Suomalaistiimi tavoittelee Ruotsin kevätrapsimestaruutta
Voiko kevätrapsin satopotentiaalia nostaa uudelle tasolle, kun ravinteet ja kasvinsuojelu optimoidaan ilman kompromisseja? Tätä selvittää suomalaisjoukkue Ruotsin ensimmäisessä Vårrapsmästaren-kilpailussa. Kilpailun rinnalla Inkooseen perustettu varjolohko tuo opit suomalaisten nähtäville.
Ruotsissa järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Vårrapsmästaren-kilpailuun, jossa mitataan kevätrapsin viljelyosaamista käytännön ruutukokeessa. Suomesta kisaan osallistuu Viljelijän Bernerin ja Apetit Kasviöljyn kokoama joukkue.
”Varjolohkot ovat muotia, joten NSL Koetoiminta perusti meille Inkooseen varjolohkon, jolla testataan mahdollisimman pitkälle samoja viljelyratkaisuja suomalaisissa oloissa”, Viljelijän Bernerin kehitysjohtaja Mika Hyövelä kertoo KM:n satokisaan viitaten. ”Tavoitteena ei ole pelkästään kilpailumenestys, vaan myös oppien tuominen suomalaisille öljykasviviljelijöille.”
Suomalaisjoukkueen osallistuminen sai alkunsa ruotsalaisen öljykasvivaikuttajan Albin Gunnarssonin yhteydenotosta.
”Hän halusi mukaan suomalaisen joukkueen ja siitä lähti ajatus rakentaa joukkue yhdessä Apetit Kasviöljyn kanssa. Mukaan pyydettiin myös viljelijöitä, joilla öljykasvit ovat isossa osassa”, Hyövelä kertoo.
Suomalaisittain ajatus on, että meiltä voisi löytyä hienoinen etulyöntiasema kevätrapsin parhaisiin viljelykäytäntöihin verrattuna Ruotsin perinteisesti syysöljykasvipainotteiseen viljelyyn.
Kilpailussa on mukana 26 joukkuetta Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Kisan voittaja ratkaistaan hehtaarikohtaisen öljysadon perusteella, mutta samalla seurataan myös viljelyn taloudellista kannattavuutta. Kaikille joukkueille tarjotaan samat lähtökohdat maanmuokkauksen, kylvön ja koelohkon osalta, mutta lajikevalinnat, lannoitus ja kasvinsuojelu ovat täysin joukkueiden omissa käsissä.
Kilpailun sääntöjen mukaisesti käytössä on vain Ruotsissa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita.
Strategiana maksimisato
Suomalaisjoukkueen strategiassa on haettu maksimaalista satopotentiaalia.
”Tässä ei ole kyse viljelijän normaalista lannoitusohjelmasta vaan kilpailucocktailista. Nostimme typpitason noin 200 kiloon, lisäsimme rikkiä selvästi tavanomaista enemmän ja nostimme myös kaliumtasoa. Lisäksi mukana on hivenravinteita, erityisesti booria ja magnesiumia. Ajatus on katsoa, mihin satotaso voidaan viedä silloin, kun kaikki mahdolliset työkalut otetaan käyttöön”, Hyövelä sanoo.
Kaliumin voimakas korostaminen perustuu aiempiin havaintoihin Ruotsin syysrapsikilpailuista.
”Syysöljykasveilla on nähty, että kaliumin lisääminen näkyy hyvin suoraviivaisesti satotason nousuna. Oletamme, että vaikutusmekanismi liittyy juuriston kehitykseen ja sieltä hormonitoiminnan kautta versojen muodostumiseen. Kevätrapsilla emme tiedä, kuinka voimakkaasti sama ilmiö näkyy, mutta haluamme selvittää sen.”
