Niin kauan kun kasvupiste ja juuri ovat iskussa, homma rokkaa, syysrypsin aluskasvikylvöä tutkinut Antti Tuulos sanoo
Somerolla pidettiin suojaviljaan kylvetyn syysrypsin äärellä pellonpiennarpäivä. Lähtikö automaattiohjauksella ohran riviväleihin kylvetty rypsi kasvuun?
Kerroimme aiemmin Mikko Kaasen syysrypsin kylvöstä suojaviljaan tekniikkaa hyödyntäen. Amidala-ohra oli hyvässä kasvussa ja sen rikkakasvitorjunta tehty, kun hän automaattiohjauksella kylvi syysrypsiä riviväleihin.
Kaasen oli tarkoitus ruiskuttaa ohran rikkakasvit aikaisin ja kylvää syysrypsi perään. Kevät oli kuitenkin kuiva ja kuuma, eivätkä rikkakasvit olleet ohran kaksilehtivaiheessa vielä itäneet. Ruiskutusta piti myöhästyttää.
Rikkakasvit hän ruiskutti Pixxaro EC:llä.
”Se on lehtivaikutteinen aine, mutta jos on kuivaa, se ei välttämättä hajoa nopeasti ja voi olla, että jää vaikutusta. Siksi otettiin varman päälle, ruiskutus tehtiin 29.5 ja syysrypsi kylvettiin 4.6.”
Kylvökoneen kautta syysrypsin sai nätisti kosteaan 1,5-2 senttiin, ja se tuli pintaan muutamassa päivässä. Arrivée-syysrypsiä Kaase kylvi kolme kiloa hehtaarille, noin 120 itävää siementä neliölle.
Nyt, heinäkuun 10. päivä Kaase toteaa, että olisi pitänyt päästä kylvämään viikkoa aiemmin.
”Ohra oli niin kovassa kasvussa, ettei rypsi ehtinyt kauaakaan kasvaa ennen kuin jäi liian aikaisin varjoon.”
Rypsiin tuli kirppoja, mutta ei kovin paljoa. Koska kyseessä on kuitenkin koe, Kaase torjui ne Karate Zeonilla, etteivät kirpat pistä pienimpiä rypsiyksilöitä poskeensa.
Ohrakasvusto on nyt niin vahva, että rypsin tilannetta on vaikea arvioida. Ohraa on kylvetty viisi eri kylvömäärää, ja kaikista vielä joko jokaisesta vantaasta tai joka toisesta vantaasta.
Silmämääräisesti arvioiden harvimmassa ohrakasvustossa, 200 kiloa siementä hehtaarille joka toisesta vantaasta kylvettynä, rypsi on parhaan näköinen.
”Sehän tässä on, mikä on optimisiemenmäärä, että ohran sato on hyvä suhteessa rypsiin”, Kaase sanoo.
Kun ohra syksyllä puidaan pois, kasvustossa tehdään muun muassa taimilaskentoja ja tiedetään enemmän.
Rikkoja ei voi enää torjua
Pellonpiennarpäivässä keskusteltiin rikkatorjunnasta. Cortevan Aki Niemelä ei lupaa, ettei ohran rikka-aineella ole yhtään vaikutusta rypsiin.
”Kun rikkakasveja ruiskuttaa, osa aineesta menee maahan. Vaikka on lehtivaikutteinen aine, ei voi luvata, ettei se vaikuttaisi negatiivisesti itävään siemeneen.”
Todennäköisyys negatiiviselle vaikutukselle on pieni, mutta se on kuitenkin olemassa ja se pitää viljelijän tiedostaa, Niemelä sanoo.
Hän nyppäisee maasta pillikkeen ja mataran. Molemmat ovat rikkakasveja, joihin ohralle käytetty Pixxaro tehoaa hyvin. Nämä yksilöt ovat itäneet ruiskutuksen jälkeen.
”Vaikka rikkakasvit on torjuttu, se ei ole putsannut peltoa, kun on jouduttu ruiskuttamaan niin aikaisin.”
Hän sanookin olevansa ilonpilaaja kun toteaa, että syysrypsin perustaminen suojaviljaan on rikkatorjunnan osalta hyvin vaikeaa.
”Täällä on tehty rekisteröintien mukaisesti ja tämä ainoa mahdollisuus. Tämän jälkeen syysrypsille ei ole rekisteröityjä valmisteita. Tänä keväänä oli vielä Matrigon, mutta ensi keväänä sitä ei ole. Enää näille rikkakasveille ei ole mitään tehtävissä tänä tai ensi kesänä.”
Siksi hän sanoo, että ennen syysrypsin kylvöä suojaviljaan lohkon pitää olla mahdollisimman puhdas.
”Syysrypsi on siinä mielessä hankala kasvi, että sen rikkatorjunnan vaihtoehdot ovat vähissä. Enkä valitettavasti voi luvata, että tilanteeseen olisi tulossa helpotusta. Syysrypsi on niin marginaalikasvi meilläkin, ja maailmalla vielä pienempi.”
