Suunnitteluun ei voi käyttää liikaa aikaa, uuden navetan rakentaneet Ingmanit sanovat
Henri ja Ilona Ingmanin uusi robottinavetta on yli 2,4 miljoonan euron panostus tulevaisuuteen. Ratkaisujen lähtökohtana ovat eläinten hyvinvointi ja työn hallittavuus.

Henri ja Ilona Ingmanille Hämeenlinnan Iittalassa uuden robottinavetan rakentaminen oli ennen kaikkea päätös jatkaa ja kehittää maidontuotantoa pitkällä aikavälillä.
Yli 2,4 miljoonan euron investointi valmistui aikana, jolloin keskustellaan tämän tästä kustannuksista, koroista, energian hinnasta ja toimintaympäristön epävarmuudesta. Miten uskalsitte investoida?
”Kyllä investoida uskaltaa, kun tähän työhön on palo ja halu tehdä tätä”, pariskunta toteaa.
Uusi navetta on heillä pitkän harkinnan ja suunnittelun tulos. Ennen lopullisia ratkaisuja navetoita käytiin katsomassa eri puolilla Suomea. Jokaiselta tilalta haettiin ajatuksia omaan kokonaisuuteen.
”Suunnitteluun ei voi käyttää liikaa aikaa”, Henri Ingman korostaa.

Lähtökohtana Väinölän tilan investoinnissa on eläinten hyvinvointi. Siitä, samoin kuin omastakaan hyvinvoinnista, ei haluttu tinkiä.
”Nyt meillä on modernit ratkaisut lypsylehmille. Seuraavaksi voidaan katsoa muita rakennuksia ja niiden kehittämistä.”
Ingmanien tavoitteena on muun muassa kasvattaa poikimakertojen määrää, sujuvoittaa työtä ja hallita entistä paremmin omaa työmäärää. Oma jaksaminen on tärkeä arvo.
Kaikki lähtee parsien mukavuudesta
Kun puhutaan eläinten hyvinvoinnista, Henri Ingman esittelee ensin parret. Makuuparsissa on 50-millinen pehmuste ja sen päällä parsimatto.

Huomiota kiinnitettiin myös kulkuväyliin. Käytäville asennetut kumimatot vähentävät liukastumisia ja tekevät liikkumisesta lehmille miellyttävämpää.
”Raaka betoni kuluttaa kovasti sorkkia”, hän toteaa.
Parsien jälkeen katse siirtyy poikimaosastoon, jota hän pitää yhtenä navetan tärkeimmistä ratkaisuista. Kestokuivitettu poikimaosasto tarjoaa lehmille rauhalliset olosuhteet poikimiseen ja jättää mahdollisuuden myös vasikoiden vierihoitoon tulevaisuudessa.

Uudessa navetassa eläinten arki muuttuu myös lypsyn osalta. Kaksi lypsyrobottia mahdollistaa vanhaa parsinavettaa tiheämmän lypsyrytmin.
”Nyt pyritään siihen, että olisi keskimäärin reilu kolme käyntiä päivässä.”
Työtehokkuutta parantaa esimerkiksi rehunsiirtäjä Juno, joka siirtää rehua lehmien ulottuville pitkin vuorokautta.

Yksittäisistä ratkaisuista muodostuu kokonaisuus, jonka Ingman uskoo näkyvän sekä eläinten että yrittäjien arjessa.
”Tämä tähtää vahvasti eläinten hyvinvointiin ja sitä kautta meidän ihmisten hyvinvointiin.”
Toimiva kokonaisuus rakentuu myös pihalla
Ingmanien mielestä toimiva maidontuotanto ei synny pelkästään navetan sisällä. Investoinnin yhteydessä rakennettiin kaksi lieteallasta, joiden yhteistilavuus on noin 5 000 kuutiometriä. Sen sijaan laakasiiloista luovuttiin.
”Tehdään sen verran iso asfalttikenttä, että saadaan siihen toteutettua säilörehukenttä. Laakasiilo on laakasiilo. Asfalttikenttä mahdollistaa monta muutakin juttua.”