Kilpailuruutujen lannoitusohjelmaan sisällytettiin myös Viljelijän Extra Hiven -hivenravinnelannoite. Hyövelän mukaan tavoitteena oli turvata erityisesti boorin ja magnesiumin saanti jo maaperän kautta. Boori ei liiku kasvissa kovin tehokkaasti lehdeltä toiselle, joten haluttiin varmistaa sen saatavuus, vaikka kaikkia suunniteltuja lehtikäsittelyjä ei pystyttäisikään tekemään.
Kasvinsuojelussa kilpailu tuo myös omat erityispiirteensä. Ruotsin säännöissä joukkueilla on käytettävissään kahdeksan kasvinsuojelukäsittelyä, joista osa on jo kulunut rikkakasvien torjuntaan.
Suomalaisten Rapsilainen-joukkue on päättänyt, että yksi käsittely on pahkahomeen torjunta, ja ainakin yksi lisälannoituskierros tulee vielä. Muut käsittelyt hiotaan suunnitelmiksi kasvuston ja kasvukauden mukaan.
Savikkainvaasio muutti suunnitelmia
Kilpailulohkon lähtötilanne osoittautui odotettua haastavammaksi.
”Lähtötietojen perusteella ajattelimme, että rikkatilanne olisi hallinnassa. Lohko oli ollut luomussa ja sen jälkeen kaksi vuotta viljalla. Kun ensimmäiset kuvat tulivat, pelto oli käytännössä täynnä savikkaa. Jouduimme tekemään suunnitelman osittain uusiksi”, Hyövelä kertoo.
Suomalaisjoukkueen Galera-käsittely tehtiin varhain, jo rapsin kaksilehtiasteella.
”Halusimme mennä etupainotteisesti. Emme halunneet ottaa riskiä siitä, että osa kasvustosta olisi myöhemmin liian pientä tai rikkakasvit liian suuria, jos ruiskutus olisi viivästynyt”, Hyövelä kertoo.
Suomalaisjoukkue päätyi tavanomaiseen lajikkeeseen Clearfield-vaihtoehdon sijasta.
”Satokilpailussa satomäärä ratkaisee. Clearfield-lajikkeet ovat yleensä hieman heikompisatoisia, joten päädyimme tavanomaiseen lajikkeeseen ja luotimme siihen, että rikkatilanne pysyy hallinnassa.”
Starttilannoitus hidasti taimettumista
Kilpailun aikana on havaittu myös yllättävä ilmiö. Ruotsalaisella koelohkolla siemenriviin sijoitettu starttilannoitus ei näyttänyt nopeuttavan kasvun käynnistymistä.
”Se on ollut erikoinen havainto. Yleensä odotetaan päinvastaista. Kokeessa starttilannoitetut ruudut taimettuivat jopa hitaammin kuin muut. Se aiheutti paljon keskustelua, koska kokemuksen perusteella starttilannoituksen pitäisi nimenomaan vauhdittaa alkukasvua.”
Opit suomalaisten nähtäville
Vaikka kilpailu käydään Ruotsissa, suomalaisia kiinnostava osa kokonaisuutta löytyy Inkoosta. Sinne perustettu ”varjolohko” eli koeruudut jäljittelevät kilpailussa käytettäviä ratkaisuja.
”Ajatus syntyi siitä, ettei Ruotsissa pysty käytännössä käymään jatkuvasti seuraamassa kasvustoja. Halusimme rakentaa vastaavan kokonaisuuden Suomeen, jotta pystymme näyttämään viljelijöille konkreettisesti, mitä erilaisilla lannoitus- ja kasvinsuojeluratkaisuilla saadaan aikaan.”
Inkoon kokeessa vertaillaan kolmea eri viljelystrategiaa: perustasoa, intensiivistä lannoitusta sekä intensiivisen lannoituksen ja kasvinsuojelun yhdistelmää.
Hyövelä mukaan halutaan erityisesti näyttää, mikä lannoituksen merkitys on.
