Mitä kasvunsääteiden käytöstä voi oppia viime kesältä?
Viime kesä oli hankala – myös kasvunsääteen käytön kannalta. Nyt on syytä ottaa jälkiviisaus käyttöön ja pohtia, mitä viime kesästä voi oppia ja missä parantaa tulevina vuosina.
Haluatko lukea koko jutun? Tilaa AGRImedia!
Meillä on tarjolla hyödyllistä ammattiasiaa yrityksen kehittämisestä ja tuloksen tekemisestä.
Kommentit:
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Hyviä pointteja. Tuo kasvunsääteiden paikkakohtainen määränsäätö olisi varmaan kokeilemisen arvoinen. Nyt on ollut paljon puhetta myös veden ph:n alentamisesta että aineet tehoaisi paremmin. Onko tästä virallista tutkimusta jossain? Onko jollain tietoa.
Kiitos kommenteista
Veden pH:n alentaminen nousee aina välillä keskuteluun. Taustalla on luultavasti Tanskan ja Etelä-Ruotsin kokemukset, missä veden pH on luontaisesti korkeampi kuin meillä Suomessa. Tankassa ruiskussa käytettävä vesi on helposti paljon yli pH 8 tai jopa pH 9 tasolla. Suomessa pintavedet ja pohjavedet ovat alle pH 7. Toki Suomessa vesilaitokset lisäävät vesijohtoveteen kalkkikivestä saatavaa kalsiumkarbonaattia, mikä nostaa pH tasoa ja putkistot kestävät paremmin. Paikoin myös Suomessa vesijohtovesi voi olla yli pH 8. Omalta vesilaitokselta voi tarkistaa veden pH-luvun.
En muista että Suomessa olisi tehty kokeita ruiskutusveden pH:n vaikutuksesta kasvunsääteiden tehokkuuteen. Esim. Tanskasta kokeita ja tutkimusta löytyy, mutta niissä keskitytään usein siihen miten kauan aineiden tehokkuus säilyy kun tankkiseos tehdään esim. pH 9 veden kanssa. Lisäksi painotus on heilläkin enemmän rikkakasviaineissa.
Tankkiveden korkea pH ei heti vaikuta kasvinsuojeluaineen tehokkuuteen, mutta osa esim. vanhemmista rikkakasviaineista ei kestä pitkää aikaa korkean pH:n tankkiseoksessa ja hajoamisen (inaktivoitumisen) myötä niiden tehokkuus laskee. Useimmiten näiden aineiden kohdalla on suositus tehdä ruiskutus heti tankkiin lisäämisen jälkeen. Vastaavasti monet uudemmista aineista on valmistettu paremmalla formulaatiolla ja sisältävä jo itsessään stabilointi tai suoja-aineita ja niiden osalta korkeakaan pH ei vaikuta säilyvyyteen tankkiseoksessa. Myös eri tehoaineiden välillä on eroja. Sokerijuurikkaalla rikkakasvien torjuntaan käytetty fenmedifaami tehoaine lienee tunnetuin siitä että se ei kestä pitkään korkeaa pH:tä. Vastaavasti myös liian matala pH (alle 5) ei ole paras mahdollinen osalle gramma-aineista (esim. viljan rikkakasvien torjunta)
Eli jos oma tankkivesi omaa korkean pH:n (reilusti yli 8) ja on riskinä että ruiskutuksen aloitus tankkiseoksen teosta viivästyy useamman tunnin tai keskeytyy esim. yön ajaksi (sade tai liian kova kaste tms.). Niin silloin ruiskutusveteen voi harkita lisättäväksi pH:tä alentavia lisäaineita.
Antti Jaakkola
Syngenta Nordics A/S