Piha-alueiden suunnittelussa huomiota kiinnitetään erityisesti liikennejärjestelyihin, hygieniaan ja kokonaisuuteen. Eläinten, rehujen ja ulkopuolisen liikenteen halutaan kulkevan eri reittejä.
”Managementin täytyy olla kunnossa myös pihapiirissä”, Henri Ingman sanoo.
”Korostamme elintarvikehygienian merkitystä. Asfaltti navetan ympärillä pitää esimerkiksi jyrsijät loitolla. Eläinliikenne ja muu liikenne ei risteä.”
Rakennusvuosi opetti
Ennen uutta navettaa arki toimi monen rakennuksen ja järjestelyn varassa. Tilalla puhuttiin vaihtolehmähommasta.
”Kun ollaan kasvatettu karjakokoa, kaikki eivät mahdu samaan navettaan. Meillä on sitten muita rakennuksia, mistä ne käyvät lypsyllä. Se on kyllä työlästä”, Henri kuvailee.
Kun tähän päälle otettiin vielä uuden navetan rakentaminen, työmäärä kasvoi melkoiseksi. Pariskunta kuvaileekin rakentamisvuotta rankaksi.

”Kyllä tässä on työllistetty 150 pinnaa.”
Pariskunta on jakanut vastuuta niin, että Henri on keskittynyt pääasiassa rakentamiseen ja Ilona karjanhoitoon. Tilalla on myös oppisopimuksella työskentelevä työntekijä. Perheen pieni lapsi on tuonut arkeen omat järjestelynsä, ja lomituspalveluista saatu apu on ollut tarpeen.
”Kaikki vuosilomat ja muut on käytetty tähän väliin”, Ilona Ingman kuvaa.
”Paljon ollaan ulkoistettu tekemistä. Koneurakointia on käytetty paljon hyväksi tänä vuonna”, Henri jatkaa.

Rakennuttaminen oli yrittäjäparille uusi kokemus. Rakennusvuoden aikana vastaan tuli jatkuvasti pieniä ja suurempia yllätyksiä.
”Päivittäisten haasteiden lisäksi kaikki oli meille uutta ja tuntematonta”, he kuvaavat.
Kustannusarvio laadittiin hieman yli 2,4 miljoonaan euroon. Lopullinen tulee menemään hintsun verran ylitse, Henri arvioi.
Jälkikäteen pohdittuna suurin oppi liittyy edelleen suunnitteluun. Sen tärkeyttä pariskunta korostaa ja toteaa, ettei suunnitteluun voi käyttää liikaa aikaa. Henri sanoo, että esimerkiksi kalustevalinnoissa olisi ollut vielä vaihtoehtoja harkittavana. Myös varusteluun olisi voinut panostaa enemmän, jos budjetti olisi antanut myöten.
”Olisi voitu varustella vielä lisää. Osa investoinnista jää vielä ensi keväällekin.”
Kompromisseista huolimatta Ingmanit ovat tyytyväisiä uuteen navettaansa.
”Meillä on omasta mielestä oikein hyvällä tasolla tää homma.”
Seuraava vaihe alkaa nyt
Uudessa navetassa on varauduttu myöhempään laajentamiseen, mutta nyt katse on kokonaisuuden käyttöönotossa ja hiomisessa.
Karjamäärän kasvattamisesta puhutaan tulevaisuuden yhteydessä varovasti. Peltopinta-ala asettaa omat rajansa, eikä yrittäjillä ole tavoitteena kasvattaa eläinmäärää hinnalla millä hyvänsä.

”Määrä ei ehkä korvaa laatua.”
Maidontuotannon tulevaisuuteen Henri Ingman suhtautuu luottavaisesti. Suomalaisen maidontuotannon vahvuutena hän pitää hintakehityksen suhteellista vakautta.
”Ihmiset tarvitsevat ruokaa. Kyllä meillä töitä riittää.”
Vaikka rakentaminen on ollut raskasta, investointipäätös olisi nyt edelleen sama.
”Kyllä me ihan ehdottomasti lähdettäisiin rakentamaan. Ei siitä ole kysymystäkään.”