Miten peltorobotilta sujuu juurikkaan haraus Juha Jartun tilalla?

Kerroimme 14.5 huittislaisen Juha Jartun peltorobotista. Jarttu siirtyi ensimmäisenä suomalaisena yksityistilana robottiaikaan, kun hän osti FarmDroid-robotin hoitamaan sokerijuurikkaan kylvöt ja harauksen.

Tärkein syy robotin hankkimiseen oli kyllästyminen juurikkaan kasvinsuojeluun. Rikkakasvien torjunnasta huolimatta pelloilla oli rikkakasveja.

Toukokuussa, kun AGRImedia vieraili tilalla, Jarttu oli juuri aloittelemassa robotilla kylvöjä. Nyt on aika käydä kysymässä, miten kylvöt sujuivat ja saako robotti pidettyä noin 30 hehtaarin juurikasalan puhtaana. Siitä luvataan, että 20 hehtaariin se kykenee, mutta Jarttu testaa isompaa alaa.

”Kylvöt menivät hienosti, kaikki suunniteltu tuli kylvettyä, vaikka muutaman päivän myöhässä kylvöille päästiin. Kyllä robotti varmasti tällaisena keväänä pystyisi 50 hehtaaria kylvämään, kun oli kuivaa. Se toimi hienosti.”

Jarttu ei viljele juurikasta kaikkein tyypillisimmällä tavalla, koska hän ei kynnä. Osa pelloista on myös ruoppamaita.

Pehmeillä mailla hara hautasi taimia

Juurikas taimettui hellekeleillä nopeasti. Toukokuun lopussa oli noin 20 hehtaaria harattu ensimmäiseen kertaan.

Kesäkuun 10. päivä Jarttu kertoo, että harauksessa on ollut myös haasteita.

”Robotti toimii hyvin, mutta maan vaihtelevuus, karkeus, pehmeys ja olkisuus tekee välillä kiusaa. Jossain kohtaa hara tuppasi peittämään pienet taimet mullan alle.”

Tähän mennessä kaikki 30 hehtaaria on harattu kertaalleen ja yksi lohko toiseen kertaan. Osa haran peittämistä taimista on jaksanut puskea mullan alta pintaan, osa ei. Pellon pehmeimmässä kohdassa maata tuli taimen päälle jopa viisi senttiä. Siinä robottikin jo upposi ja teki pientä mutkaa kun ei päässyt kulkemaan niin kuin olisi halunnut.

Toki tämä kohta on traktorikoneillakin viljeltynä haastava, usein kasvusto jää heikoksi.

Sateella robotti ei liiku

”Nyt robotti on seissyt pari päivää tuossa kohtaa. Sillä on varmaan kasa mahansa alla”, Jarttu sanoo.

Huittisissa on vettä tullut sen verran, ettei robotti liiku. Edellispäivänä satoi vajaat kymmenen milliä, ja samana aamuna tuli vielä kunnon kuuro. Jarttu arvioi, että voidaan tarvita yksi sateeton päivä, että robotin voi laittaa liikkeelle.

Ensimmäinen harauskierros oli jännittävä. Juurikas oli pienellä taimella.

”Kyllä se taimet muisti”, Jarttu toteaa.

Haraa hän on kuitenkin säätänyt todella paljon, ettei se peittäisi taimia. Ensimmäisellä kierroksella hara kulki kylvösuuntaan. Toisella kierroksella hän laittoi sen menemään vasten kylvösuuntaa. Yllätykseksi se veti ensimmäisistä kymmenistä metreistä kaikki taimet.

”Joutui säätämään sen kulkemaan kauempana taimista kuin ensimmäisellä kierroksella. Ehkä ensimmäisellä kierroksella pehmeässä maassa veitsi oli liikuttanut taimia sen verran, että tuuppasi ne kasvamaan toiseen reunaan ja kun ajettiin toiseen suuntaan, ne lähtivät.”

Säätämisen jälkeen työjälki on hyvää. Kun vertaa pellon pientareeseen, lohko on puhdas. Valtarikkakasveja ovat matara, ukontatar ja pillike.

Jarttu arvioi, että jos nyt kahteen kertaan harattu lohko jäisi silleen, siihen kyllä tulisi rikkakasveja, mutta juurikas ehtisi kasvaa karkuun eikä niistä olisi isosti haittaa. Tarkoitus on kuitenkin ajaa lohko robotilla vielä kerran tai kaksi, ainakin rivivälit.

