurmella 40 fosforikilon lannoitus on ikään kuin pysäyttänyt tämän laskun ja vähän kääntänyt nousuun.”
Hän muistuttaa, että ohra on usein karjatilan nurmikierrossa mukana. Sen nurmesta poikkeava fosforitarve on syytä ottaa viljelyssä huomioon.
