Pohjolan Jyväjemmari ja Boreal tiivistävät yhteistyötä: ”Haluamme alueen viljelijöille mahdollisimman hyviä lajikkeita”
Yhteistyöllä tavoitellaan entistä paremmin alueelle sopivia lajikkeita. Samalla halutaan vahvistaa viljelijöiden roolia osana kasvinjalostusta.
Peltosiemen-ketjuun kuuluva kiuruveteläinen siemenpakkaamo Pohjolan Jyväjemmari ilmoitti kesällä tiivistävänsä yhteistyötä kasvinjalostajan kanssa.
”Täällä on isoja karjatiloja, jotka käyttävät tuhansia kiloja nurmisiementä. Se kiinnostaa tietysti jalostajaa. Yhteistyössä Boreal Kasvinjalostus, me ja viljelijät haluamme tuottaa lähellä mahdollisimman hyviä nurmisiemeniä. Sitä yhteistyöllä haetaan”, Pohjolan Jyväjemmarin yrittäjä Matti Lappalainen sanoo.
Jyväjemmari on Kiuruvedellä ja ympäristössä merkittävä siemenpakkaamo yli tuhannen hehtaarin siementuotantoalallaan. Pakkaamolla on 41 siementuottajaa, josta Matti, Anna ja Paavo Lappalaisen tila on yksi.
Siemenalasta noin puolet on nurmella, toinen puoli viljalla. Kolmasosalla pinta-alasta tuotetaan luomusiementä.
Haussa parhaat siemenseokset
”Joku rehunurmi voi olla 5–6 lajin seos, ja siihen halutaan vielä lisää lajikkeita. Tässä yhteistyössä kuullaan käyttäjien kokemuksia, kokeillaan uusia lajikkeita ja erilaisia seossuhteita”, Lappalainen kertoo.
Pohjois-Savon korkeudella talvenkesto on nurmilajikkeella tärkeä ominaisuus. Iso sato on tietysti aina tavoite, ja hyvä ruokinnallinen laatu toinen yhtä tärkeä asia.
”Haetaan nurmiseoksia, jossa D-arvo säilyy mahdollisimman pitkään. Säädetään seoksen lajikkeet niin, että ne seurustelevat keskenään ja tuottavat mahdollisimman kovaa laatua.”
Lappalainen kertoo asiakkaastaan, joka tekee 10 miljoonaa rehukiloa vuodessa. Jos sato kasvaisi vaikka viisi prosenttia, se tietäisi todella isoa lisää rehumäärään.
”Karjatalous menee isoihin yksiköihin. Niissä muutama prosentti meinaa tosi paljon”, hän sanoo ja toteaa tavoitteeksi hyvän siemenen hinta-laatu-suhteen.
Viljanviljelyn pohjoisrajoilla
Pohjolan Jyväjemmarin sopimustuotantotilat ovat Kiuruveden lähiseudulla. Eteläisin on Äänekoskella. Vaikka nurmisiemen on tärkeä osa toimintaa, yhteistyöllä haetaan myös alueelle parhaiten sopivia viljalajikkeita.
”Täällä ollaan osittain viljanviljelyn pohjoisrajoilla. Lajikkeet toimivat täällä eri lailla kuin esimerkiksi Jokioisilla, kun ollaan 400 kilometriä pohjoisempana ja päivän pituus on erilainen”, Lappalainen sanoo.
Hän perää kasvinjalostuksesta kestävyyttä: hellejaksot ja isot lämpötilan vaihtelut stressaavat kasvustoja. Toiveissa on aina myös hyvä jyväkoko, korrenlujuus, iso juuristo ja taudinkestävyys.
Uusi yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joku alueella ensin testaa uutta lajiketta, ennen kuin sitä ruvetaan isommin viljelemään siemeneksi.
”Ei tehdä koeruutuja, vaan katsotaan isolta alalta, miltä se näyttää ja mitä loppukäyttäjät siitä tuumivat.”
Lappalainen huomauttaa, että maatalouden yhteydessä puhutaan paljon kotimaisuudesta. Tuotetaan suomalaista viljaa, maitoa ja lihaa. Koko ketju on kotimainen, miksei siemenkin?
”Myyn mitä asiakkaat käyttävät. Tällä kertaa taitaa olla yksi 2-tahoinen ohra, joka ei ole suomalainen jaloste”, hän kertoo.
Vaikka uusi yhteistyökuvio on hänen pakkaamonsa ja Borealin välinen, siitä hyötyy koko Peltosiemen-ketju.
”Varmaan kaikkien aikojen paras kesä”
Millainen tämä kasvukausi on Kiuruvedellä ollut?
”Tähän asti älyttömän hyvä”, Lappalainen vastaa elokuun puolivälissä.
Kevät oli viileä ja kohtuullisen kuiva. Vilu viljan kasvattaa, hän siteeraa tuttua sanontaa.
”Meillä on maita, joilla 60 millin sade tai helle orastumisen jälkeen pilaa kaiken. Viileä kevät kasvatti juurta, vilja pensoi, kasvoi pituutta ja kasvoi reheväksi. Tähkimisen jälkeen tuli lämmintä. Ohria en ole vielä puinut. Helle on ehkä vähän voinut huippua leikata, mutta varmaan kaikkien aikojen paras kesä. Sekä viljat että nurmet näyttävät hyvälle.”
Kuminaa hän oli haastatteluhetkellä puinut. Paremmasta alueesta kuminaa tuli märkänä kaksi tonnia hehtaarilta. Heikompi kolmannen satovuoden kumina kasvoi jo saunakukkaa läpi, eikä sitä vielä oltu korjattu.
Siementuottajana Lappalainen panostaa peltojen kuntoon. pH:t pidetään kunnossa, salaojat toimivina. Neljän timoteivuoden jälkeen vuorossa on pari viljavuotta. Lannoitus ja kasvinsuojelu suunnitellaan tarkasti.
”Kaikki tehdään viimeisen päälle, tavoitellaan kuuden tonnin satoa. Pyrimme maksimoimaan satoa ja laatua yhtä aikaa, ne kulkevat käsi kädessä.”
Hän toteaa, että 2,5 tonnin sadossa laatuongelmia on ihan varmasti, kuuden tonnin sadossa ei. 30 vuoden keskiarvona hän arvioi viljasadon jäävän alle neljän tonnin. Huonoja vuosia vain sattuu usein.
”Viime vuonna Huima-ohran punnittu keskisato oli 5800 kiloa hehtaarilta, Loisto-ohran ja Luukas-kauran 5 500 kiloa.”