Rypsi riittävän isoksi ennen kuin se jää varjoon
Pellolla pohditaan, voiko ainakin harvemmasta rivivälistä eli 30 sentistä rikkakasvit torjua mekaanisesti syksyllä. Lantmännen Agron tuotepäällikkö Antti Tuulos on aiemmin toiminut Helsingin yliopistolla tutkijana ja tutkinut nimenomaan syysrypsin kylvöä suojaviljaan.
”Varmasti voi, kun rypsi on rivissä. Jos lehtiä lähtee, sillä ei ole merkitystä. Ne kuolevat kuitenkin talvella. Niin kauan kun kasvupiste ja juuri ovat iskussa, homma rokkaa.”
Hän sanoo, että myös keväällä rypsi kestää jonkun verran tallausta.
Yliopiston kokeissa suojaviljana kokeiltiin kevätvehnää, kauraa, monitahoista ja kaksitahoista ohraa. Vilja kylvettiin koeruutuihin ensin, sitten jyrättiin ja kylvettiin syysrypsi matalampaan pyrkien siihen, että rypsi ei mene viljan kanssa samaan riviin.
”Kun vilja ja rypsi orastuivat yhtä aikaa, rypsi ehti kasvattaa kasvulehtiä ja vähän massaa ennen kuin viljakasvusto umpeutui.”
Hän on omalla tilallaan jatkanut kokeita käytännön mittakaavassa kylvämällä syysrypsiä viljan kylvön jälkeen pintaan.
Tärkeäksi on osoittautunut se, että rypsi ei jää liikaa viljan kasvusta jälkeen. Toisena tärkeänä asiana hän pitää rypsin maakosketusta.
Aluskasvi jopa lisäsi ohran satoa
Yliopiston kokeiden perusteella rypsin suojaviljaksi soveltuvat parhaiten monitahoinen ohra ja kaura.
”Aluskasvilla ei havaittu niiden satoa pienentävää vaikutusta. Päinvastoin, joissain tilanteissa se jopa lisäsi satoa.”
Hän arvelee syyksi joko sen, että öljykasvi louhi maasta fosforia ja vapautti siitä osan viljalle, tai sitten se ohjasi viljan juuristoa syvemmälle kosteaan ja ravinteikkaaseen maahan.
Kokeissa oli eri kylvötiheyksiä, mutta niillä ei saatu isoja eroja.
”Jos syysrypsin talvehtiminen oli ok, eroja ei ollut. Koeruuduilta saatiin 2-2,5 tonnia satoa. Jos talvi oli heikompi, rypsisato jäi alle kahden tonnin hehtaarilta.”
Vaikka syysrypsi kylvetään toukokuussa, riskiä sen kukkimisesta ensimmäisenä kesänä ei käytännössä ole.
”Sellaisena keväänä kun oli yöpakkasia, yksittäiset yksilöt kukkivat viljan seassa ruutuvälissä. Mutta syysrypsin vernalisaatiovaatimus on aika kova, se tarvitsee talven ennen kuin kukkii.”
Rypsi kerääjäkasviksi?
Yhtenä tuloksena kokeista oli havainto rypsin typenotosta. Kokeesta mitattiin ammonium- ja nitraattityppimääriä.
”Maan nitraattitypen määrä väheni luokkaa 15-20 kiloa hehtaarilla. Eroa oli erityisesti syvemmissä maakerroksissa, jossa heinämäisten kerääjäkasvien juuret eivät ole.”
Tuulos toteaakin, että aluskasvikylvöön kannustaisi, jos syysrypsin statuksen saisi muutettua kerääjäkasviksi tai saneerauskasviksi. Sitä on yritetty, mutta vielä se ei ole mennyt läpi.
Syysrypsin suojaviljakylvön kokeileminen on kuitenkin melko halpaa, koska siemen ei paljoa maksa. Jos vilja ei lakoudu, sen saa pois.
”Vaikkei rypsi menestyisikään, sen talteen ottamilla ravinteilla kuittaa heittämällä siemenkustannuksen riippumatta siitä, tuleeko satoa tai ei.”
Oliko yliopiston kokeissa rypsisadoissa eroa jos se kylvettiin aluskasviksi tai puhdaskylvönä heinä-elokuun vaihteessa?
”Jos talvehtiminen oli ok, satoeroja ei ollut. Jos talvi oli kehnompi, heinäkuun lopussa kylvetystä tuli aavistuksen parempi sato. Näen kuitenkin että talvehtiminen on isompi juttu sadon kannalta kuin kylvötapa.”
Syysrypsin kylvöä suojaviljaan testattiin jo 40- ja 50-luvuilla. Niiden kokeiden perusteella ymmärrettiin, että viljan lakoutuminen on iso ongelma. Se on nykyisin ratkaistu, mutta toinen jo silloin havaittu ongelma, rikkakasvit, on edelleen olemassa.
”Jos se saataisiin ratkaistua, onnistumisen edellytykset olisivat aika paljon paremmat”, Tuulos sanoo.
