Nyt kunnostamaan peltoja!
Somerolainen konkariviljelijä Lasse Matikainen on uransa aikana nähnyt, miten peltojen kasvukunto on pahasti taantunut.
Usein haikaillaan entisiä hyvä aikoja, on syntynyt hokema ”ennen oli kaikki paremmin”. Monet asiat ovat kyllä kehittyneet parempaan suuntaan, mutta pellon kasvukunnon ja erityisesti savimaiden sadontuottokyvyn kannalta tilanne on valitettavasti pahasti taantunut.
Minusta otettiin kuva vuonna 1959, siis 66 vuotta sitten, kun 10-vuotiaana kynnän Porsche Super -traktorilla. Siihen aikaan traktoreita oli pienillä maatiloilla vielä varsin vähän. Isäni oli sopinut traktoritöistä useilla naapuritiloilla. Kansakoulupäivän jälkeen olin innokkaasti monilla pelloilla tekemässä niin kyntö-, muokkaus- kuin kylvötöitäkin.
Nyt olen täysin vakuuttunut, että jos vielä olisi käytettävissä sama traktori, ei monella tilalla kyntö enää onnistuisi hyvissäkään olosuhteissa. Pienet kevyet kaksisiipiset Fiskarsin aurat tuskin menisivät tiivistyneeseen maahan. Jos tämä vielä onnistuisi, ei ainakaan pieni traktori, jossa ei ollut edes tasapyörästön lukkoa eikä nelivetoa, jaksaisi auroja vetää.
Aikanaan pienillä tiloilla oli karjaa. Pelloista vähintään kolmannes oli nurmella. Oli myös kesantoa muun muassa rukiin kylvöön. Kun lehmistä luovuttiin ja niistä jopa maksettiin tapporahaa, loppui myös nurmien viljely.
Toinen merkittävä peltojen tiivistymisen aiheuttaja on ollut jatkuva konekaluston suurentuminen. Siihen ei auta edes leveät renkaat, kun painoa on tonneittain.
Somerolla järjestetyssä kriisikokouksessa ProAgrian Sari Peltonen esitteli karua todellisuutta viljanviljelyn kannattamattomuudesta. Tuottamalla suuria satoja voi tappioriskiä osaltaan pienentää. Mutta kun nyt vuosikymmenten ajan on heikennetty peltojen kasvukuntoa, ei niistä enää hyviä satoja voi saada.
Usein yhdeksi kannattavuuden ratkaisuksi esitetään vilja-alan pienentämistä. Viljaa tulee jatkossa kylvää merkittävästi vähemmän, jotta viljatase saadaan tasapainoon.
Ongelmallisille, tiivistyneille lohkoille kannattaa mielestäni tehdä perusremontti: aloitetaan mahdollisesti salaojituksesta, pellon muotoilusta ja kalkituksesta. Kunnostuksen jälkeen kylvökasviksi sopii apila-sinimailasnurmi. Kaksivuotisen nurmen jälkeen heinä-elokuun vaihteessa onnistuu syysrapsin tai syysrypsin kylvö.
Somerolla alkoi tänä syksynä rukiin ja syysvehnän kylvöjen jälkeen syyskuun puolivälissä 12 vuorokauden sadeputki. Kerralla ei satanut liikaa, mutta yhteensä vettä kertyi 83 milliä. Nyt syyskasveilla näkyy selvästi maan esikasvin ja maan kasvukunnon merkitys kasvien kasvutilanteessa. Oheiset kuvat olen ottanut 4.11.
Kirjoittaja on somerolainen kasvinviljelijä.
