Ohran riviväliin kylvetty syysrypsi on hyvässä kasvussa
Tähän mennessä tämä on ollut onnistunut koe. Kylvö onnistui, rikkatorjunta onnistui, puinti toimi. Rypsiä on joka puolella, Mikko Kaase tuumii.
Kerroimme kesäkuussa, kuinka somerolainen Mikko Kaase kylvi 4.6. syysrypsiä Amidala-ohran riviväleihin automaattiohjauksen avulla. Ohra oli kylvetty 10.-11.5.
Kaase torjui ohrasta rikkakasvit Pixxaro EC:llä ennen rypsin kylvöä, 29.5.
Syysrypsin kylvö suojaviljaan on uusi vanha ajatus. Sitä testattiin jo 50-60-luvuilla, ja viime vuosinakin moni on kokeillut, yleensä hajakylvönä pintaan. Suojaviljakylvössä ongelmana on löytää sopivia rikkakasvien torjunta-aineita, jos suojavilja on kylvetty samaan aikaan.
Kaasen ideana on hyödyntää nykyteknologiaa. Samalla tarkoitus on löytää sopivat siemenmäärät niin ohrasta kuin rypsistäkin. Siksi hän kylvi ohraa 200, 225, 250, 275 tai 300 kiloa hehtaarille. Jokaista ohramäärää hän kylvi joko jokaisesta vantaasta tai vain joka toisesta vantaasta. Vaikka riviväli oli harvempi, siemenmäärä oli sama. Koeala on noin kymmenen hehtaaria.
Syysrypsin määrä oli 120 kappaletta itävää siementä neliölle.
Heinäkuussa lohkolla pidetyssä pellonpiennarpäivässä Kaase totesi, että rypsi olisi pitänyt päästä kylvämään viikkoa aiemmin. Ohra oli niin kovassa kasvussa, ettei rypsi ehtinyt kauaakaan kasvaa ennen kuin jäi liian aikaisin varjoon.
Koska kevät oli kuiva, rikkakasvit taimettuivat hitaasti. Ohran rikkatorjuntaa piti myöhästyttää, ja se johti myös rypsin kylvön myöhästyttämiseen.
Neljän tonnin ohra
Ohran sato oli Kaaselle pettymys.
”Se näytti kuuden tonnin ohralta, mutta oli neljän tonnin ohra.”
Samanlainen kokemus hänellä on muiltakin viljoilta viime kesänä: ei katastrofivuosi, mutta kasvustot lupailivat enemmän kuin loppujen lopuksi satoa tuli.
”Satoa vei alkukesän kuivuus ja kuumuus. Tässä tautipaine oli kova, oli verkkolaikkua. Ja tuntui etteivät kaikki jyvät täyttyneet, oli pieniä jyviä. Sato on monen tekijän summa”, Kaase sanoo.
Suojaviljaohran puinti sujui hyvin.
”Siellä missä ohra oli kylvetty joka vantaasta, rypsi oli niin pientä ettei ollut mitään ongelmaa. Joka toisen vantaan kylvössä ja siellä missä vilja oli muutenkin huonompaa, rypsi oli saanut enemmän valoa ja kasvanut lähes ohran korkuiseksi.”
Pitkän rypsin myötä puimuriin tuli paljon lehtimassaa ja joutui puimaan ylhäältä. Ränsistyneet ohrat eivät tulleet mukaan vaan jäivät peltoon.
Pellossa on nyt jonkin verran jääntiviljaa. Rikkakasveja on yllättävän vähän, Kaase toteaa. Vähän pillikettä ja savikkaa, mutta ei ongelmaksi asti.
Kun valoa on, rypsi on rehevää
Rypsi on nyt kasvanut vaihtelevasti. Osa on rehevän vihreää, osassa näkyy ohran sänki, mutta rivivälit ovat täynnä rypsiä.
”Huonossa kohdassa rypsi ei ehkä itänyt ollenkaan, oli niin kuivaa. Tai sitten rypsi on itänyt, mutta kirpat ovat vikuuttaneet pientä tainta ja se on kuollut”, Kaase toteaa.
