anna-kaisa
Anna-Kaisa Salovaara kuvattuna Aganos-syysrapsissa.

Syysöljykasvit kasvavat kylvövuonna on pitkään, joten ne tarvitsevat riittävän kylvölannoituksen

Öljykasvit tarvitsevat energiaa öljyn tuottamiseen. Siksi fosforilannoitukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

”Syysöljykasvien lannoittaminen on vapaata sillä tavalla, että on kokonaismäärä ja saa määrittää, miten typen jakaa syksyn ja kevään välillä”, Yara Suomen kehitysagronomi Anna-Kaisa-Salovaara totesi VARPSI-hankkeen (Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen) pellonpiennartilaisuudessa Somerolla.

Ehdollisuuden oppaaseen kirjattu kokonaismaksimi syysöljykasveille on kivennäismaalla 200 typpikiloa hehtaarille, eloperäisellä maalla 160 kiloa. Syksyllä kylvössä annettava typpilannoitus vähennetään maksimista.

”Jos esimerkiksi syksyllä antaa 50 typpikiloa, seuraavana keväänä saa antaa vielä 150 tai 110 typpikiloa. Kylvölannoitusmäärän ja kevätlannoitusten jakamisessa on siis liikkumavaraa. Fosforirajat on toki huomioitava”, Salovaara sanoo.

Paksumpi juurenniska ja lisää lehtiä

Västankvarnin tutkimusasemalla Inkoossa perustettiin viime syksynä typpilannoituskoe, jossa kylvölannoituksen typpimäärä oli 30, 50 tai 70 kiloa hehtaarille. Valitettavasti koe ei talvehtinut, joten satotuloksia siitä ei saada.

”Kun kylvölannoituksen typpimäärä kasvoi, myös fosforin ja kaliumin määrät kasvoivat. Syksyn mittauksissa havaittiin, että kahdella isommalla lannoitusmäärällä rapsin juurenniska oli paksumpi ja lehtiä oli enemmän kuin pienimmällä lannoituksella”, Salovaara kertoo.

Tavoitteena syksyllä on tietysti saada aikaiseksi vahva kasvusto, joka on valmis talveen ja tulevaan kevääseen.

”Syysöljykasvit kasvavat syksyllä niin pitkään, että lehtilannoitus voi toimia. Kun syysviljojen lehtipinta-ala alkaa olla tarpeeksi iso, kasvukautta ei ole jäljellä niin paljoa että lehtilannoitus ehtisi vaikuttaa, mutta syysöljykasveilla tilanne on toinen. Monihivenseokset, jotka vaikuttavat pidempään, ovat hyvä valinta”, Salovaara toteaa.

Hänen mukaansa Baltiassa syysöljykasveille tehdään syksyllä yleisesti lehtilannoitus, käytetään YaraVita Brassitrel Pro -tyyppistä monihiventä ja lisätään vielä booria.

Syysöljykasvien perustamiseen käy myös karjanlanta, jota tarvittaessa täydennetään NPK-lannoksella.

Atfarmin toimivuus riippuu talvehtimisen tasaisuudesta

Suomessa jotkut käyttävät kevätlannoituksen optimoinnissa ruotsalaista Typpivaakaa. Siinä kevään typpilannoitusmäärä pohjautuu syksyllä punnittuun lehtimassaan ja alkukesän aikana mineralisoituvaan typen määrään.

”Atfarmia voi hyödyntää täsmälannoituksessa myös jonkun verran. Naapurimaissa sitä käytetään niin, että lannoitus perustuu syksyn biomassakarttaan. Suomessa talvet ovat epävarmempia, joten se voi ohjata lannoitusta väärin, ja siksi emme sitä aina suosittele. Mutta jos kasvusto on talvehtinut tasaisesti ja löytyy hyvä kartta, sen hyödyntäminen voi olla hyvä ratkaisu.”

Keväällä muutakin kuin typpeä

Kevätlannoitus syysöljykasveille tehdään mahdollisimman aikaisin. Salovaaran mukaan lannoite voi viljoista poiketen olla NPK-tuote.

”Fosfori, kalium ja rikki ovat öljykasveille todella tärkeitä. Öljyn tuottaminen vaatii kasvilta energiaa, siksi fosforia on hyvä olla mukana. Kaikki lisätty fosfori ei välttämättä mene samalla kasvukaudella käyttöön, mutta viljavuuden kannalta on tärkeä pitää maan fosforipitoisuudesta huolta.”

Jos fosforille ei ole tarvetta, ensimmäisessä kevätlannoituksessa kannattaa käyttää runsasrikkistä tuotetta. Rikkisalpietari käy myös toiseen lannoitukseen, jos jakaa lannoituksen.

