Hyvä salaojasora on ryynimäistä, siinä ei ole lietettä eikä alitetta
Onnistuneessa ojituksessa käytetään laadukasta soraa – ja riittävästi.
”Valitettavasti huonolaatuista salaojasoraa käytetään ja on käytetty. Se on yksi syy, että vesi seisoo pelloilla”, JK Sorajalosteen Jarmo Stenberg toteaa Marianne ja Juha Vainion maa-aineksen ottoalueella Salon Perniössä.
Täällä seulotaan 0-16 millistä salaojasoraa. Stenbergin mukaan salaojituksessa voi käyttää myös 0-8-millistä.
”Kiven koolla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Pääasia on, että sora on hyvin ryynimäistä, ettei siinä ole alitetta, 0-4-millistä, kovin paljoa. Salaojasorasta tutkitaan rakeisuus, se vaikuttaa läpäisyyn. Toinen tärkeä on, ettei ole lietettä. Soran täytyy olla puhdasta, liete haittaa läpäisyä tosi paljon ja tukkii putket”, Stenberg sanoo.
Huonolaatuisen soran lisäksi hän muistuttaa riittävästä soramäärästä.
”Nykyisin siihen kiinnitetään huomiota, soraa laitetaan riittävästi. Meillä salaojitettiin viime kesänä Tammelan savialueella. Jätettiin vain 30 senttiä pinnasta vaille soraa, kyntösyvyys”, hän kertoo.
Vainion pojat pitävät Skotlannin maatalous -nimistä tilaa ja viljelevät muun muassa avomaankurkkua. Se viihtyy pelloilla, jossa vesi ei seiso.
”Meillä on viimeisten 15 vuoden aikana ojitettu paljon. Tehdään 14 metrin ojavälillä ja laitetaan soraa niin sanotusti täyteen. Hyvän soran kustannus on ojitusinvestoinnista pieni osa. Jos tekee huonolla soralla, sitä ei mitenkään voi korjata. 1-2 euroa kalliimpi soran tonnihinta voi tulla jo yhdessä sadossa takaisin.”
Miehet muistelevat, kuinka vanhat salaojitukset tehtiin käsin ojituslapiolla. Silloin putken päälle laitettiin soraa vain vähän.
”Olen ollut nuorena poikana laskemassa tiiliputkia. Sen ajan salaojat voivat käytännössä toimia vesijohtona. Nyt kun ojitetaan uudelleen ja otetaan vanha oja esille, sitä ei saa ehjänä pois vaan se on lyötävä rikki. Miten sinne vesi pääsee”, Vainio ihmettelee.
Testi kertoo veden läpäisystä
Vainio ja Stenberg demonstroivat kahden erilaisen salaojasoran vedenläpäisyä.
Vasemmassa putkessa on puoli metriä hyvälaatuista salaojasoraa, oikean putken sorassa on seassa alitetta eli pientä kokoa. 50 millin sadetta demonstroivasta vesimäärästä ensimmäisen tipat pääsevät hyvän soran läpi ”salaojaputkeen” eli ämpäriin 45 sekunnissa.
Huonomman soran läpäisyyn vedellä menee lähes puolitoista minuuttia. Siinä vaiheessa hyvään soraan kaadettu vesi on jo kokonaan imeytynyt pois pinnasta. Video on nopeutettu kaksinkertaiseksi.
”Oikeassa putkessa näkyy selvä kuori päällä, toisessa ei ole ollenkaan. Se kertoo, että oikeanpuoleisessa on hienoainesta enemmän”, Stenberg sanoo.
”Ja homma vain kertautuu, kun sataa lisää”, Vainio toteaa, kun kaataa toisen 50 millin sateen putkeen. ”Jos salaojan päällä seisoo vesi, se on hurja näky. Ja niitä näkee.”
Maa-aineksen ottolupa vaatii tarkat selvitykset
Vainio kertoo, että tälle alueelle saatiin kolme vuotta sitten maa-aineksen ottolupa kuudelle hehtaarille. JK Sorajaloste on sitä nyt toista kertaa seulomassa.
Pääasiassa täältä seulotaan salaojasoraa. Alitetta käytetään hiekoitushiekkana tai turvahiekkana.
”Olemme ihan vihreitä tässä hommassa, mutta Salon kaupungin ympäristöpuolen kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä, kun haettiin lupia maa-aineksen ottoon”, Vainio kertoo.
Jotta luvan saa, tarvitaan tarkat luontoselvitykset. Nyt ollaan lähellä kansallispuistoa, joten muun muassa purot ja sammaleet tutkittiin, ettei tule ympäristölle tuhoja. Lupa on voimassa kymmenen vuotta.
”Aluella on kaksi tarkistuskaivoa, joista mitataan neljästi vuodessa pohjaveden korkeus”, Vainio kertoo.
Kuormaajakuski seuraa tarkasti korkomerkkejä, ettei mennä lupaehtoja syvemmälle. Vainio toteaa, että ympäriltä on aiemmin otettu soraa. Maisemointi on onnistunut hyvin.
4 000 tonnia päivässä
Vainio on todella tyytyväinen JK Sorajalosteen työn jälkeen. Alue on siisti, vaikka koko ajan tapahtuu.
”Päätyhihnalta tulee alite, 0-4 milliä. Varsinainen salaojasora tulee sivuhihnalta. Eli otetaan vähän alapäätä sivulle, että saadaan vielä karkeampaa salaojasoraa. Täällä raaka-aine on aika hyvää, ei olisi edes ihan välttämätöntä ottaa alitetta pois. On paljon huonompiakin raaka-aineita, joista ei millään saa kelpaavaa tavaraa”, Stenberg sanoo.
Nyt lajitellaan noin 4 000 tonnia päivässä. Tällä kertaa tarkoitus on seuloa noin 20 000 tonnia.
Pyöräkoneen kuljettajalta vaaditaan pelisilmää
”Teemme urakointimurskausta ja erilaisia seulontoja käytännössä koko Etelä-Suomessa. Meillä on kolme murskalaitosta. Seulayksikkö soveltuu monenlaisiin töihin. Talvisin sitä käytetään liukassepelin seulonnassa. Teemme myös paljon betonisoraseulontoja ja murskauksia”, Stenberg sanoo.
Sorakuopissa laatu vaihtelee. Hän korostaa kuljettajan silmää. Se on erityisen tärkeä betonikiviaineksen tekemisessä. Jos raaka-aineen laatu vaihtelee hienosta karkeaan, pitää osata suhteuttaa, ottaa seulalle molempia niin, että valmiissa kasassa hajontaa on mahdollisimman vähän.
”Pyöräkoneen kuskin silmä tekee lopputuloksen. Etenkin pumpattavan betonin soran tekeminen on hirmu tarkkaa”, hän toteaa.
Myös salaojaurakoitsijoille kehittyy silmä nähdä soran laatu.
”Salaojamiehet kusaisevat sorakasaan, ja jos se häviää saman tien, on hyvää soraa”, Vainio virnistää.
”Jos seassa on humusta, sen huomaa haistamalla soraa. Tai jos se on ollut kasalla ja vähän kuivunut, ja seassa on lietettä, siihen jää heti kuori”, Stenberg kertoo.