Syyskuun puolivälissä tehdyn taimilaskennan mukaan rypsiä on 30-80 kappaletta neliöllä. Tiheimmin niitä on loogisesti niissä kaistoissa, joissa myös syysrypsi kylvettiin joka toisesta vantaasta.
Kesällä hän ajatteli, että siellä missä ohraa on kylvetty 300 kiloa hehtaarille eli 520 kappaletta neliölle, ohra on niin tiuha, ettei rypsi sieltä tule.
Nyt mielipide on vähän muuttunut.
”Kun ohra valmistui, rypsi sai enemmän valoa ja lähti kasvuun. Rypsi kasvaa hyvin sielläkin, missä oli iso ohran siemenmäärä.”
Kaase arvioi nyt, että ohran oikea siemenmäärä on jossain 200 ja 300 kilon välissä, eli 350 ja 520 kappaleen välillä neliöllä.
Rypsin kehitysasteessa on odotetusti aikamoinen ero joka vantaasta ja joka toisesta vantaasta kylvetyissä kaistoissa. Kun ohraa on kylvetty joka vantaasta, rypsi on pientä verrattuna joka toisen vantaan kylvöön.
Kaase pelkäsi etukäteen, miten ohran olki haittaa rypsiä. Ongelmaa ei tullut, koska rypsi oli niin pitkää, että ohran joutui puimaan pitkään sänkeen.
Olisi voinut kylvää syvempään
Puinnin jälkeen Kaase on torjunut kasvustosta jääntiviljan. Samassa yhteydessä hän ajoi lohkolle hivenseosta.
”Muuta lannoitusta en ole tehnyt. Nykyisissä kerääjäkasviehdoissa on, ettei syksyllä kerääjäkasvia saa lannoittaa. Demonstroin samalla tässä sitä.”
Huomautettakoon, että syysrypsi ei nykyisten ehtojen mukaan ole sallittu kerääjäkasvi. Alan toimijat tekevät työtä sen eteen, että rypsi kerääjäkasvilistaan lisättäisiin.
Koska rypsit ovat hyvin eri kokoisia, hän ei aio levittää kasvunsäädettä.
Kaase sanoo, että jos olisi tiennyt säät etukäteen, hän olisi kylvänyt syysrypsin hiukan syvempään, lisännyt vannaspainoa. Muuten riviväliin kylvö onnistui hyvin.
Ohralajike voisi olla Amidalaa aikaisempi. Nyt puinti osui elokuun 26. päivään. Jos ohran olisi voinut puida aikaisemmin, rypsi saisi aiemmin valoa ja sillä olisi syksyllä enemmän aikaa kasvaa.
Kaasen on tarkoitus toistaa koe ensi keväänä viereisellä lohkolla. Ohran siemenmääriä tulee vähemmän, mutta mukaan tullee lannoitus- ja syksyn kasvunsäädekokeita.
Tämän lohkon kasvustolle ei ensi kesänä ole hyväksyttyjä rikkakasviaineita. Viime keväänä oli vielä Matrigon, mutta ensi keväänä sitä ei ole.
”En usko että tasaisiin kohtiin tulee ongelmia. Aukkopaikkoihin rikkakasveja varmasti tulee ja niiden kanssa on vain pärjättävä.”
Syysrypsin viljelyyn on kaivattu uutta buustia. Tämä koe jatkuu ensi kesänä rypsin puintiin ja taloudellisiin laskelmiin saakka.
Ohrassa satoeroja oli, mutta suurimmat erot olivat joka vantaasta ja joka toisesta vantaasta kylvettyjen välillä. Joka vantaan ohra tuotti neljä tonnia, joka toisesta kylvetty 500-800 kiloa vähemmän.
Kaasen kylvö on osa Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanketta, jossa osatavoitteena on syysöljykasvien talvehtimisen parantaminen ja uusien viljelymenetelmien kehittäminen.