”Tutkimme, mitä tapahtuu, jos mukaan otetaan enemmän lehtilannoitusta, lisätyppeä, kaliumia ja hivenravinteita.”
Kasvukausi voi muuttaa suunnitelmat
Varjolohkon Laima-kevätrapsi kylvettiin toukokuun 10. päivä. Inkoossa kevät on ollut kuiva ja kylmä, rapsi on tullut hitaasti pintaan. Toukokuun lopussa Hyövelä toivoo sadetta.
Jos rapsi lähtee heikosti kasvuun, varjolohkoa voi käyttää myös käytännön ongelmien ratkomiseen.
”Monesti viljelijät kysyvät, voiko esimerkiksi kuoriaisten vaurioittamaa kasvustoa enää auttaa jollain toimenpiteellä. Pyrimme hakemaan tällaisiin tilanteisiin vastauksia. Suunnitelma täällä elää kesän aikana sen mukaan, mitä kasvustossa tapahtuu”, hän toteaa.
Sama pätee kisaruutuihin Ruotsin Örebron lähettyvillä. Suunnitelmaa hiotaan matkan varrella.
Taustalla vaikuttaa myös kansainvälisen huippuviljelyn seuraaminen.
”Olemme katsoneet paljon esimerkiksi Guinnessin satoennätyksiä tehneiden viljelijöiden ratkaisuja. Siellä on yritetty kääntää kaikki mahdolliset kivet. Toki lopulta sää ratkaisee paljon. ”
Oppia kevätmuotoisten viljelyyn
Kilpailun ja varjolohkon taustalla on laajempi tavoite. Ruotsissa kevätrapsikilpailulla pyritään pitämään kevätmuotoiset öljykasvit mukana viljelykierrossa, jos syysmuotoiset eivät talvehdi. Sama keskustelu on ajankohtainen Suomessa.
”Tässä on paljon samaa ajattelua kuin Talviturva-konseptissamme. Jos syysöljykasvi ei talvehdi, tavoite on, että viljelijä jatkaisi samalla lohkolla kevätmuotoisella vaihtoehdolla. Kilpailun tarkoitus on osaltaan osoittaa, että myös kevätrapsilla voidaan päästä erittäin korkeisiin satotasoihin.”
Viljelijän Berner Talviturva on malli, jonka tavoitteena on lisätä syysöljykasvien viljelyvarmuutta ja jakaa riskiä viljelijän ja tuotantopanostoimittajan välillä.
Hyövelä kertoo välihuomautuksena, että Talviturva-syysöljykasvialasta noin 30 %:lle tuli hyvitystarpeita tänä keväänä. Hänen mukaansa viljelijöille oli aika korkea kynnys ilmoittaa talvituhoista, moni laski, että heikompikin syysöljykasvikasvusto tuottaa paremman sadon kuin kevätrypsi. Hyvitystarpeista huomattavan iso osa tuli myöhään kylvetyille syysrypseille ja -rapseille.
Kisassa suomalaisjoukkueen tavoite on korkealla:
”Kyllähän tavoite on voittaa. Mukana on joukko erittäin kokeneita öljykasviviljelijöitä ja asiantuntijoita, eikä kukaan lähde tällaiseen kilpailuun tavoittelemaan keskinkertaista tulosta. Samalla tämä on meille erinomainen mahdollisuus yhdessä miettiä ja oppia lisää kevätrapsin tuotannon rajoista ja mahdollisuuksista.”
Rapsilainen-joukkueessa mukana ovat Viljelijän Berneriltä Mika Hyövelä, Sebastian Ahlqvist, Aino Leipälä, Mika Ristilä, Kenneth Asp ja OLIKO VIELÄ JOKU?. Apetit Kasviöljyä edustaa Mikko Kaase ja viljelijöinä mukaan on pyydetty Ilmari Hunsa, Matti Marttila, Artturi Alaviikari, Oskari Prusila ja Roger Nysten.
