Uusi mahdollisuus syysrypsille? Mikko Kaase testaa sen kylvöä suojaviljaan automaattiohjauksen avulla

Mikko Kaase kylvi Somerolla Kaurasen tila Oy:n pellolla syysrypsiä kesäkuun neljäntenä päivänä. Pellolla Amidala-ohra oli hyvässä kasvussa. Se oli kylvetty toukokuun 10.-11. päivä.

Kyseessä oli uudenlainen ajatus syysrypsin kylvöstä suojaviljaan.

”Uusi vanha ajatus. 50-60-luvuilla tätä testattiin ja viime vuosinakin moni on kokeillut, mutta nyt kylvän uudella tavalla. Suojaviljakylvössä on ollut ongelmana löytää sopivia rikkakasvien torjunta-aineita, jos suojavilja on kylvetty samaan aikaan. Tämä on ruiskutettu viitisen päivää sitten”, Kaase kertoo.

Hän kylvää rypsiä automaattiohjauksen avulla ohran riviväleihin. Rypsi saa kylvökoneella vedettynä hyvän maakosketuksen, paremman kuin huiskalla pintaan kylvettynä tulisi.

”Aika lailla keskelle riviä rypsi menee, vähän maata päälle”, Kaase toteaa rapsuttaessaan kylvöriviä.

Hän on siirtänyt rypsin kylvössä ajolinjat traktorin tietokoneella seitsemän senttiä sivuun ohran ajolinjoista.

”Vähän piti peruutella, kun lähti ensimmäistä vetoa vetämään, mutta hyvin menee”, hän toteaa.

Mikä on oikea ohran tiheys?

Kaasen kylvö on osa Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanketta, jossa osatavoitteena on syysöljykasvien talvehtimisen parantaminen ja uusien viljelymenetelmien kehittäminen. Tämä osuu hyvin siihen kategoriaan.

Ohra on kylvetty 8-metrisellä koneella viiteen eri tiheyteen. Sitä meni 200, 225, 250, 275 tai 300 kiloa hehtaarille. Jokaisesta tiheydestä vedettiin neljä koneenleveyttä, kaksi kylväen jokaisesta vantaasta, kaksi kylväen vain joka toisesta vantaasta. Vaikka riviväli oli harvempi, siemenmäärä oli sama. Koeala on noin kymmenen hehtaaria.

Arrivée-syysrypsiä Kaase kylvää nyt kolme kiloa hehtaarille, 120 kappaletta itävää siementä neliölle. Syysrypsin kanssa menee 60 kiloa DAP:ia.

Ajatus on, että tämän kesän koetulokset kertoisivat optimaalisen ohran siemenmäärän ja tiheyden. Ensi kesänä tutkimusta jatketaan erilaisilla rypsin siemenmäärillä.

Lannoituksena ohra sai 30 kuutiota sian lietelantaa ja 150 kiloa Y25:ä.

Rikkakasvit ohrasta on torjuttu Pixxaro EC:llä. Rikkaruiskutuksen yhteydessä annettiin Kinsidro grow+- biostimulantti, mangaania ja magnesiumsulfaattia.

”Pixxarossa on tehoaineena arylex ja fluroksipyyri. Ne ovat lehtivaikutteisia, eli ei pitäisi olla mitään maavaikutteista”, Kaase sanoo.

Somerolla vettä on tullut mukavasti. Noin sentin kuivan kerroksen alla on kostea maa. Rypsin pitäisi itää nopeasti ja päästä hyvään kasvuun.

Sitä Kaase toivookin: että rypsi lähtisi kovaan kasvuun ennen kuin se jää ohran alle varjoon. Siksi rypsi myös on kylvetty keskelle riviä, mahdollisimman valoiseen paikkaan.

”Vähän olisi voinut rypsin kylvää aiemmin, mutta myöhästytin sitä, että sai rikkoja itämään. Eikä kuivaan olisi ollut mitään järkeä kylvääkään. Nyt on aika optimaalinen kosteus.”

Kasvinsuojelu molemmille lajeille optimaaliseksi

Kun alkukesä on ollut näin kuiva ja lämmin, todennäköisyys aikaiselle ohran puinnille on suuri. Kaksitahoisen Amidalan kasvuaika on 96 päivää.

