Robotiikka voi kolminkertaistaa metsäpuiden taimituotannon
Kasvava puun kysyntä, metsätuhot ja rajallinen metsäpinta-ala pakottavat etsimään uusia ratkaisuja metsänviljelyyn. Savonlinnalainen Lauka Biotech uskoo löytäneensä keinon, jolla puiden taimituotantoa voi nopeuttaa ja tehostaa.
Puun kysynnän ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina, kun uusiutuvat materiaalit korvaavat fossiilisia raaka-aineita. Samaan aikaan metsätaloudessa painitaan taimien saatavuuden, metsätuhojen ja rajallisen metsäpinta-alan kanssa. Tarvitaan uusia ratkaisuja, joilla metsänjalostuksen tulokset saadaan aiempaa nopeammin käytännön metsänviljelyyn.
Tähän tarpeeseen pyrkii vastaamaan uusi suomalainen bioteknologiayhtiö Lauka Biotech, joka kaupallistaa tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntävää taimituotantoteknologiaa. Yritys perustuu Luonnonvarakeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhdessä kehittämään teknologiaan.
Robotiikka automatisoi alkiomonistuksen
Yrityksen teknologia pohjautuu alkiomonistukseen, jossa parhaiden puuyksilöiden solukkoviljelmistä kasvatetaan tasalaatuisia ja ominaisuuksiltaan testattuja taimia. Menetelmä ei sinällään ole uusi, mutta sen laajamittaista käyttöä on rajoittanut tuotannon työvoimavaltaisuus.
Lauka Biotechin ratkaisu perustuu tekoälyohjattuun robotiikkaan, joka tunnistaa ja käsittelee elinvoimaisimmat alkiot automaattisesti.
”Kehittämämme teknologia mahdollistaa metsänjalostuksen tulosten viemisen käytäntöön ennennäkemättömällä tehokkuudella ja nopeudella”, Lauka Biotechin toimitusjohtaja Mikko Tikkinen kertoo.
Tikkinen työskenteli aiemmin Luonnonvarakeskuksessa erikoistutkijana kehittämässä robotiikkaa ja alkiomonistusmenetelmää.
Jalostettujen taimien kysyntä kasvaa
Metsänjalostuksella pyritään tuottamaan tasalaatuisia ja paremmin muuttuvia olosuhteita, esimerkiksi ilmastonmuutosta, kestäviä taimia. Jalostettujen taimien saatavuudessa on kuitenkin ollut ajoittain haasteita eri puulajeilla.
Tikkisen mukaan automatisointi voi muuttaa tilannetta merkittävästi. Yritys arvioi robotiikan jopa kolminkertaistavan tuotantomäärän verrattuna manuaaliseen työskentelyyn.
”Alkiomonistus mahdollistaa tasalaatuisten ja ominaisuuksiltaan testattujen puiden tuotannon. Kehitetyn robotiikan avulla tuotantoa voi kasvattaa teolliseen mittakaavaan kustannustehokkaasti”, Tikkinen sanoo.
Automatisointi vähentää myös fyysisesti kuormittavaa käsityötä taimituotannossa. Koulutettu henkilöstö voi tehdä vaativampia työvaiheita, esimerkiksi solukkoviljelmien lisäämistä.
Metsänviljelyn ja taimituotannon maailmanlaajuisen markkinan arvioidaan olevan vuosittain noin miljardi euroa.
”Suomessa alkiomonistusta ei toistaiseksi metsänviljelyyn kaupallisessa mittakaavassa juuri käytetä, eli asiakkaamme löytyvät ulkomailta. Eri havupuulajeilla alkiomonistusta hyödynnetään maailmalla kaupallisesti jo nyt ja näemme, että tuotantomäärät kasvavat tulevaisuudessa.”
Tikkinen toteaa, että entistä elinvoimaisempien kasvien maailmanlaajuinen tarve tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään.
”Toivon, että Suomeenkin syntyy kaupallisen mittakaavan alkiomonistukseen perustuvaa taimituotantoa täydentämään jalostettujen taimien saatavuutta jopa ajoittaisten katovuosin yli. Lauka Biotech edesauttaa tilannetta osaltaan tuomalla markkinoille alkiomonistuksessa käytettävää robotiikkaa.”
Havupuista muihin kasveihin?
Lauka Biotechin ensimmäinen kohdemarkkina on metsänviljely ja erityisesti havupuiden taimituotanto, mutta teknologiaa voi hyödyntää myös syötävillä kasveilla. Niiden markkinat ovat moninkertaiset metsäpuihin verrattuna.
”Tätä voidaan soveltaa kasveilla, joilla käytetään alkiomonistusta. Sellaisia monivuotisia puuvartisia kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, viini, kaakao ja kahvi.”
Suomessa vastaavaa alkiomonistukseen perustuvaa liiketoimintaa ei vielä ole.
”Me siis kehitämme ja valmistamme robotteja, joita kasvintuottajat voivat sitten omassa tuotannossaan hyödyntää, eli voivat tuottaa enemmän ja taloudellisemmin aivan niitä samoja kasveja kuin tähänkin saakka.”
Tutkimuksesta uusi kasvuyritys
Lauka Biotech perustettiin Savonlinnaan toukokuussa 2026. Yrityksen taustalla ovat Tikkisen lisäksi Luonnonvarakeskuksen tutkija Sakari Välimäki sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Elmar Bernhardt.
Teknologia kehitettiin Luken ja Xamkin Laukansaari Giants -hankkeessa.
Luonnonvarakeskuksen innovaatiopäällikkö Pauli Saarenkedon mukaan tutkimukseen perustuville biotalousyrityksille on kasvavaa tarvetta.
”Haluamme panostaa entistä vahvemmin siihen, että tutkimuksesta syntyy myös uusia ratkaisuja, teknologioita ja kasvuyrityksiä”, Saarenketo sanoo.
