Riittääkö vesi? – Asiantuntijat suosittelevat karjatilalle omaa jatkuvatoimista varasäiliötä
Sähkökatkoksiin varautumisesta on puhuttu paljon, mutta vesi voi olla vielä kriittisempi asia.
”Varautumista on vain se, mikä on varmistettu. Muu on toiveajattelua”, palopäällikkö Juha Turkulainen Kauhajoen paloasemalta toteaa.
Sähkökatkoihin, suunniteltuihin tai suunnittelemattomiin, varautumisesta on puhuttu paljon. Ja myös varauduttu: aggregaatteja löytyy.
Toisin on veden suhteen. Turkulainen sanoo, että harvalla on oikeasti edes riittävästi astioita, jos pitäisi varautua pidempään vesikatkoon.
”Kotieläintiloilla tilanne vaihtelee. Osa tiloista on varautunut hyvin, on omia vesisäiliöitä ja syöttöjärjestelmiä, mutta on sellaisiakin tiloja, jotka luottavat että vesi omassa kaivossa riittää.”
Takavuosina pelastuslaitos kirjaimellisesti pelasti tilanteen, toi vettä navetan nurkalle. Ilmeisesti riskejä ei tunnistettu.
Nyt on toisin.
”Periaate on että hädässä olevia autetaan, mutta isomman häiriön aikana vesikuormia on mahdoton viedä. Kalustoa ja porukkaa ei voi sitoa siihen”, Turkulainen toteaa.
Toinen ja painavampi peruste on veden laatu. Pelastuslaitos ei voi ottaa vastuuta veden laadusta.
Vettä on voitu ottaa luonnonvesilähteistä. Vaikka säiliöön vaihdetaan puhdas vesi, voi se olla siellä viikon, kaksi tai vaikka kuukauden. Pitkään seisovan vesi voi muodostaa bakteerikannan, joka on terveysriski.
”Meille sillä ei ole sammutustoiminnassa merkitystä. Bakteereita ei säiliöistä saa pois. Säiliöiden materiaali on sellainen, että sen desinfiointikin on hyvin hankalaa, toisin kuin esimerkiksi maitoautoissa.”
Häiriötilanteessa paine voi verkoston latvoilla olla huono
Miten pitkiä häiriöitä voi vesihuoltolaitoksella tulla? Kauhajoen Vesihuollon toimitusjohtaja Pekka Mäkinen kertoo, että vesijohtoverkossa olevilta tiloilta ei veden pitäisi loppua.
”Olemme varautuneet vesipumppaamoilla sähkökatkoihin. Suuremmilla vedenottamoilla on aggregaatit, samoin alavesisäiliöillä. Vain pienemmillä paineenkorotuspumppaamoilla niitä ei ole.”
Periaatteessa sähkökatkojen aikana vettä siis tulee joka puolella verkostoa, mutta latvoilla paine voi olla huonompi.
Sähkökatkojen aikana vesilaitos on ykkösprioriteetissa.
”Mutta jos vaikka ydinvoimala putoaa sähköverkosta pois, tehon tarve on niin valtava, että sitä ei voi pikaisesti kompensoida. Silloin isoja alueita on pimeänä. Jos valtakunnan sähköverkko kaatuu, sen ylösajo voi kestää jopa viikon.”
Siksi hänestä myös vesiasiaan pitää suhtautua vakavasti. Varautua.
Kauhajoen Vesihuollolla on suunnitelmissa hankkia 10 kuution säiliö ja pumput, joilla mahdollisten vesikatkojen aikana voi alueellisesti korvata verkostosta tulevaa vettä.
”Nyt meillä on kolmen kuution säiliö. Sillä ei paljoa vettä maatiloille jaeta”, Mäkinen toteaa.
Vastaavia järjestelyitä, isoja säiliöitä, on joillakin vesilaitoksilla, mutta vain harvoilla.
Miten maatilat sinun mielestäsi ovat varautuneet vesikatkoihin?
”Totuus on, että ainakaan pienemmät tilat eivät ole niihin varautuneet. Se tuntuu olevan ylimääräinen kustannus. Luotetaan vesilaitosten vedenjakelujärjestelmiin.”
Mäkinen suosittelee isoille tiloille omaa säiliöitä, jota käytetään koko ajan. Jos käyttää vain mahdollisen katkon aikana, veden laatu voi olla huonoa.
Erityisesti säiliö on tarpeen tiloilla, jotka sijaitsevat vesijohtoverkoston latvoilla, joilla veden paine voi valmiiksi jo olla pieni. Kun tila ottaa paljon vettä, verkoston paine pienenee oleellisesti.
Porakaivoa ei saa käden käänteessä
”Jos nyt tilaa porakaivon, menee sen poraaminen pitkästi ensi vuoden puolelle”, Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry:n toiminnanjohtaja Asmo Huusko sanoo.
Hän toteaa, että kaivoa ei välttämättä kannata mitoittaa niin, että eläimet saavat vettä 10 kuutiota tunnissa. Pienikin kaivo, joka tuottaa vettä hitaasti mutta vakaasti puskurisäiliöön kaivon yhteyteen, voi olla varautumisessa toimiva ratkaisu. Vettä säiliöstä pitää ottaa säännöllisesti, ettei synny mikrofilmikasvustoa.
”Karjatiloille on porattu 4,5-tuumaisiakin, mutta porattu sitten vain syvemmälle.”
4,5 tuumaa tarkoittaa, että sadan metrin pätkällä vettä on vajaa kuutio. 6,5 tuumaa tietää samalla matkalla kahta vesikuutiota.
Tuore tutkimus rengaskaivoista kertoo, että niitä on usein rakennettu virheellisesti. Jopa betonirenkaita on laitettu väärinpäin, ja pintavedet ovat päätyneet kaivoon.
Huonoimmillaan matalissa rengaskaivoissa voikin olla liki sadeveden laatuista vettä.
”Hyvästä porakaivosta saa raikasta ja puhdasta vettä tasaisesti vuodenajoista riippumatta. Porakaivo on rengaskaivoa varmempi tuoton ja veden laadun suhteen”, Huusko sanoo.
Hänellä on muutama vinkki porakaivon paikan valintaan.
”Tärkeintä sijoituksen kannalta on puhtaus. Kaivo sijoitetaan likakaivojen ja imeytyskenttien yläpuolelle tai toiselle puolelle tonttia, kauas öljysäiliöistä ja eläinsuojista.”
Paikan pitää olla sellainen, että porauskalustolla pääsee paikalle. Yläpuolella ei saa kulkea sähkölankoja, koska poraustorni nousee ylöspäin.
”Paikan valintaan vaikuttaa myös se, miten vesi otetaan käyttökohteeseen. Mökeillä esimerkiksi voi ottaa vettä kaivon päältä vesipostijärjestelmällä, mutta karjatilalla vesi pitää saada paineella navetan sisään.”
