Pietinmäen tilalla ollaan tyytyväisiä maissiin, mutta linnuista on iso riesa
Kurjet tekevät Mietoistenlahden kupeessa pahoja tuhoja maissipellossa.
Pietinmäen tilalle Mynämäen Mietoisiin maissinviljely tuli häämatkatuliaisena:
”Kiertelimme häämatkalla Yhdysvalloissa ja käytiin illallisella Wisconsinin yliopiston proffan kanssa. Häneltä kyselimme maissinviljelystä”, yrittäjä Henri Hartikainen kertoo Katja-vaimonsa kanssa tehdystä reissusta.
Ensimmäisen kerran maissia oli viljelyssä vuonna 2017 kolmen hehtaarin alalla. Nyt sitä on jo pitkään viljelty 15 hehtaaria vuodessa.
”Tämän vuoden sato jännittää kaikkein eniten. Keväällä oli pitkään kylmään ja kasvu on nyt vähän myöhässä. Jyvät ovat muodostuneet, nyt odotetaan, että ne ehtivät valmistua. Yöpakkasia ei toivota”, Hartikainen sanoo syyskuun 11. päivä.
Jos niitä tulee, on pari viikkoa aikaa hoitaa korjuu. Muuten Hartikainen heittää arvioksi maissin korjuuajasta lokakuun puolivälin.
Talvikauden ruokinnan perusta
Pietinmäen tilalla on 80 lypsylehmää ja nuorkarja. Talvikauden ruokinta perustuu maissiin, sen pohjalta ruokinnansuunnittelija laittaa appeen kohdalleen.
”Viime vuonna maissirehua tuli niin paljon, että yritimme jatkaa sen syöttöä kesällä. Mutta maissi on lämpenemisherkkä: säilömme sen aumassa ja nurkista se alkoi käymään. Tänä vuonna oli auman päällä ensimmäistä kertaa pyöräkuormaaja, jos se sulloisi nurkatkin tiukemmin.”
Aumasta rehun määrää on vaikea tietää, mutta Hartikainen arvioi hehtaarilta tulevan kuiva-ainetta alle 20 tonnia.
Miksi maissia? Määrän takia, Hartikainen vastaa, mutta löytää muitakin syitä. Maissin korjuuaika on nurmirehun korjuukauden ulkopuolella.
”Maissille saa pukattua lantaa. Meillä on kompostipohjainen navetta, sitä ei saa nurmille levitettyä.”
Tärkeää on myös hajauttaa riskiä. Esimerkiksi kesällä 2018 heinä ei vain kerta kaikkiaan kasvanut, maissista tuli sentään jotain. Hartikaisen heinäseoksessa on vähintään viittä eri lajia. Seoksia sekoitetaan vielä keskenään, joten lajimäärä voi olla 10–15.
”Karkearehua tarvitaan 80 hehtaarilta. Jos joku 5 hehtaaria sinimailasta onnistuu ja muu ei, se ei vielä pelasta mitään”, hän sanoo.
Kurkiongelma vain pahenee
Hartikainen on kokeillut maissinviljelyä sekä muovilla että ilman. Muovin alla on kuulemma parempi, mutta Varsinais-Suomessa ero ei ole merkittävä.
Muovissa on huonoja puolia: peltoon jää riekaleita, uv-säteestä hajoava muovi ei mullattuna pääse hajoamaan.
”Muovi on myös aikamoinen kustannus, se vaatii omat koneet ja kemikaalit. Kelien puolesta meillä ei ole hätää, vaikka kylvää ilman muovia.”
Muuta ongelmaa on senkin edestä: vieressä on lintujen suosima Mietoistenlahti. Viime keväänä Hartikainen joutui glyfottamaan nelisen hehtaaria kylvettyä maissia ja kylvämään sijaan viljaa, kun kurjet söivät maissintaimet totaalisesti.
”Lintuharrastajat sanovat, että täällä on ollut 150 kurkea. Tänä vuonna oli yli 300 ja määrä vain kasvaa. Kurjille maissi on herkkua. Ne laskeutuvat yöllä kahden maissa lohkolle. Jos ajaa ne pois, ne menevät viereiselle lohkolle. Jos ajaa sieltä, ne tulevat takaisin ensimmäiselle. Niitä ei kiinnosta mikään muu kuin maissi.”