”Toinen vaihtoehto lisälannoitukseen varrenkasvun alkuvaiheilla on YaraVita Nitrabor. Silloin kasvu on nopeaa, ja nitraattityppi tulee nopeasti kasvin käyttöön. Lisäksi se sisältää booria vähän reilummin. Se tukee kukkivan öljykasvin kukintaa.”

Hivenlehtilannoitteita on Salovaaran mukaan hyvä lisätä ruiskutusseoksiin. Jos rikistä jää vajausta, sitä voi lisätä lehtilannoitteena. Rikin ja typen suhteen olisi hyvä olla viiden suhde yhteen.

Hänen mukaansa on havaintoja myös siitä, että mangaanilla on saatu parannettua öljypitoisuutta ainakin silloin, jos maan mangaanileimat ovat punaisella.

”Meillä YaraVita Brassitrel Pro on sellainen tuote, jossa on öljykasville räätälöidyt hivenet. Magnesium tukee yhteyttämistä ja kannattaa myös pitää mielessä.”

Syysrypsi ohran rivivälissä onnistuu

Pellonpiennarpäivä pidettiin pellolla, jossa Mikko Kaase testaa syysrypsin kylvöä ohran riviväliin automaattiohjauksen avulla. Kaase on Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö, joka testaa asiaa vanhempiensa Matti ja Arja Kaasen tilan pellolla.

”Menetelmä toimii”, hän toteaa.

Viime keväänä ohran rikkatorjunnan jälkeen hän kylvi rypsin riviväliin. Vieressä oli pelkkää ohraa, ja satoero oli sen hyväksi 500-700 kiloa hehtaarilta. Sen verran rypsi haittasi ohraa.

Teknisesti myös ohran puinti onnistui hyvin, ja syysrypsi lähti sen jälkeen hyvin kasvuun. Vielä maaliskuun alussa kasvusto oli tasaisen hyvä, mutta maaliskuun lopun kovan hallayöt tekivät tuhoja.

”Rypsi ehti kasvattaa todella ison juuren, siellä oli hyvin ravinteita ja kun tuli ensimmäiset lämpimät päivät, se lähti kasvuun ja karaistuminen hävisi. Eniten kuoli isoja rypsiyksilöitä”, Kaase toteaa.

Lohkolla näkee myös vesitalouden merkityksen: notkopaikasta rypsi on hävinnyt kokonaan.

Syysrypsi tai -rapsi käy kerääjäkasviksi

Viime talvena kerääjäkasvisäännöksiä muutettiin niin, että kerääjäkasviksi sopii nyt lähes mikä tahansa viljelykasvi hamppua lukuun ottamatta. Kerääjäkasviksi sopii siis esimerkiksi syysöljykasvi.

RypsiRapsi-foorumi oli aktiivisesti lobbaamassa asiaa, ja siinä hyödynnettiin esimerkiksi tätä koetta.

Ohran rikkatorjunnan lisäksi tälle rypsille ei ole käytetty mitään herbisidejä, koska vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

”Ehdottomasti tämä olisi tarvinnut Korveton nyt keväällä. Toivottavasti sille saadaan minor use-lupa myös syysrypsille. Sitäkin asiaa RypsiRapsi-foorumi ja VARPSI-hanke yrittävät edistää”, Kaase sanoo.

Korvetto on hyväksytty leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan syysrapsilta keväällä.

Kaase jatkaa syysrypsin kylvöä ohran aluskasviksi tänä kesänä samalla tekniikalla.

”Sinne on tulossa nyt kasvunsäädekokeita, yritetään saada rypsin kasvutapa enemmän voikukkamaiseksi, että se menisi pitkin maata, ettei nostaisi kasvupistettä ja talvehtimisedellytykset paranisivat”, hän kertoo.

Lohkolle on myös tulossa lannoitus- ja biostimulanttikokeita.

Teksti ja kuvat: Saara Liespuu

Vastaa

JOKO LUIT NÄMÄ?

Lisää artikkeleita
Yleistä
AGRImedia

Käytämme sivustollamme evästeitä.

Välttämättömät evästeet ovat sivuston ja sen toiminnan kannalta välttämättömiä.

Analytiikkaan liittyvät evästeet mahdollistavat sivuston käytön tilastoinnin ja seurannan, ja tarjoavat sivuston jatkokehittämiselle tarpeellista informaatiota, mutta eivät ole sivuston ja sen toimintojen kannalta välttämättömiä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat agrimedia.fi -palvelun toiminnan kannalta olennaisia ja ilman niitä palvelu ei toimi.

Välttämättömiä evästeitä käytetään palvelun maksumuurin toteuttamiseen.

Analytiikka ja mainonnan personointi

Käytämme palvelun kehittämiseen ja mittaamiseen Google Analyticsia. Tietoja ei voida yhdistää yksittäiseen käyttäjään.