Kaase pohtii, että niissä kaistoissa joissa ohra on kylvetty joka toisesta vantaasta, rypsi kasvaa todennäköisesti enemmän kuin joka vantaasta kylvetyssä ohrassa.

”Ohran tautiaineeksi meinattiin Juventuksen ja strobiluriinin sekoitus. Juventus on samalla kasvunsääde rypsille.”

Rypsi ei saisi kasvaa niin isoksi, että se haittaisi ohran puintia.

”Ohraa täytyy seurata kasvukauden mukaan, pitääkö laittaa korrensäädettä. Tärkeää on, ettei suojavilja mene lakoon.”

Kaase toteaa, että jos rypsiin tulee kirppoja, ne ruiskutetaan. Vanhoissa kokeissa etanat ovat olleet riesana, joten hän on varautunut ajamaan myös etanarakeita.

Rypsin ei pitäisi vaikuttaa ohran satoon

”Antti Tuuloksen väitöskirjan mukaan rypsillä ei pitäisi olla negatiivisia vaikutuksia ohran satoon. Toki sato-odotus joka toisen vantaan kylvöistä on totta kai pienempi”, Kaase sanoo.

Rypsin sato-odotuksista on tässä vaiheessa vaikea sanoa yhtään mitään. Kaase toteaa, että jos tällä menetelmällä pääsisi syysrypsillä kahden tonnin hehtaarisatoon, voisi olla tyytyväinen.

”Perustamiskustannus on tässä pieni. Tähän ei saa kerääjäkasvitukea, mutta jos se joskus olisi mahdollista, tämä voisi olla houkutteleva vaihtoehto.”

Uusi kylvöikkuna

Kaase kylvää tässä vanhempiensa Matti ja Arja Kaasen tilan peltoja. Hän toimii itse Apetitilla kehitysasiantuntijana.

”Syysrypsin viljelyalassa iso ongelma on, ettei syksyllä ole vapaata peltoa. Syksyllä on myös paljon muita kiireitä. Tällä menetelmällä kylvöikkunaa voisi siirtää.”

Kasviksi on valittu nimenomaan syysrypsi siksi, ettei sen kasvupiste nouse niin kuin rapsilla.

Kaase kertoo kokeen tehdyn niin, että tuloksena voisi antaa valmiin paketin muillekin, jotka haluavat uutta menetelmää yrittää. Automaattiohjaus yleistyy koko ajan, mahdollisuuksia samaan on muillakin.

”Myös kasvinsuojelu on suunniteltu niin, että homman pitäisi onnistua.”

Syksyllä ohran puinnin jälkeen lasketaan rypsin taimimääriä. Sama laskenta tehdään ensi keväänä, ja rypsin puinnin jälkeen on tarkoitus laskea kannattavuuksia.

Ilmeisen tärkeää ohran puinnissa on saada puintisilppu hienoksi, ettei se tukahduta rypsiä. Ohran sängen Kaase ajattelee suojaavan rypsiä kevään pakkasilla

”Etelässä ei syysrypsiä juurikaan viljellä. Ehkä tällä tavalla sille saisi paikkansa täälläkin.”

Sato on ykkösjuttu

Mikko Kaase sanoo, että öljykasvien viljelyn kannattavuudessa satotasojen kasvattaminen on ykkösjuttu.

”Keskisato on tosi huono. Kun sen saisi edes kahden tonnin paremmalle puolelle”, hän toivoo.

Jos syysrypsin kylvö suojaviljaan osoittautuu toimivaksi, alalle saadaan ehkä kaivattua uutta buustia.

Kaurasen tilalla peltoa on noin 430 hehtaaria. Tilalla on emakkosikala. Pelloilla kasvaa öljyhamppua, hernettä, ohraa, kauraa, kuminaa, syysvehnää, ruisvehnää, syysohraa ja syyrapsia.

”Syysviljapainotteiseen viljelykiertoon mennään. Nyt syyskasveja on noin puolet”, Kaase kertoo.

Syysohra talvehti tilalla hyvin, mutta keväällä siltä loppui vesi eikä se pensonut toivotutusti. Sen jälkeen on tarkoitus kylvää syysrapsi.