Naakat vetää taimen ylös, syövät jyvän ja jättävät taimen kuivumaan. Kurjet kulkevat vähän isompaa taimiriviä pitkin ja popsivat kaiken.
Hartikainen aikoo ensi keväänä kokeilla lintusiementä eli pahanmakuisella peittausaineella peitattua maissia.
”Sitten on suositeltu, että pellolle kylvetään aikaisin ohraa ja sen sekaan sitten maissia, kun on sen kylvöaika. Linnut eivät ehkä löydä maissia sieltä ja maissin aineilla ohran saa pois.”
Hartikainen pitääkin omalla tilallaan maissin onnistumiselle kriittisenä asiana sitä, että pellot ovat lähellä asutusta. Silloin kurkiongelmaa voidaan pitää kurissa.
”On mietitty sitäkin, että jos Saariston rengastien pyöräilijöille pistettäisiin mökkejä, että siellä pyörisi ihmisiä peltojen liepeillä.”
Kokemuksia Virosta
Rikkakasvit Hartikainen torjuu Harmonyllä ja Tituksella jaettuna torjuntana. Se on toiminut: ensimmäinen ruiskutus pysäyttää rikkakasvien kasvun ja toinen tappaa ne. Tänä vuonna peltoon ei ole jäänyt kuin vesiheinää, joka iti pitkän sadejakson aikana.
”Karjatilan koneilla riviväleissä kulkeminen on oma juttunsa. Meillä on yhdessä traktorissa kapeat pyörät ja ruiskun raideleveys on säädetty maissin rivivälille.”
Lajikkeita hän toi aiemmin Virosta. Siellä viljellään maissia ilman muovia, ja säätkin ovat suunnilleen samanlaiset kuin Varsinais-Suomessa.
”Nyt Suomesta saa samoja KWS:n lajikkeita, joten käytän niitä.”
Kesällä -24 testissä oli saksalainen lajike. Se tuotti 10 hehtaarin alalta saman kuin KWS:n lajike viideltä hehtaarilta.
”En tiedä, tehtiinkö jotain väärin vai oliko lajikkeesta kiinni. Siinä oli kyllä tähkiä ja sato oli laadukasta, mutta kun koko talvi pitää karja ruokkia, se ei paljon lämmitä jos sato jää puoleen.”
Nyt viljelyssä ovat KWS Calvini ja KWS Temprano.
Maissi tykkää karjanlannasta
Pietinmäen tilalla on kompostipohjainen navetta. Kompostipohja jyrsitään kelajyrsimellä, joten peltoon levitettäessä se on kuin kukkamultaa.
”Suhteellisen köyhää, joten sitä laitetaan merkittävä määrä. Se muokataan ja sitten kylvetään”, Hartikainen kertoo.
Mineraaliravinteita annetaan pieni starttiannos. Kun maissi kylvettiin muoviin, mineraalirakeet levitettiin keskipakolevittemellä. Kylvöä on kokeiltu myös juurikkaan tarkkuuskylvökoneella, josta starttilannoitus tuli säiliöistä. Sen ongelma oli liian tiuha riviväli.
”Nyt maissi on kylvetty omalla Rapidilla, on vain laitettu vantaita kiinni. Lannoite tulee samalla.”
Maissi pitää kylvää lämpimään maahan. Jokirantapeltojen ongelma tahtoo olla se, että ne kuivuvat käsiin. Hartikainen kertoo kylväneensä maissia huhtikuunkin puolella.
Voi suositella
Entä jos maissi ei valmistu?
”Sitten se menee nuorkarjan rehuksi. Siitä puuttuu tärkkelys, ja jos sitä lypsylehmille syöttää, joutuu täydentämään kalliilla.”
Hän kertoo ruokintasuunnittelijansa todenneen, että maississa on kaikki, mitä lehmä tarvitsee. Silti pelkkää maissia ei voi viljellä, jos se meneekin pieleen.
”Tosi tyytyväisiä olemme olleet ja jatkossakin maissia viljelemme. Lintuhomma on vähän päässyt lapasesta, mutta siihen kokeillaan nyt uusia konsteja.”
Hartikainen suosittelee maissia muillekin, mutta muistuttaa varautumaan siihen, ettei se ole yhtä huoletonta kuin nurmen viljely.