Osa lohkoista ruiskutettiin

”Kun sää rupesi näyttämään tältä eli sadekuuroja tulee, laiton robotin lohkolle, jossa oli parhaat taimet. Seitsemän hehtaarin lohkon, jossa oli rikkaruohoja enemmän, kävin ruiskuttamassa, jotta saisin lisäaikaa. Aineet eivät siellä kuitenkaan enää kunnolla tehoa, rikkakasvit olivat päässeet jo niin isoiksi.”

Jarttu laskee, että jos selviää tuolla seitsemän hehtaarin ruiskuttamisella, tulee käyttäneeksi kymmenen prosenttia siitä herbisidimäärästä, mitä muuten menisi.

Ensimmäinen sade oli kova kuuro, 30 milliä parissa tunnissa. Se laittoi viettävällä pellolla oljetkin liikkeelle.

”Tästä lohkosta robotti ehti harata päisteet, kun se rupesi ruopimaan, nostamaan ylös ja ottamaan pakkia. Se kerkesi ennen sammumista myös mökeltämään ja tekemään oljesta läjiä.”

Rikkakasvit eivät vielä ole kovin isoja. Jarttu toivookin, että robotti pääsisi parin päivän sisällä taas liikkeelle.

Hän pohtii sitä, että ehkä osan teristä voisi poistaa, ettei kone tukkisi niin paljon.

Yksi vaihtoehto voisi olla sipulinviljelijältä kuultu vinkki pyörivästä harasta, vähän kuin varpajyrästä, joka ei tuki.

Ensi kesänä hybridimalli?

Ensimmäiseksi Jarttu aikoo kuitenkin saada pellot paremmiksi. Täältä on viime syksynä puitu kohtuullisen hyvä sato, jossa oli paljon olkea. Pelto muokattiin vasta keväällä. Vaikka puimurissa on hyvä silppuri ja ruumenet menivät leveälle, puimurin jäljet pellolla näkyvät.

”En kuitenkaan usko, että satoon vaikuttaa kovin paljon, jos joku rivinpätkä välistä puuttuu.”

Kovin moni ei kyntämättä juurikasta viljele, joten peltorobotin kehittäjilläkään ei ole kokemusta ja vinkkejä säätöihin. Jarttu kertoo oppineensa paljon, ja saaneensa myös paljon ideoita ensi keväälle.

”Välillä olen jo unissanikin harannut”, hän nauraa.

”Traktoriharoihin on kaikenlaisia teriä. Robotin nopeus ja voima ovat pienempiä, joten ei sinne kaikenlaista voi alle laittaa, mutta jotain voisi tehdä. Terän edessä olevat kiekkoleikkurit kulkevat nyt suoraan, ne vain leikkaavat. Niiden kulmaa voisi säätää niin, että ne veisivät tavaraa pois”, Jarttu pohtii.

Ensi keväänä hänen on suunnitelma kasvattaa juurikasalaa edelleen, 40 hehtaariin.

”Kylvö onnistuu kyllä. Nyt on ajatuksena, että siitä 20 hehtaaria harataan kokonaan. Toiselle puolikkaalle ajetaan eka kierros torjunta-ainetta. Nytkin olisi kannattanut ajaa juuri silloin, kun rikkaruohot olivat pieniä, mutta tätä ei ennakkoon tiennyt.”

Jos peltorobotti olisi kylvänyt viikkoa aiemmin, se olisi ehtinyt harata enemmän.

Ensi kesän suunnitelmaan kuuluu, että ruiskuttamaton osa harataan ehkä kahteen kertaan ja sitten hara menee kertaalleen ruiskutetulle puolelle.

Robotti työskentelee viisi hehtaaria vuorokaudessa. Tahti on sama, kylvää se tai haraa.

”En ole katumapäällä”

Kannattiko ostaa peltorobotti?

”En vielä ole tullut katumapäälle. Uskon, että pääsen ihan kohtuulliseen tulokseen. Tyhjiä kohtia ei prosenttina pinta-alasta kovin hirveästi ole. Jos tällä saisi keskisadon tai paremman, olisi tyytyväinen.”

Ensi vuonna hänellä on robottiin tulossa riviruisku. Sillä voi ruiskuttaa, tai levittää lannoitteita todella tarkasti pieniä määriä.

Kun robotti on hidas, pitää ajoituksen toki osua kohdalleen.

Lataus on toiminut moitteetta. Robotti on liikkunut tähän mennessä 390 tuntia. Turvalankaan se ei ole pysähtynyt kuin kerran: kylväessä tuli iso möykky vastaan.