Yksi sadekuuro riittää pärskäyttämään sienitaudin itiöt lehdeltä toiselle.
Viime kesän säät ja rehevät kasvustot suosivat viljan tauteja. Niiden saastuttamaa sänkijätettä on nyt paljon pelloilla, jos tautitorjuntaa ei tehty viime kasvukaudella tai torjunnan teho loppui kesken, Hannes Höykälä BASF:lta sanoo.
Kertakäsittely vai jaettu tautitorjunta?
”Moni viljelijä voi parantaa satoa ja kannattavuutta käyttämällä tautiaineita”, BASF:n Sirke Mahkonen toteaa.
Keskeiset tautitorjunnan päätökset tehdään usein jo ennen näkyviä tautioireita. Hyvän satopotentiaalin kasvustossa varhainen tautitorjunta on sadon arvon suojaamista, ei lisäkustannus.
Ohralla yhden ruiskutuksen taktiikka myöhästetyn rikkatorjunnan yhteydessä eli korrenkasvun alussa parantaa kokeiden mukaan viljelyn tuottavuutta selvästi verrattuna siihen, ettei torju tauteja ollenkaan tautipainetta omaavassa kasvustossa.
”Se antaa myös turvaa, jos ruiskutusolosuhteet menevät haastaviksi myöhemmin, eikä esimerkiksi sateiden takia pääse enää ruiskuttamaan. Pitkä suoja on jo annettu”, Mahkonen sanoo.
Usein kokeissa lippulehtivaiheen käsittely on tuonut ohrasta paremman sadon kuin korrenkasvun alussa tehty käsittely. Jos tautipaine on kova jo aikaisin, taudit runtelevat kasvustoa ja leviävät pitkälle, ei pelkkä lippulehtivaiheen ruiskutus pelasta kasvustoa.
Kertakäsittely aikaisin, myöhään tai jaetun torjunnan taktiikan valinta perustuu tautibiologiaan, infektion ajoitukseen ja riskienhallintaan. T1-vaiheen ruiskutus tehokkaalla BASF:n valmisteella pysäyttää varhaiset taudit ja antaa pitkän tautisuojan.
Sadonmuodostuksen kannalta kriittistä on pitää myöhäiset kasvinosat tehokkaasti yhteyttämässä. Siksi T2-ruiskutuksella saa usein isomman sadon.
”Sillä vaikutetaan eniten sadon määrään jyväkoon kasvamisen kautta, mikä luonnollisesti parantaa sadon laatua. Aikaisen vaiheen tautisaastunta karsii satokomponenteista jyvämäärää”, Höykälä kertoo.
Kahden ruiskutuksen strategiassa yhdistyy varhainen lehtien suojaus sekä kriittinen ylälehtien ja tähkän suojaus. Siksi sillä saadaan aikaan isoin satopotentiaali.
Jos päätyy yhteen ruiskutukseen T1-vaiheessa, kasvusto tarvitsee ison annoksen tautiainetta, esimerkiksi vähintään Priaxor 0,75 l/ha, Revytrex 0,85 l/ha tai Revystar XL 0,9 l/ha, jotta tautisuoja on pitkä ja riittää paremmin isommaksi kehittyvälle kasvustomassalle.
Peittävyydestä ei voi tinkiä
BASF:n Revysol (triatsoli) ja Xemium (SDHI-ryhmä) -tehoaineiden vahvuus – hyvien tautientorjuntaominaisuuksien lisäksi – perustuu niiden poikkeuksellisen hyvään liikkuvuuteen kasvissa. Ne leviävät tehokkaasti käsitellyn kasvinosan sisällä ja kulkeutuvat myös uusiin kasvinosiin. Tämä varmistaa torjunnan onnistumisen, vaikka käyttäisi pientä vesimäärää.
Perinteiset tautien torjuntakokeet tehdään Suomessa 200 litran vesimäärällä.
”Silloin heikomminkin liikkuvalla tuotteella saa helpommin kilpailukykyisiä tuloksia. Moni kuitenkin haluaa tehostaa ruiskutusta ja käyttää pienempää vesimäärää. Silloin valmisteen valinta korostuu erityisesti. Nämä tuotteet toimivat tutkitusti Suomen olosuhteissa loistavasti pienilläkin, 100 l/ha, vesimäärillä.”
Suunnitteletko vielä viljojen ruiskutusohjelmaa tälle kaudelle? Vieraile sivuillamme!